Asemakaavan muutos nro 12936, Kruununhaan tontit 1/4 ja 2/1, 4 ja 5, Aleksanterinkatu 3 ym., Senaatti-kiinteistöt

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päättää

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelia 1 sekä katualuetta (osa Snellmaninkatua ja Hallituskatua). Korttelin tontilla 4 osoitteessa Snellmaninkatu 1 sijaitsee vuosina 1822–53 rakennettu empiretyylinen rakennuksen ulkokehä ja vuosina 1897–1900 sisäpihalle rakennettu entinen painotalo (Valtioneuvoston linna), joka on valtion keskushallinnon käytössä.

ELY-keskus on 7.6.2022 rakennusperintölain nojalla antamalla suojelupäätöksellä (UUDELY/10762/2021, suojelupäätös) suojellut Valtioneuvoston linnan lukuun ottamatta sisäpihalla sijaitsevaa painotalona toiminutta rakennuksen osaa (entinen painotalo).

ELY-keskus on 16.2.2024 antamallaan päätöksellä (UUDELY/16050/2023, päätös, hylätty) hylännyt Valtioneuvoston linnan sisäpihalla olevaa entistä painotaloa koskevan suojeluesityksen ja toteaa, ettei erillisen vaarantamiskiellon antamiselle löydy perustetta. Hallinto-oikeus on päätöksellään 11.2.2025 (791/2025) hylännyt asiasta tehdyn valituksen. Päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa korttelin säilyminen edelleen alkuperäisessä valtion keskushallinnon käytössä laajentamalla Valtioneuvoston linnaa nykyaikaisella hallinto- ja toimistorakennuksella, joka säästää alkuperäiset vanhat ulkokehän rakennukset rakennusteknisesti ja tilallisesti raskailta muutoksilta ja ottaa huomioon alueen historialliset arvot. Sisäpihalle rakennettavan uudisrakennuksen tieltä joudutaan purkamaan entisenä painotalona toiminut rakennuksen osa, niin kutsuttu pihasiipi. Tavoitteena on parantaa merkittävästi ylimmän valtiojohdon työskentelyedellytyksiä huomioiden valtioneuvoston päätöksenteon ja sen valmistelun edellyttämät turvallisuusvaatimukset.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan sisäpihalle rakennettavan uudisrakennuksen rakentaminen siten, että se sovitetaan suojeltuun Valtioneuvoston linnaan ja korttelipihan ympäristön kaupunkikuvaan, ei muuta suojellun Valtioneuvoston linnan kokonaisuuden roolia kaupunkikuvassa ja pitkissä kaupunkitilan näkymissä eikä muuta Helsingin merellistä julkisivua.

Uudisrakentamisen ja olemassa olevan rakennusosan kerrosala on yhteensä 24 400 k-m². Uutta virasto- ja hallintotoimintaa palvelevaa kerrosalaa on yhteensä 3 350 k-m². Tontin tehokkuusluku on et = 2,65. Lisäksi koko kaava-alueella saa rakentaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia ja muita maanalaisia kellaritiloja asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että korttelin nykyinen hallinto- ja virastotoiminta voidaan laajentaa vastaamaan valtionhallinnon tulevaisuuden tarpeisiin ja muutos mahdollistuu vaarantamatta korttelin ulkokehän rakennuksia sovittamattomilta muutospaineilta.

Kaupunkiympäristölautakunta esitti 7.11.2023 kaupunginhallitukselle asemakaavan muutoksen nro 12799 hyväksymistä. Valtuusto palautti päätöksellään 29.5.2024 kaavan nro 12799 uudelleen valmisteltavaksi siten, että alueen kiistattomat historialliset arvot huomioidaan merkittävästi paremmin ensisijaisesti säästämällä purettavaksi esittävä vanha painotalo tai toissijaisesti niin, että uudisrakennus sovitetaan säästyvään vanhaan kokonaisuuteen sen alkuperäistä muotoa enemmän kunnioittavalla tavalla.

Valmistelussa on tutkittu entisen painotalon säilyttämistä sekä laajennusvaihtoehtoja siten, että entinen painotalo säilyy osittain tai sitä nostetaan 1,5 metriä maanalaisen tilan toimintojen mahdollistamiseksi. Teknisten haasteiden ja toiminnan tehottomuuden takia vaihtoehdot on kuitenkin hylätty, ja päädytty entisen painotalon purkavaan vaihtoehtoon.

Kaavaa valmisteltaessa on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 4 a § ja kaavaratkaisulla on varmistettu, ettei maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksia heikennetä.

Kaavaehdotusta on muutettu paremmin Valtioneuvoston linnan ja korttelipihan historialliset arvot huomioon ottavasti siten, että uudisrakennusta on madallettu kerroksella ja rakennuksen runkoa on kavennettu ja muutettu sirommaksi suorakaiteen muotoon. Rakennuksen arkkitehtuuria on muutettu paremmin historiallisen ympäristön huomioon ottavaksi ja pihan kaupunkikuvallinen arvo saa suuremman merkityksen.

Tarkistetun hankesuunnitelman pohjalta laadittu asemakaavan muutosehdotus on saanut uuden kaavanumeron 12936. Hankkeen diaarinumero ja hankenumero ovat samat kuin palautetussa asemakaavan muutosehdotuksessa.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että kaupunkirakennetta kehitetään kestävästi, ensisijaisesti uudistamalla ja täydentämällä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä huomioiden alueiden erityispiirteet.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueella on Carl Ludvig Engelin suunnittelema 3–4-kerroksinen, Aleksanterinkadun puolella osin 2-kerroksinen Valtioneuvoston linna, joka on rakentunut alkuperäisten suunnitelmien mukaiseen asuunsa vuosien 1822–53 aikana osana Helsingin empiretyylistä monumentaalikeskustaa. Korttelipihan keskelle rakennettiin vuosina1897–1900 arkkitehti Ricardo Björnbergin suunnittelema kolmikerroksinen Senaatin kirjapainoa palveleva painotalo. Nykyisen hahmonsa kortteli on saanut Engelin arkkitehtuurin hengessä toteutettujen korotusten ja uudisosien myötä vuoteen 1918 mennessä. Keisarillisen Senaatin talo muuttui keväällä 1917 itsenäisen Suomen Senaatin taloksi ja marraskuussa 1918 siitä tuli Valtioneuvoston linna.

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1988.

Korttelialue on valtion omistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille välittömiä kustannuksia. Rakennusoikeuden lisäys keskustassa lisää kuitenkin kaupungin yleisten alueiden ylläpitokustannuksia ja nopeuttaa niiden peruskorjaustiheyttä. Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo määritetään maankäyttösopimuksesta käytävien neuvotteluiden yhteydessä.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat alueella sijaitsevaan mahdolliseen maanalaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön, jonka takia on käytävä muinaismuistolain 13 § edellyttämät neuvottelut, arvoja ja säilyneisyyttä koskevaan arvottamiskaavioon, jota on täydennettävä pihasiiven osalta sekä alueella sijaitsevien tietoliikennekaapeleiden huomioimiseen hyvissä ajoin ennen hankkeen toteutumista. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että muinaismuistolain mukainen neuvottelu on käyty ja kaavakarttaan on lisätty muinaismuistolain 13 § edellyttämään menettelyyn liittyvä määräys, koskien mahdollisen kohteen riittävien arkeologisten tutkimusten toteuttamista. Arvottamiskaaviota on täydennetty pihasiiven osalta.

Mielipiteet

Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistui linnuille vaarallisiin läpinäkyviin lasipintoihin. Mielipide on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että mielipiteessä esitetyn asian vastineessa todetaan, että suurin osa Valtioneuvoston linnan uudisrakennuksesta rakennetaan julkisivupinnaltaan rapattuna tai luonnonkivestä. Lasiseinäosuudet käsitellään mahdollisuuksien mukaan niin, että linnut huomaavat niitä. Kaavaan ei ole tehty muutoksia mielipiteen johdosta.

Kirjallisia mielipiteitä saapui 1 kpl.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 9.1.–7.2.2025

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan.

Muistutukset

Kaavaehdotuksesta tehtiin 5 muistutusta.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat siihen, että RKY-alueella sijaitsevaa, osana Senaatintorin ympäristön historiallista kokonaisuutta olevaa, kaupunkikuvassa ja -rakenteessa kulttuurihistoriallisesti merkittävää entistä painotaloa ei saa purkaa. Kaava esitettiin palautettavaksi uudelleen valmisteluun siten, että myös painotalo suojellaan ja aidosti etsitään ja tutkitaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kaavaa varten on laadittava laajempi, koko aluetta käsittelevä valtioneuvoston ja ministeriöiden maankäytön, toimitilojen ja muiden käyttötarpeiden kokonaissuunnitelma, kaava ei täytä MRL:n sisältövaatimuksia, koska ei ole tehty riittäviä vaikutusten arviointeja. Kaavoitusprosessia ei tule jatkaa, ennen kuin valituspäätös ELY-keskuksen painotaloa koskevan suojeluesityksen hylkäämispäätöksestä on ratkaistu. Onko valtionhallinnon toimintojen pitkän tähtäimen keskittäminen ja laajentaminen tälle erityisen arvokkaalle paikalle todella tarpeen. Merkitykseltään keskeinen kaavahanke muodostaa ennakkotapauksen, joka vaarantaa rakennusperintömme säilymistä, kaavan yhtenä vakavana puutteena on korttelin kaupunkikuvallisen tarkastelun rajaaminen vain korttelin kadunvarsirakennuksiin, korttelin linnakokonaisuuden tärveltyminen lisäisi valmiutta tehdä vaiheittaisia muutoksia kaikissa korttelin rakennuksissa, hanke tuhlaa resursseja edistäen ilmastonmuutosta ja luontokatoa, onko kaupunki luovuttamassa itseltään pois myös kaavoitusmonopolinsa sekä kaupunkikuvallisen ja toiminnallisen kokonaisharkintansa, lintuihin kohdistuvat asiat ovat kunnossa.

Muistutuksessa ilmoitetaan, että Kansainvälinen, valtioista riippumattoman kulttuuriperintöalan asiantuntijajärjestö ICOMOS, jossa on yli 10 000 kulttuuriperintöalan asiantuntijajäsentä 153 maassa, on julistanut Valtioneuvoston kanslian painotalon purkuhankkeesta kansainvälisen kulttuuriperintöhälytyksen yhdessä ICOMOS:in Suomen osaston kanssa. Hankkeen etenemisestä raportoidaan ja tiedotetaan jäsenistölle säännöllisesti.

Viranomaisten lausunnot

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kaapeleiden siirto- ja suojaustarpeisiin mahdollisten maanrakennustöiden yhteydessä, siihen, että alueen vesihuolto on rakennettu valmiiksi eikä asemakaavan muutos edellytä vesihuollon lisärakentamista eikä rakennettujen vesihuoltolinjojen siirtämistä, alueen vesihuoltolinjojen kunnossapito- ja uusimistarpeeseen sekä alueen sekavesiviemäröinnin eriyttämistarpeeseen, joka vaatii uuden hulevesiviemärin rakentamista aiheuttaen tulevaisuudessa kaivutöitä alueella, siihen, että kiinteistöjen on syytä varautua eriyttämään tontilla muodostuvat hulevedet jätevesistä kiinteistöremonttien yhteydessä mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen, olemassa olevaan sähkökaapelilinjauksen sijaintiin lähellä purettavaksi aiottua rakennusta, asemakaavaehdotuksen ristiriidattomuuteen suhteessa Valtioneuvoston linnan voimassa olevaan rakennussuojelu-päätökseen, siihen, että suojelupäätöksen tavoin asemakaavaehdotus mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan pihasiiven purkamisen, jos se osoittautuu välttämättömäksi tarkoituksenmukaisen toimitilan järjestämiseksi valtioneuvostolle korttelissa edellyttäen, että Valtioneuvoston linnan rakennussuojelun tavoitteet toteutuvat, siihen, että mikäli asemakaavan muutosalueen katualueille suunnitellaan kaivutöitä tai niiden kohdalla sijaitseviin maanalaisiin kerroksiin kohdistuvia muita toimenpiteitä, kuten kairauksia, on asiasta pyydettävä hyvissä ajoin lausunto Helsingin kaupunginmuseolta, koska alue on muinaismuistolain alaista aluetta. ELY-keskus on todennut, että kaavan muutosehdotus on ELY-keskuksen suojelupäätöksen mukainen.

Kaavaehdotukseen ei tehty muutoksia.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

Lisäksi seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Helsingin vanhusneuvosto.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Viranomaisten työkokous koskien Valtioneuvoston linnan asemakaavan muutosta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Museoviraston kanssa järjestettiin 11.2.2025, jolloin ELY-keskus totesi, että rakennusperintölain nojalla annettu suojelupäätös 7.6.2022 (UUDELY/10762/2021, suojelupäätös) on voimassa ja kaavaehdotus on suojelupäätöksen mukainen. Hallinto-oikeus on kumonnut 11.2.2025 päivätyllä päätöksellään (Päätös 791/2025 Dnro 1521/03.04.04.04.24/2024) tehdyn valituksen ELY-keskuksen hylkäävästä päätöksestä (UUDELY/16050/2023, päätös, hylätty), koskien painotalosta tehtyä suojeluesitystä.

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen, kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä esitettyjen huomautusten johdosta.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Toimivalta

Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on pyydetty lähettämään tieto.