Vuokraus, metrovarikko Sammalvuori Länsimetro Oy

HEL 2020-012318
Maankäyttö, rakentaminen ja asuminen
Asialla on uudempia käsittelyjä
Kokouksen muut asiat
2. / 172 §

Sammalvuoren metrovarikon vuokraaminen Länsimetro Oy:ltä

Liikenneliikelaitoksen johtokunta

Päätös

Liikenneliikelaitoksen johtokunta päätti

  1. hyväksyä esitettyjen perusteluiden ja liitteen 1 mukaisen sopimusluonnoksen Sammalvuoren metrovarikosta Länsimetro Oy:n kanssa tehtävän vuokrasopimuksen pääehdoiksi,
  2. oikeuttaa liikenneliikelaitoksen (HKL) tekemään ja allekirjoittamaan lopullinen vuokrasopimus Länsimetro Oy:ltä vuokrattavista tiloista, kun liikennöintisopimuksen lisäsopimus HSL:n kanssa on allekirjoitettu, ja
  3. oikeuttaa HKL:n tekemään sopimusluonnokseen mahdollisesti tarvittavat vähäiset muutokset sekä hoitamaan vuokraamiseen liittyvät muut toimenpiteet.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Osana länsimetron 2. vaihetta rakennetaan maanalainen metrovarikko Espoon Sammalvuoreen. Varikolle rakennetaan metrojunien säilytyshalli 20 junayksikölle sekä tarkastus-, huolto- ja korjaushalli ja lisäksi rata-auton huolto- ja säilytysraide. Varikon omistaa Länsimetro Oy.

Metrovarikoilla ratainfra ja varikon ovien ulkopuolinen osuus ovat Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymän (HSL) infrasopimuksen mukaista joukkoliikenneinfraa. Muu osa varikosta kuuluu liikennöitsijän eli HKL:n vastuulle ja HKL:n on katettava sen kustannukset liikennöintikorvauksilla. HKL:n on vuokrattava tämä osuus Sammalvuoren varikosta Länsimetro Oy:ltä, jotta varikkoa voidaan käyttää metroliikenteen tarpeisiin.

Vuokrakauden on tarkoitus alkaa, kun varikko on rakennuslupaviranomaisen käyttöönottokatselmuksessa hyväksytty käyttöönotettavaksi. Tämän odotetaan tapahtuvan alkuvuoden 2021 aikana. Vuokrakauden alkuvaiheessa, eli ennen länsimetron 2. vaiheen matkustajaliikenteen alkamista, HKL maksaa varikosta vain ylläpitovuokraa. Tämän vaiheen aikana HKL varustelee varikon tarvittavilla laitteillaan. Länsimetron 2. vaiheen matkustajaliikenteen alkamista seuraavan kuukauden alusta alkaisi vuokrakauden toinen vaihe, jolloin varikosta maksetaan ylläpitovuokran lisäksi pääomavuokraa.

Ylläpitovuokra vastaa vuokrakohteen ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia (huolto, hoito, tavanomaiset vuosikorjaukset, kunnossapito, käyttöön liittyviä energiankulutus, vakuutukset, kiinteistövero, maanvuokra ja hallinto). Arvio ylläpitovuokran suuruudesta tällä hetkellä on 57.000 euroa (ALV 0 %) kuukaudessa.

Pääomavuokra muodostuu varikkorakennusten ja -rakennelmien investointiarvosta lasketusta poistosta ja rahoituskustannuksesta. Arvio pääomavuokran suuruudesta tällä hetkellä on 402.000 euroa (ALV 0 %) kuukaudessa.

HKL kattaisi vuokrakustannukset HSL:n metroliikenteen liikennöintisopimukseen perustuvalla liikennöintikorvauksella. Länsimetron 2. vaiheen liikennöimisestä on tarkoitus tehdä lisäsopimus HKL:n ja HSL:n väliseen metron liikennöintisopimukseen, jossa huomioidaan Sammalvuoren varikon vuokra- ja ylläpitokustannukset.

Vuokrasopimuksen on tarkoitus olla voimassa määräaikaisena 31.12.2024 asti, jolloin HKL:n ja HSL:n välinen nykyinen metron liikennöintisopimus päättyy. Sen jälkeen vuokrakausi jatkuu vuoden kerrallaan, ellei jompikumpi osapuoli irtisano sitä viimeistään 6 kuukautta ennen seuraavan vuokrakauden alkua.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 27.11.2020

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Esittelijä

toimitusjohtaja
Ville Lehmuskoski

Lisätietojen antaja

Arttu Kuukankorpi, Yksikön johtaja, puhelin: 09 310 35564

arttu.kuukankorpi@hel.fi
Lataa tulostusversio (pdf)

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 20

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.