Aloituspaikat, painotetun, laajamittaisen kaksikielisen, englanninkielisen ja kielikylpyopetuksen aloittavat ryhmät, lukuvuosi 2021-2022
Painotetun, laajamittaisen kaksikielisen, englanninkielisen ja kielikylpyopetuksen aloittavien ryhmien vähimmäis- ja enimmäisoppilasmäärät lukuvuodesta 2021–2022 alkaen
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti hyväksyä painotetun, laajamittaisen kaksikielisen, englanninkielisen ja kielikylpyopetuksen aloittavien ryhmien vähimmäis- ja enimmäisoppilasmäärät alla esitetyn mukaisesti lukuvuodesta 2021–2022 alkaen seuraavasti:
- Painotetun opetuksen aloittavan ryhmän vähimmäisoppilasmäärä on 16 ja enimmäisoppilasmäärä on 26 vuosiluokilla 1–6.
- Painotetun opetuksen aloittavan ryhmän vähimmäisoppilasmäärä on 14 ja enimmäisoppilasmäärä on 24–32 vuosiluokilla 7–9.
- Laajamittaisen kaksikielisen suomi–englanti-opetuksen ja englanninkielisen opetuksen aloittavan ryhmän vähimmäisoppilasmäärä on 12 ja enimmäisoppilasmäärä on 26 vuosiluokilla 1–9.
- Laajamittaisen kaksikielisen suomi–viro- ja suomi-espanja-opetuksen aloittavan ryhmän vähimmäisoppilasmäärä on 12 ja enimmäisoppilasmäärä on 26 vuosiluokilla 1–9.
- Laajamittaisen kaksikielisen suomi–kiina-, suomi–venäjä-, suomi–pohjoissaame-opetuksen aloittavan ryhmän vähimmäisoppilasmäärä on 5 ja enimmäisoppilasmäärä on 26 vuosiluokilla 1–9.
- Ruotsin kielikylpyopetuksen aloittavan ryhmän enimmäisoppilasmäärä on 26 kuitenkin niin, että kaikki kaupungin kielikylpyohjelman varhaiskasvatuksessa aloittaneet saavat paikan kielikylpypolun mukaisesta perusopetuksen koulusta.
Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti delegoida päätösvallan perusopetusjohtajalle vuosittain tarkistettavista soveltuvuuskokeiden alimmista hyväksytyistä pistemääristä, aloittavien ryhmien lukumääristä ja painotetun opetuksen aloittavien ryhmien enimmäisoppilasmääristä vuosiluokilla 7–9 siten, että
enimmäisoppilasmäärä on 24–32 oppilasta.
Tällä päätöksellä kumotaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston 10.12.2019 (§ 70) päätös.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Helsingin kaupungin peruskouluissa sekä sen sopimuskouluissa tarjotaan painotettua, kaksikielistä ja englanninkielistä opetusta 61 koulussa, joista osassa tarjotaan kahta tai kolmea eri painotusta. Painotettua opetusta annetaan ensimmäiseltä, kolmannelta ja seitsemänneltä vuosiluokalta alkaen. Laajamittaista kaksikielistä ja englanninkielistä opetusta annetaan ensimmäiseltä ja seitsemänneltä vuosiluokalta alkaen.
Lukuvuonna 2021–2022 aloituspaikkoja ensimmäiseltä vuosiluokalta alkavassa painotetussa opetuksessa on 26 ja kaksikielisessä, englanninkielisessä ja kielikylpyopetuksessa opetuksessa 520, yhteensä 546, kolmannelta vuosiluokalta alkavassa painotetussa opetuksessa yhteensä 390 ja seitsemänneltä vuosiluokalta alkavassa painotetussa opetuksessa 1032–1376 ja kaksikielisessä ja englanninkielisessä 180, yhteensä 1212–1556 aloituspaikkaa. Aloituspaikkamäärät vaihtelevat vuosittain riippuen alkavien ryhmien lukumäärästä. Painotettu ja kaksikielinen opetus jatkuu 6. tai 9. vuosiluokan loppuun asti.
Painotettu opetus
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa voidaan painottaa yhtä tai useampaa oppiainetta, mikä on määritelty koulun opetussuunnitelmassa. Helsingissä painotettua opetusta tarjotaan seuraavissa oppiaineissa:
- B2-latina
- Ilmaisu
- Kuvataide
- Liikunta
- Liikunta ja kotitalous
- Luonto ja tiede
- Matematiikka
- Matematiikka ja luonnontiede
- Mediakasvatus
- Musiikki
- Nykytanssi
- Tanssi, liike ja ilmaisu
- Tanssi
- Taideilmaisu
- Teknologiakasvatus
- Tietotekniikkapainotteinen kuvataide
- Viestintä
Painotetun opetuksen tavoitteena on syventää oppilaan osaamista painotetun oppiaineen osalta. Oppiaineiden tavoitteet sekä sisällöt sekä niiden arviointi muilta osin ovat samat kuin yleisopetuksessa.
Laajamittainen kaksikielinen, englanninkielinen ja kielikylpyopetus
Perusopetuksen opetuskielenä suomenkielisessä perusopetuksessa on suomi. Perusopetuslain 10 §:n nojalla opetusta voidaan kuitenkin antaa jollain toisella paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellyllä kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta. Tällaisia tapauksia ovat laajamittainen kaksikielinen opetus, englanninkielinen opetus ja kielikylpyopetus.
Kaksikielisen opetuksen järjestämisen periaatteet on määritelty valtakunnallisessa sekä Helsingin kaupungin opetussuunnitelmassa ja niitä on tarkennettu koulujen omissa opetussuunnitelmissa. Oppiainekohtaiset tavoitteet, sisällöt ja arviointikäytänteet ovat samat kuin yleisopetuksessa.
Laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa oppilas opiskelee kaikkia oppiaineita suomeksi ja toisella opetussuunnitelmassa määritellyllä kielellä, jota kutsutaan kohdekieleksi. Laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa opetusta annetaan yli 25 prosenttia kohdekielellä ja osa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen sisällöistä voidaan opettaa myös kohdekielellä.
Englanninkielisessä opetuksessa opetuksesta 80 prosenttia annetaan englanniksi. Opetus on tarkoitettu ensisijaisesti lapsille, jotka ovat käyneet koulua englanniksi tai tulevat muuttamaan ulkomaille perusopetuksen aikana. Englanninkielisessä opetuksessa oppiaineiden keskeiset käsitteet opitaan myös suomeksi. Muilta osin suomen kielen taitojen kehittyminen on suppeampaa kuin kaksikielisessä tai yleisopetuksessa.
Kielikylpyopetuksessa annetaan 50–90 prosenttia opetuksesta ruotsiksi. Tavoitteena on, että kielikylpyohjelmaan osallistunut oppilas saavuttaa vahvan kielitaidon molemmissa kotimaisissa kielissä.
Aloittavien ryhmien vähimmäis- ja enimmäisoppilasmäärät
Tällä päätösehdotuksella tarkistetaan 7–9 vuosiluokkien painotetun opetuksen vähimmäis- ja enimmäisoppilasmääriä koulujen kanssa käydyn keskustelun perusteella. Vähimmäisoppilasmäärää laskemalla mahdollistetaan ryhmien perustaminen eri puolilla kaupunkia ja enimmäisoppilasmäärä 24–32 oppilasta mahdollistaa painotetun opetuksen oppilasmäärän vaihtelun, jossa otetaan huomioon koulun kokonaisoppilasmäärä.
Päätösehdotuksen tarkoituksena on yhtenäistää samaa painotusta, laajamittaista kaksikielistä, englanninkielistä ja kielikylpyopetusta tarjoavien koulujen aloittavien ryhmien vähimmäis- ja enimmäisoppilasmäärät.
Kaikki halukkaat voivat hakea painotettuun ja laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen. Painotettua tai kaksikielistä opetusta ei kuitenkaan voida tarjota kaikille hakijoille. Näin ollen on aloittaville ryhmille määriteltävä enimmäisoppilasmäärä. Nyt esitetyissä enimmäisoppilasmäärissä on huomioitu oppilaiden ja opetuksen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaiset ryhmäkoot.
Toimivalta
Hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto tai ruotsinkielinen jaosto oman kieliryhmänsä osalta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää oppilaaksi- ja opiskelijaksioton perusteista.
Päätös tullut nähtäväksi 11.11.2020
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Hanna Välitalo, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 09 310 83012
Jaana Iivonen, lakimies, puhelin: 09 31015036
Greta Hämäläinen, lakimies, puhelin: 09 310 86350