Toivomusponsi, Helsingin torien käytön lisääminen viihtyvyyden ja hyvän ilmapiirin lisäämiseksi
Valtuutettu Silja Borgarsdóttir Sandelinin toivomusponsi torien käytön lisäämisestä viihtyvyyden ja hyvän ilmapiirin edistämiseksi
Päätös
Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 21.10.2020 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Käsitellessään 21.10.2020 valtuutettu Martina Harms-Aallon aloitetta Fredrikintorin kunnostamisesta kaupunginvaltuusto hyväksyi Silja Borgarsdóttir Sandelinin toivomusponnen "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään, miten Helsingin torien käyttöä voitaisiin parhaiten lisätä helsinkiläisten viihtyvyyden ja hyvän ilmapiirin edistämiseksi."
Helsingin tavoitteena on edistää torien ja muiden julkisten aukioiden viihtyisyyttä sekä niiden monipuolista käyttöä. Helsinki tavoittelee sitä, että torikaupalle varatut torit olisivat tulevaisuudessa kaupallisesti entistäkin elinvoimaisempia. Tavoitteisiin pyritään kaupunkilaisia ja eri sidosryhmiä osallistavilla tavoilla sekä kaupungin sisäisiä prosesseja ja yhteistyötä parantamalla.
Helsingissä kahdeksalla torialueella on kaupallista toritoimintaa, joista aktiivisimmat ovat Kauppatori ja Hakaniementori. Viime vuosina myös pienille kaupunkiaukioille on tullut erilaisia aktiviteetteja. Torien käyttöön ja viihtyisyyteen vaikuttavat kaupunkikuvalliset ja muut suunnittelukysymykset, toiminnallisuuden kehittäminen sekä yhteistyö niin kaupungin sisällä kuin eri käyttäjäryhmien kanssa.
Viime vuosina Helsinki on pyrkinyt tarkastelemaan julkisia tiloja osana laajempia kokonaisuuksia, joihin liittyy mm. yritystoiminnan tukeminen, kävelyolosuhteiden parantaminen ja paikkojen kytkeytyminen toisiinsa. Esimerkiksi Kauppatorin suunnitteluperiaatteissa on huomioitu torin kytkös merelliseen Helsinkiin ja vanhan kauppahallin toiminnan tukemiseen. Usein torien ja aukioiden uudistukset liittyvät alueen laajempiin kehittämissuunnitelmiin ja vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja suuria taloudellisia panostuksia.
Kaupunkitilaohje julkisen kaupunkitilan suunnittelussa
Torien ja aukioiden kunnostusta ja uudistusta suunnitellaan peruskorjausten yhteydessä. Suunnittelua tukee Helsingin kaupunkitilaohje, joka tarjoaa valmiiksi pohdittuja ja hyväksi todettuja ratkaisuja, joilla vahvistetaan Helsingin identiteettiä, luodaan viihtyisiä ja turvallisia kaupunkitiloja sekä vastataan kasvavan kaupungin ylläpidon haasteisiin. Ohjeen avulla luodaan raamit laadukkaalle ja toimivalle kaupunkitilalle mahdollistaen samalla kaupunkitilassa syntyviä innovaatioita.
Kaupunkitilaohjetta ollaan päivittämässä ja sen ylläpidon prosesseja sujuvoittamassa. Sitä tukee myöskin työn alla oleva Helsingin arkkitehtuuriohjelma, jossa linjataan julkisen kaupunkitilan kehittämiseen liittyviä suunnitteluperiaatteita. Kaupunkitilaa suunniteltaessa määritellään tarkoin lähtökohdat kehittämiselle sekä se, mihin tarkoitukseen uusia ratkaisuja haetaan. Suunnittelussa otetaan huomioon eri käyttäjäryhmät, kuten tapahtumajärjestäjät, kävelijät, pyöräilijät, yrittäjät, torimyyjät ja lapset sekä näiden tarpeet. Torien ja aukioiden toiminnallisuuden tukemiseksi edistetään suunnittelun yhteydessä tapahtumallisuutta tukevan infran, kuten tapahtumasähkön, saatavuutta. Suunnittelussa sekä viihtyisyyden ja käytön lisäämisessä voidaan hyödyntää suunnittelukilpailuja, kuten tällä hetkellä tehdään Töölöntorin kohdalla.
Kokeilukulttuurin edistäminen ja yhteistyöprosessien kehittäminen
Myös nopeilla kokeiluilla voidaan testata konseptien toimivuutta sekä tehdä tilaa ideoille ja innovaatioille. Helsingissä kehitetään tällä hetkellä uusia prosesseja julkisen kaupunkitilan kehittämiseen ja kokeilujen
edistämiseen. Useat näistä ovat liittyneet turvalliseen, viihtyisään ja kaupungin elinvoimaisuutta tukevaan julkisen kaupunkitilan käyttöön pandemian aikana ja sen jälkeen.
Kesällä 2020 toteutettiin Senaatintorin kesä -terassikokeilu, jossa oli mukana 16 ravintolaa ja kävijöitä 400 000. Kokeilu työllisti suoraan 250 henkeä. Kesäterassikokeilu oli onnistunut esimerkki uudenlaisesta kaupunkitilan käytöstä, kokeilukulttuurista ja kaupungin roolista verkostojen luojana. Kokeilu tuotti tavoitellun piristysruiskeen niin kaupunkilaisille, kotimaanmatkailijoille kuin yrityksille ja kaupunkikeskustan elävyydellekin. Syksyllä 2020 selvitettiin kokeilun tuloksia ja teetettiin konsulttiselvitys kokeilun mahdollisesta jatkosta keskusta-alueella. Tarkastelussa otettiin huomioon kesälle 2021 jo tehdyt tapahtumavaraukset, paikkojen saavutettavuus, liikennetyöt ja –järjestelyt, kaupunkikuvalliset tekijät, eri torien ja aukioiden tapahtumallisuutta tukeva infra sekä alueilla olevat palvelut ja toimijat.
Selvitysten perusteella kuluneena kesänä toteutettiin terassi- ja kesäkatukokeilu Kasarmitorille ja sen välittömään läheisyyteen. Kokonaisuus palveli myös Helsinki Biennalen kävijöitä ja sen Lyypekinlaiturin venekuljetuksia. Kokeilussa hyödynnettiin kesän 2020 oppeja ja sen käytännön toteutuksesta vastasi vuoden 2020 tapaan Helsingin Leijona Oy. Kokeilun yhteydessä tehdyn käyttäjätutkimuksen perusteella arvioidaan vastaavien kokeilujen jatkokehittämistä tulevaisuudessa osana elävää kaupunkia.
Kokeilujen osana on myös kehitetty tapahtumallisuuden edistämisen ja elinvoimaisuuden tukemisen prosesseja. Käyttäjiä palvelevien tapahtuma-aluekorttien päivitystyö on myös käynnissä. Uusien kokeilujen ja entistä sujuvampien prosessien taustalla on tiiviin yhteistyön kehittäminen toimialojen ja muiden keskeisten toimijoiden välillä. Sisäisen yhteistyön ja koordinaation edistämistä tehdään jo erilaisissa kaupunkitasoisissa kaupunkitilan käytön, yritysten tukemisen ja tapahtumallisuuden työryhmissä. Näitä malleja kehitetään jatkossa edelleen. Kaupallisen toritoiminnan sekä Tukkutorin ja Teurastamon alueen elinvoimaista kehittämistä tukee jatkossa myös Tukkutorin ja Helsingin Leijona Oy:n toimintojen yhdistäminen Helsingin kaupunkitilat osakeyhtiöön. Vuoden 2022 alussa toimintansa aloittavan yhtiön keskeinen tehtävä tulee olemaan vuokraamiensa tilojen ja alueiden toiminnan kehittäminen. Toiminnallaan yhtiö mm. kasvattaa Helsingin profiilia vetovoimaisemmaksi sekä elävöittää Torikortteleiden ja Tukkutorin ympäristöä. Tähän liittyen yhtiö kehittää Helsingin kaupunki- ja ruokakulttuuria sekä tori- ja kauppahallitoimintaa sekä näiden joustavaa ja kustannustehokasta organisointia.
Kansliapäällikkö asetti 1.9.2021, § 187 Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteisen työryhmän ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseksi. Työryhmä tulee osaltaan edistämään muun muassa torien ja muiden yleisten alueiden viihtyisyyden ja elävyyden lisäämistä keskustan alueella.
Perinteinen torikauppa on muun vähittäiskaupan tapaan riippuvainen kuluttajien käyttäytymisestä. Valitettavasti torikauppa on vuosien saatossa vähentynyt useilla alueilla eikä tähän suuntaukseen ole nähtävissä muutosta, vaan päinvastoin elintarvikekauppiaiden määrä on vähentynyt huomattavasti eikä jatkajia kaupalle ole aina löytynyt. Torien elävyyden vahvistaminen edellyttää näin uudenlaista ajattelua ja uusia toimintoja.
Myös asukas- ja yritysyhteistyön prosessien kehittäminen on tärkeää torien käytön lisäämisen kannalta. Tätä tehdään jo esimerkiksi osallistavan budjetoinnin hankkeissa ja siinä esiin nousevien ideoiden hyödyntämisessä keskeisten julkisten tilojen kehittämisen tukena. Asukas- ja yritysyhteistyöhön kuuluu myös keskenään erilaisten käyttötarkoitusten sekä intressien ja toiveiden yhteensovittaminen pitäen sisällään alueella jo olevien pysyväisluonteisten ja sinne tulevien väliaikaisempien tai liikkuvien toimintojen rinnakkaiselo.
Placemaking-toimintamalli
Esikaupunkialueilla kaupunkiuudistusmalliin kytkeytyy tulevina vuosina tavoite kehittää keskeisiä julkisia tiloja, kuten toreja ja aukioita, ja niiden käyttöä alueidensa elinvoimaisina paikkoina. Toimiva työkalu kaupunkitilan ja siihen kytkeytyvän paikallisidentiteetin ja paikallisen kulttuurin kehittämisessä on suunnittelun ns. placemaking-lähestysmistapa menetelmineen. Placemaking tarjoaa useita tapoja erilaisille matalan kynnyksen kokeiluille kaupunkitilassa ja mahdollisuuksille osallistua paikan luomiseen.
Helsingissä valmistellaan kaupunkiympäristön toimialalla designjohtajan johdolla placemaking-toimintamallia Helsingin kaupungille. Kaupunkiuudistusohjelman osana tullaan pilotoimaan kullakin alueella ns. placemaking-kokeiluja, joissa yhdessä kaupunkiuudistusalueiden asukkaiden ja muiden käyttäjäryhmien kanssa tutkitaan vaihtoehtoja kaupunkitilan toiminnallisuuden ja viihtyisyyden kehittämiseksi. Kokeilut keskittyvät keskeisiin julkisen kaupunkitilan solmukohtiin. Näihin lukeutuvat alueiden päätorit ja aukiot. Parhaimmillaan nopeat placemaking-kokeilut vahvistavat näiden paikkojen identiteettiä alueidensa keskeisinä kaupunkitiloina ja kasvattavat alueiden yleistä vetovoimaa. Tavoitteena on samalla synnyttää uudenlaisia avauksia ja kehitysideoita, joiden pohjalta voidaan kehittää myös pitkäkestoisempia suunnitteluratkaisuja ja uusia toimintatapoja alueiden asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten osallistua oman alueensa viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden lisäämiseen.
Kaupunkilaisten vahvempi mukaan ottaminen torien ja aukioiden kehittämisessä muun muassa placemakingin keinoin on tavoite, jota kaupungin tulee edelleen edistää. Keskeisten kaupunkitilojen, kuten torien ja aukioiden, käyttäjien ja paikallisten toimijoiden osallistuminen suunnitteluun on tärkeää niiden toiminnallisuuden, viihtyisän kokemuksellisuuden ja omistajuudentunteen vahvistamiseksi.
Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto. Vastaus on lausunnon mukainen ja sitä on täydennetty maininnoilla perinteisen torikaupan yleisestä tilanteesta, Helsingin kaupunkitilat osakeyhtiön tulevasta roolista torien kehittämistyössä sekä kaupungin ja elinkeinoelämän yhteisestä, ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseen keskittyvästä työryhmästä.
Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.
Kaupunkiympäristölautakunta 27.04.2021 § 218
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Helsingin tavoitteena on edistää torien ja muiden julkisten aukioiden viihtyisyyttä sekä niiden monipuolista käyttöä. Helsinki tavoittelee sitä, että torikaupalle varatut torit olisivat tulevaisuudessa kaupallisesti entistäkin elinvoimaisempia. Tavoitteisiin pyritään kaupunkilaisia ja eri sidosryhmiä osallistavilla tavoilla ja kaupungin sisäisiä prosesseja ja yhteistyötä parantamalla.
Tori on julkinen aukio, jossa voi olla torikauppaa tai se voi olla tavallinen kaupunkiaukio. Helsingissä kahdeksalla torialueella on kaupallista toritoimintaa, joista aktiivisimmat ovat Kauppatori ja Hakaniementori. Viime vuosina myös pienille kaupunkiaukioille on tullut erilaisia aktiviteetteja. Torien käyttöön ja viihtyisyyteen vaikuttavat kaupunkikuvalliset ja muut suunnittelukysymykset, toiminnallisuuden kehittäminen sekä yhteistyö niin kaupungin sisällä kuin eri käyttäjäryhmien kanssa.
Viime vuosina Helsinki on pyrkinyt tarkastelemaan julkisia tiloja osana laajempia kokonaisuuksia, joihin liittyy mm. yritystoiminnan tukeminen, kävelyolosuhteiden parantaminen ja paikkojen kytkeytyminen toisiinsa. Esimerkiksi Kauppatorin suunnitteluperiaatteissa on huomioitu torin kytkös merelliseen Helsinkiin ja vanhan kauppahallin toiminnan tukemiseen. Usein torien ja aukioiden uudistukset liittyvät alueen laajempiin kehittämissuunnitelmiin ja vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja suuria taloudellisia panostuksia.
Suunnittelun näkökulmasta torien ja aukioiden kunnostusta ja uudistusta mietitään ensinnäkin peruskorjausten yhteydessä. Suunnittelua tukee Helsingin kaupungin kaupunkitilaohje, joka tarjoaa valmiiksi pohdittuja ja hyväksi todettuja ratkaisuja, joilla vahvistetaan Helsingin identiteettiä, luodaan viihtyisiä ja turvallisia kaupunkitiloja sekä varmistetaan kasvavan kaupungin ylläpidon haasteet. Ohjeen avulla luodaan raamit laadukkaalle ja toimivalle kaupunkitilalle mahdollistaen samalla kaupunkitilassa syntyviä innovaatioita.
Kaupunkitilaohjetta ollaan päivittämässä ja sen ylläpidon prosesseja sujuvoittamassa. Sitä tukee myöskin työn alla oleva ja erikseen päätöksentekoon tuotava Helsingin arkkitehtuuriohjelma, missä linjataan julkisen kaupunkitilan kehittämiseen liittyviä suunnitteluperiaatteita.
Jokaisen kaupunkitilan kohdalla on mietittävä tarkoin sen kehittämisen lähtökohdat ja mihin tarkoitukseen uusia ratkaisuja haetaan. Suunnittelussa otetaan huomioon eri käyttäjäryhmät ja näiden tarpeet (esim. tapahtumajärjestäjät, kävelijät, pyöräilijät, yrittäjät, torimyyjät, lapset). Torien ja aukioiden toiminnallisuuden tukemiseksi edistetään suunnittelun yhteydessä tapahtumallisuutta tukevan infran, kuten tapahtumasähkön, saatavuutta. Suunnittelussa ja viihtyisyyden ja käytön lisäämisessä voidaan hyödyntää suunnittelukilpailuja, kuten tällä hetkellä tehdään Töölöntorin kohdalla.
Myös nopeilla kokeiluilla voidaan testata konseptien toimivuutta sekä tehdä tilaa ideoille ja innovaatioille. Helsingissä kehitetään tällä hetkellä uusia prosesseja julkisen kaupunkitilan kehittämiseen ja kokeilujen edistämiseen. Useat näistä ovat liittyneet turvalliseen, viihtyisään ja kaupungin elinvoimaisuutta tukevaan julkisen kaupunkitilan käyttöön pandemian aikana ja sen jälkeen.
Kesällä 2020 toteutettiin Senaatintorin kesä, missä oli mukana 16 ravintolaa, kävijöitä 400 000 ja suoraan työllistyi 250 henkeä. Kesäterassikokeilu oli onnistunut esimerkki uudenlaisesta kaupunkitilan käytöstä, kokeilukulttuurista ja kaupungin roolista verkostojen luojana. Kokeilu tuotti tavoitellun piristysruiskeen niin kaupunkilaisille, kotimaanmatkailijoille kuin yrityksille ja kaupunkikeskustan elävyydellekin. Helsinkiläiset löysivät Senaatintorin ja tekivät siitä rakastetun paikan.
Syksyllä 2020 selvitettiin kokeilun tuloksia ja teetettiin konsulttiselvitys kokeilun mahdollisesta jatkosta keskusta-alueella. Tarkastelussa otettiin huomioon kesälle 2021 jo tehdyt tapahtumavaraukset, paikkojen saavutettavuus, liikennetyöt ja –järjestelyt, kaupunkikuvalliset tekijät, eri torien ja aukioiden tapahtumallisuutta tukeva infra sekä alueilla olevat palvelut ja toimijat.
Selvitysten perusteella kesälle 2021 ollaan toteuttamassa terassi- ja kesäkatukokeilu Kasarmitorille ja sen välittömään läheisyyteen. Kokonaisuus palvelee myös Helsinki Biennalen kävijöitä ja sen Lyypekinlaiturin venekuljetuksia. Työssä hyödynnetään kesän 2020 oppeja ja sen käytännön toteutuksesta vastaa vuoden 2020 tapaan Helsingin Leijona. Kokeilun yhteydessä tehdään tutkimusta kokeilun käytöstä ja tuloksista ja käydään aktiivista vuoropuhelua alueen käyttäjien kanssa, jotta voidaan arvioida tämän tyyppisten kokeilujen jatkokehittämistä tulevaisuudessa osana elävää kaupunkia.
Kokeilujen osana on myös kehitetty tapahtumallisuuden edistämisen ja elinvoimaisuuden tukemisen prosesseja. Käyttäjiä palvelevien tapahtuma-aluekorttien päivitys on myös käynnissä.
Uusien kokeilujen ja entistä sujuvampien prosessien taustalla on tiiviin yhteistyön kehittäminen toimialojen ja muiden keskeisten toimijoiden välillä. Sisäisen yhteistyön ja koordinaation edistämistä tehdään jo erilaisissa kaupunkitasoisissa kaupunkitilan käytön, yritysten tukemisen ja tapahtumallisuuden työryhmissä. Näitä malleja kehitetään jatkossa edelleen. Kaupallisen toritoiminnan sekä Tukkutorin ja Teurastamon alueen elinvoimaista kehittämistä tukee jatkossa myös valmisteilla oleva Tukkutorin ja Helsingin Leijonan Oy toimintojen yhdistäminen uuteen perustettavaan yhtiöön.
Keskeinen yhteistyön kohde on myös asukas- ja yritysyhteistyön prosessien kehittäminen. Tätä tehdään jo esimerkiksi osallistavan budjetoinnin hankkeissa ja siinä esiin nousevien ideoiden hyödyntämisessä keskeisten julkisten tilojen kehittämisen tukena. Asukas- ja yritysyhteistyöhön kuuluu myös keskenään erilaisten käyttötarkoitusten sekä intressien ja toiveiden yhteensovittaminen pitäen sisällään alueella jo olevien pysyväisluontoisten ja sinne tulevien väliaikaisempien tai liikkuvien toimintojen rinnakkaiselo.
Esikaupunkialueilla kaupunkiuudistusmalliin kytkeytyy tulevina vuosina tavoite kehittää keskeisiä julkisia tiloja, kuten toreja ja aukioita, ja niiden käyttöä alueidensa elinvoimaisina paikkoina. Toimiva työkalu kaupunkitilan ja siihen kytkeytyvän paikallisidentiteetin ja paikallisen kulttuurin kehittämisessä ovat ns. placemaking-menetelmät. Placemaking tarjoaa useita tapoja erilaisille matalan kynnyksen kokeiluille ja mahdollisuuksille osallistua paikan luomiseen.
Helsingissä valmistellaan designjohtajan johdolla placemaking-toimintamallia Helsingin kaupungille. Kaupunkiuudistusohjelman osana tullaan pilotoimaan kullakin alueella ns. placemaking-kokeiluja, joissa yhdessä kaupunkiuudistusalueiden asukkaiden ja muiden käyttäjäryhmien kanssa tutkitaan vaihtoehtoja kaupunkitilan toiminnallisuuden ja viihtyisyyden kehittämiseksi. Kokeilut keskittyvät keskeisiin julkisen kaupunkitilan solmukohtiin. Näihin lukeutuvat alueiden päätorit ja aukiot.
Parhaimmillaan nopeat placemaking-kokeilut vahvistavat näiden paikkojen identiteettiä alueidensa keskeisinä kaupunkitiloina ja kasvattavat alueiden yleistä vetovoimaa. Tavoitteena on samalla synnyttää uudenlaisia avauksia ja kehitysideoita, joiden pohjalta voidaan kehittää myös pitkäkestoisempia suunnitteluratkaisuja ja uusia toimintatapoja alueiden asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten osallistua oman alueensa viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden lisäämiseen.
Kaupunkilaisten vahvempi mukaan ottaminen torien ja aukioiden kehittämisessä muun muassa placemakingin keinoin on tavoite, jota kaupungin tulee edelleen edistää. Keskeisten kaupunkitilojen, kuten torien ja aukioiden, käyttäjien ja paikallisten toimijoiden osallistuminen suunnitteluun on tärkeää niiden toiminnallisuuden, viihtyisän kokemuksellisuuden ja omistajuudentunteen vahvistamiseksi.
Esittelijä
Lisätiedot
Hanna Harris, designjohtaja: 09 310 27932
Päätös tullut nähtäväksi 26.10.2021
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 09 310 32174
Minna Maarttola, kehityspäällikkö, puhelin: 09 310 36307