Ryhmäaloite, RKP, monialaisesta matalan kynnyksen hyvinvointityöstä ja mielenterveyspalveluista lapsille ja nuorille
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto Ruotsalaisen kansanpuolueen ryhmäaloitteesta koskien toimialarajat ylittävää hyvinvointityötä sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita lapsille ja nuorille
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon koskien Ruotsalaisen kansanpuolueen jättämää ryhmäaloitetta:
RKP:n valtuustoryhmä ehdottaa erinäisiä toimenpiteitä toimialarajat ylittävän hyvinvointityön ja mielenterveyspalvelujen mahdollistamiseksi, muun muassa lisäämällä varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstöresursseja.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta suhtautuu periaatteessa myönteisesti ehdotukseen, mutta haluaa tuoda esille seuraavat näkökohdat:
2. Vastuunjaon tulee olla kaikin puolin selkeä niin, että yhteistyön lisäämisestä huolimatta jokaisella toimijalla on oma vastuualueensa. Lähtökohtana tulee olla lasten / nuorten tarpeet, mutta samanaikaisesti nykyisen henkilökunnan kuormitusta ei saa lisätä, eikä tämä saa olla lisätehtävä heille. Kuvaillun palvelun saatavuus sekä ruotsin että suomen kielellä tulee turvata.
3. Koulutetun henkilökunnan saatavuus on ongelma. Tällä hetkellä erityiskasvatukseen erikoistuneen henkilökunnan saatavuudessa on suuria haasteita, kuten myös oppilashuollon osalta kansallisella tasolla. Henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti, mutta pätevän erityis- ja erityisluokanopettajien saatavuus tulee turvata myös muilla keinoin.
Työntekijöiden mielenterveysosaamisen vahvistaminen
Työntekijöiden osaamisen ja taitojen vahvistaminen on kasvatuksen ja koulutuksen toimialan jatkuva strateginen tavoite. Helsingin kaupunki tarjoaa tällä hetkellä toimialarajat ylittäviä jatkokoulutuksia mielenterveysosaamisen vahvistamiseksi. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pyrkii jatkuvasti lisäämään kouluhenkilökunnan erityiskasvatusosaamista sekä tarjoamaan työkaluja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistamiseksi ja olemassa oleviin hoitopolkuihin liittyvän osaamisen lisäämiseksi.
Tämän lisäksi henkilökunnan osaamista ja taitoja vahvistetaan erilaisten kehitysprojektien ja kokonaisuuksien avulla, esim.:
- Inklusiivinen koulu, jossa kehitetään Koulu kaikille -konseptia moniammatillisesta näkökulmasta.
- Mukana-ohjelma, joka on yksi strategiajakson kärkihankkeista ja jolla pyritään vähentämään epätasa-arvoa sekä lasten / nuorten syrjäytymistä.
- Kiusaamisen vastainen ohjelma (KVO13), joka käsittää 13 kiusaamisen vastaista toimenpidettä sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä että kiusaamistilanteen aikana tai jälkeen toteutettavia toimenpiteitä.
Mainituissa kehityskokonaisuuksissa tarkistetaan jo olemassa olevia prosesseja ja rakenteita, jotta yksiköiden toimintaa voitaisiin tukea paremmin. Lisäksi koulujen johtoa ja muuta henkilökuntaa jatkokoulutetaan, sekä tuotetaan tukiaineistoa, jotta kouluilla olisi paremmat edellytykset tukea kaikkia oppilaita näiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Viime vuosina hyvinvointiasiat ovat olleet vahvasti keskiössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Mainittakoon, että ruotsinkielisessä palvelukokonaisuudessa on järjestetty kaikilla toiminta-alueilla henkilökunnan hyvinvointipäiviä, joissa lasten, oppilaiden, opiskelijoiden sekä henkilökunnan hyvinvointia eri tasoilla on käsitelty, sekä järjestetty erilaisia jatkokoulutuksia henkilökunnan osaamisen vahvistamiseksi mainituilla osa-alueilla.
Toimialarajat ylittävää yhteistyötä mielenterveyden sekä johdon hyvinvointi- ja mielenterveysjohtamisen edistämiseksi
Helsingissä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla lasta ja nuorta tuetaan heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Tukitoimenpiteitä suunnitellaan moniammatillisesti ja poikkihallinnollisia ohjausryhmiä ja verkostoja on perustettu. Verkostokokouksissa ovat mukana ne, jotka osallistuvat lapsen tai nuoren hoitoon, huolenpitoon sekä kasvatukseen ja koulutukseen.
Sosiaali- ja terveystoimiala sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ovat tiivistäneet yhteistyötään sekä parantaneet lapsille ja nuorille suunnattuja mielenterveyspalveluita, mm. järjestämällä yhteisiä keskusteluita sekä panostamalla kehitystyöhön johtaja- ja päällikkötasolla. On perustettu yhteisiä työryhmiä johtamisen sekä yhteisen kehitystyön edistämiseksi. Esimerkkeinä mainittakoon seuraavat työryhmät:
- Palvelujen integraatioryhmä, joka on mallintanut mielenterveysongelmista kärsiville lapsille ja nuorille suunnattua palveluketjua (Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien palveluketjumallinnus). Kyseisessä mallinnuksessa todetaan, että mallinnetun palvelun saatavuus sekä ruotsin että suomen kielellä tulee turvata.
- VIP-verkosto, joka edistää vaativan erityistuen ohjaus- ja palveluverkkojen kehittämistä.
Poikkihallinnollinen työ on tärkeä osa edellä mainittuja kärkihankkeita ja kehityskokonaisuuksia. Epätasa-arvon sekä syrjäytymisen vähentämiseen tähtäävään hankkeeseen osallistuu muun muassa kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, sosiaali- ja terveyden toimiala sekä kaupunginkanslian elinkeino-osasto.
Sujuvalla yhteistyöllä sekä hyvällä johtamisella on suuri merkitys myös tältä osin. Selkeät prosessit ja selkeä vastuunjako ovat perusedellytyksiä sille, että asiakkaalle voidaan taata asianmukaiset palvelut. Joltain osin tarvittaneen myös lisäresursseja.
Oppilashuoltohenkilökunnan ja koulunuorisotyöntekijöiden lisääminen
Oppilashuoltohenkilökunnan määrästä päätettäessä lähtökohtana on todellisen tarpeen huomioiva mitoitus. Vuoden 2021 talousarviossa ei ole toistaiseksi varattu lisäresursseja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan alaisen oppilashuollon palvelujen lisäämiseen.
Hyvä mieli -kohtaamispisteen perustaminen
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla koko kaupunki on lähtökohtaisesti oppimisympäristö ja erilaisia tiloja voidaan käyttää lasten ja nuorten oppimisympäristöinä ja kohtaamispaikkoina. Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa ehdotusta luoda esteettömiä ja epämuodollisia kohtaamispaikkoja lapsille ja nuorille niin, että heillä on käytettävissään monitaitoisia ja -ammatillisia ammattilaisia. Tähän ei ole varattu lisäresursseja vuoden 2021 talousarviossa.
Lausunto on ehdotuksen mukainen.
Kaupunginvaltuusto on pyytänyt kasvatus- ja koulutuslautakunnalta lausuntoa RKP:n tekemään ryhmäaloitteeseen 21.2.2021 mennessä.
RKP:n valtuustoryhmä nostaa esille tarpeen toimialarajat ylittävälle hyvinvointityölle sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluille, jotta voimakkaasti lisääntyviin lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyviin haasteisiin voitaisiin vastata. Aloitteessa viitataan useampaan tutkimukseen ja kyselyyn, sekä erikoissairaanhoidon lähetemäärään ja jonoihin, jotka ovat osoitus siitä, että kyseessä on kasvava ongelma. Valtuustoryhmä ehdottaa seuraavia toimenpiteitä ongelman tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi.
- Kaupungin mielenterveys- ja hyvinvointiosaamisen vahvistaminen sekä ongelmien varhaisen tunnistamisen sekä hoitopolkuosaamisen vahvistaminen.
- Kaupungin poikkihallinnollisen työn kehittäminen mielenterveyden sekä hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyvän johtamisen edistämiseksi.
- Oppilashuoltohenkilökunnan ja koulunuorisotyöntekijöiden lisääminen kouluissa sekä toimialarajat ylittävän yhteistyön lisääminen kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa.
- Hyvä mieli -kohtaamispisteen perustaminen, esim. Helsingin keskustakirjaston Oodin tiloihin.
Päätös tullut nähtäväksi 16.02.2021
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Kristian Roos, chef för sakkunnig- och kontorstjänster, puhelin: 09 310 80028