Velvoitteen asettaminen, luvattoman raja-aidan poistaminen, Topeliuksenkatu 25

HEL 2020-011949
Asialla on uudempia käsittelyjä
4. / 4 §

Velvoitteen asettaminen ilman lupaa rakennetun raja-aidan poistamiseksi, Topeliuksenkatu 25

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti velvoittaa Asunto Oy Topeliuksenkatu 25:n kiinteistön 91-14-500-25 omistajana nyt asetettavan sakon uhalla purkamaan tontin 91-14-500-23 ja 91-14-500-58 vastaisille rajoille rakennetun aidan niiltä osin, kun tonttien välinen korkeusero on alle 50 cm 1.6.2021 mennessä.

Juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on kolmetuhatta (3 000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka kuluessa velvoitetta ei ole noudatettu, on tuhat (1 000) euroa. Kaupunginhallituksen hyväksymän rakennusvalvontataksan 20 §:n mukainen valvontamaksu kaupungin suorittamista valvontatoimenpiteistä on seitsemänsataa (700) euroa, jonka velvoitettu on tällä päätöksellä velvollinen maksamaan kaupungille.

Jos kiinteistö tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai tiedottamisesta on huolehdittava muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat –palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluille luovutuksensaajan nimi ja osoite.

Kun laiminlyöntiä voidaan olosuhteet huomioon ottaen pitää vähäisenä ja yleisen edun ei katsota vaativan syytteen nostamista, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää, että poliisille ei tehdä ilmoitusta esitutkintaa varten.

Pöytäkirjanote maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

Pöytäkirjanote liitteineen saantitodistuksella velvoitetulle.

Perustelut

Asunto Oy Topeliuksenkatu 25 on rakentanut naapuritonttien vastaisille rajoille aidan, joka lähtökohtaisesti vaatii toimenpidelupaa. Helsingin kaupungin rakentamisjärjestyksessä 21 § 3 kohdassa toimenpideluvan hakemisesta on vapautettu tonttien välinen aita, kun se on korkeintaan 1,6 metriä korkea ja kun naapuritontin omistaja on hyväksynyt niiden rakentamisen. Naapuritontin omistaja ei ole antanut suostumustaan aidan rakentamiselle, vaan on tehnyt asiasta toimenpidepyynnön. Näin ollen aidalle olisi tullut hakea toimenpidelupaa. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 82 §:n mukaan kiinteistönomistajalla on, jollei asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä toisin määrätä, oikeus rakentaa aita tontin rajalle.

Rakennuspaikalla on voimassa asemakaava nro 9950 (voim. 27.10.1989), jonka mukaan AK-korttelialueilla tontit saadaan aidata ainoastaan istutuksin, mikäli turvallisuussyyt eivät muuta vaadi. Tontin 91-14-500-25 rajoilla ei ole sellaista korkeuseroa, että teräsrakenteinen 1,2 metrin korkuinen aita olisi perusteltua. Tontin rajat voidaan aidata istutuksin ja näin ehkäistä muiden kuin asukkaiden läpikulkua.

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta edellyttää rakennuksen lähiympäristöön kaidetta, kun putoamiskorkeus ylittää puoli metriä ja putoamisen vaara on olemassa.

Näin ollen ilman lupaa rakennettu aita on asemakaavan vastainen. Niiltä osin, kuin tonttien välinen korkeusero on yli 50 cm, tulee huomioida ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta.

Valvontakohde

Asunto Oy Topeliuksenkatu 25 on rakentanut osoitteessa Topeliuksenkatu 25 sijaitsevalle omistamalleen kiinteistölle 91-14-500-25 uuden, n. 1,2 metriä korkean teräsrakenteisen aidan tonttien 91-14-500-58 ja 91-14-500-23 vastaiselle rajalle. Rakennuspaikalla on voimassa asemakaava 9550, jossa olevan määräyksen mukaan, mikäli tonttien välinen korkeusero ei turvallisuussyistä muuta vaadi, saadaan tonttien väliset rakat aidata ainoastaan istutuksin.

Asian käsittely rakennusvalvonnassa

Rakennusvalvonta on 11.12.2018 päivätyllä kirjeellä kehottanut kiinteistönomistajaa purkamaan aita 31.5.2019 mennessä, mutta kehotusta ei ole noudatettu.

Rakennusvalvontapalvelut on laatinut asiassa 11.8.2020 päivätyn tarkastuslausunnon. Tarkastuslausunnossa on todettu, että alueella voimassa olevan asemakaavan mukaan tontit saadaan aidata vain istutuksin, jollei turvallisuussyyt muuta vaadi. Tarkastuslausunnossa todetaan tontille rakennetun edellä kuvatusti n. 1,2 metriä korkea teräsrakenteinen aita, vaikka tonttien 25 ja 23 välinen korkeusero ei turvallisuussyistä aitaa edellytä.

Kiinteistönomistaja on 28.9.2020 toimittamassaan vastineessa pahoitellut kehotuksen mukaisen raja-aidan poistamisen viivästymistä ja kertonut käynnistävänsä välittömästi toimenpiteet aidan poistamiseksi mahdollisimman nopealla aikataululla. Kiinteistönomistaja on ilmoittanut 30.10.2020 sähköpostitse, että kiinteistön 23 vastaisella rajalla oleva aita on poistettu.

Uudella, 6.11.2020 päivätyllä tarkastuslausunnolla on aiempaa tarkastuslausuntoa täsmennetty siltä osin, ettei myöskään tonttien 25 ja 58 välinen korkeusero edellytä aidan rakentamista.

Jälkimmäiseen tarkastuslausuntoon kiinteistönomistaja on antanut vastineen 11.11.2020. Vastineessa kiinteistönomistaja toteaa muun ohella seuraavaa:

Taloyhtiömme pihasta on jyrkät (n. 2 metriä) betoniportaat alas talon asfalttipihalle. Portaissa ei ole talvikunnossapitoa eikä taloyhtiömme voi taata pihan portaissa läpikulkijoiden turvallisuutta. Portaat ovat talvella hyvin liukkaat. Jos aita poistetaan, naapuriyhtiöt käyttävät portaita oikopolkuna Topeliuksenkadulle.

Aiemmin taloyhtiön As Oy Topeliuksenkatu 25 pihaa on rajannut rakennusaikainen verkkoaita, jossa myös suojaavat orapihlajapensaat. Kyseinen tontillamme ollut aita ja pensaat on ilman yhtiömme lupaa poistettu As Oy Linnakoskenkatu 10, Töölönkatu 58 ja Töölönkatu 56 toimesta, heidän yhteisen piharemonttinsa ja jätekatoksen rakentamisen aikana.

As Oy Topeliuksenkatu 25 ja Topeliuksenkatu 23 välisen rajan rakennusaikainen verkkoaita orapihlajapensaineen ovat poistettu As Oy Topeliuksenkatu 23 toimesta heidän jäteaseman räjäytystöiden yhteydessä. As Oy Topeliuksenkatu 23 oli hakenut taloyhtiömme suostumusta katetun jäteaseman rakentamiseen tonttirajamme välittömään läheisyyteen. Valmistunut jäteasema on taloyhtiöllemme esitetyn suunnitelman ja piirustusten vastaisesti päältä avoin aidattu häkki. Taloyhtiömme ei voi poistaa Topeliuksenkatu 23 vastaisen rajan metalliaitaa, koska se on As Oy Topeliuksenkatu 23 rakentama ja se on heidän tontillaan ja vastuullaan.

Kesäisin taloyhtiön pihakalusteet ja pyykinkuivaustelineet ovat olleet luvatta naapuritaloyhtiön Linnakoskenkatu 10 ja Töölönkatu 58 asukkaiden käytössä. Lisäksi yksityisellä sisäpihalla liikkuu ja oleskelee paljon ulkopuolisia, kun tonttien välinen aita on ollut poissa (mm. yöllisiä juhlijoita, naapuritalon asukkaita ulkoiluttamassa lemmikkieläimiään, laitapuolen kulkijoita ja pyörävarkaita). Kun asiasta on luvattomille käyttäjille huomautettu, ovat he ilmaisseet tietämättömyytensä siitä, että ovat väärällä tontilla.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 126 a §:n 1 momentin 9 kohta
Edellä 126 §:n mukainen toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti: […] 9) rakennettuun ympäristöön liittyvän kiinteän aidan rakentaminen [..]

Maankäyttö- ja rakennuslaki 182 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 82 §
Kiinteistön omistajalla on, jollei asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä toisin määrätä tai kunnan rakennusvalvontaviranomainen erityisestä syystä toisin päätä, oikeus rakentaa aita tontin rajalle. Rakennusvalvontaviranomainen määrää tarvittaessa aidan rakentamisvelvollisuudesta, aidan laadusta ja sijoituksesta sekä kustannusten jakautumisesta naapurien kesken.

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 7 §
Rakennuksessa tai sen lähiympäristössä on oltava kaide, kun putoamiskorkeus ylittää puoli metriä ja putoamisen tai harhaan astumisen vaara on olemassa eikä toiminnan luonne edellytä kaiteettomuutta. Kaiteen on oltava turvallinen ja kestettävä siihen kohdistuvat kuormat. Kaide voi olla suojakaide tai avokaide. Suojakaidetta on käytettävä yli 0,7 metrin tasoeroissa kohteissa, joihin lapsilla on pääsy. […] Kaiteen sijasta voidaan käyttää muuta järjestelyä, jolla putoaminen voidaan estää tai saavuttaa muuten vaadittava turvallisuustaso, kun korkeusero on enintään yhden metrin.

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 17 § 1 momentti
Piha-alueiden jyrkät, yli 0,7 metrin tasoerot ja jyrkänteet muiden kuin enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten yhteisten leikki- ja oleskelualueiden läheisyydessä on osoitettava tarkoituksenmukaisin kaitein tai sopivin istutuksin tai putoamista vaimentavalla alustalla.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 126a § 9k, 138 §, 182 §

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 6 §

Uhkasakkolaki 6 §, 7 §, 8 §, 9 §, 18 §, 19 § ja 20 §

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 27.01.2021

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 3, 4 (Valvontamaksun osalta), 5 (Pääasian osalta) ja 6 (Pääasian osalta) §:t.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite).

Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 4 (Valvontamaksun osalta), 5 (Maksun osalta) ja 6 (Maksun osalta) §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Esittelijä

yksikön päällikkö
Pentti Ruuska

Lisätietojen antaja

Sara Rintamo, projektipäällikkö, puhelin: 09 310 26485

sara.rintamo@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Topeliuksenkatu 25 kuvat
2. TARKASTUSLAUSUNTO_14-0043-19-HAL9
3. AsOy Topeliuksenkatu 25 vastine
4. Tarkastuslausunto, Topeliuksenkatu 25, 6.11.2020, 14-43-19-HAL
5. As Oy Topeliuksenkatu 25 vastine liitteineen 11.11.2020
6. Asemakaava 9550
7. As Oy Topeliuksenkatu 23 toimenpidepyyntö naapurin aidasta
8. Sijaintikartta

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.