Valtuustoaloite, lisää tekonurmikenttiä kaupunkilaisten vapaaseen käyttöön

HEL 2020-012443
Asialla on uudempia käsittelyjä
8. / 169 §

Valtuutettu Jussi Chydeniuksen aloite tekonurmikentistä kaupunkilaisten vapaaseen käyttöön

Helsingin kaupunginvaltuusto

Päätös

Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.

Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että valmisteltaessa pitkäjänteisempää suunnitelmaa koulujen pihojen ja kouluja lähellä sijaitsevien pienten hiekkakenttien kunnon ja ylläpidon parantamiseksi, selvitetään mahdollisuudet ottaa huomioon jo olemassa olevien tekonurmikenttien alueellinen jakautuminen kaupungissa. (Jussi Chydenius)

Käsittely

Valtuutettu Jussi Chydenius ehdotti valtuutettu Paavo Arhimäen kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

 
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että valmisteltaessa pitkäjänteisempää suunnitelmaa koulujen pihojen ja kouluja lähellä sijaitsevien pienten hiekkakenttien kunnon ja ylläpidon parantamiseksi, selvitetään mahdollisuudet ottaa huomioon jo olemassa olevien tekonurmikenttien alueellinen jakautuminen kaupungissa.  

Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti valtuutettu Jussi Chydeniuksen ehdottaman toivomusponnen.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Valtuutettu Jussi Chydenius ja 17 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että pienempiä, esimerkiksi koulujen yhteydessä sijaitsevia kenttiä päällystettäisiin tekonurmella ja annettaisiin ilman varauksia kaupunkilaisten vapaaseen käyttöön.

Viideltätoista kaupungin hallinnoimalta tekonurmikentältä on varattu vapaaseen käyttöön tarkoitettuja yleisövuoroja arkisin klo 16─18 ja viikonloppuisin klo 10─12. Vuoroja on kahtena tai kolmena päivänä viikossa, eri kentillä eri päivinä. Merkittyjen vapaavuorojen lisäksi kentät ovat vapaasti käytettävissä aina kun niillä ei ole muuta toimintaa.

Vapaavuorojen aikana kentät ovat olleet varsin matalalla käytöllä Töölön Pallokenttää lukuun ottamatta. Uusien tekonurmikenttien rakentamisen ohella tuleekin miettiä keinoja yleisövuorojen käytön tehostamiseksi. Nykyisten yleisövuorojen käyttöaste ei ole niin korkea, että uusien vapaassa käytössä olevien kenttien rakentaminen olisi välttämättä perusteltua.

Tekonurmikenttien rakentaminen kaventaa luonnonjääkenttäverkkoa, jolle on huomattavaa kysyntää. Erityisesti jalkapallon tarpeisiin rakennetut kumirouhetekonurmikentät sopivat hiekkatekonurmi- ja kivituhkakenttiä huonommin talviurheilun tarpeisiin. Niiden jäädyttäminen vaatii merkittävästi enemmän työtunteja.

Pienten tekonurmikenttien rakentamiskustannukset ovat noin 70 000─200 000 euroa kentän koosta, sijainnista ja tekonurmityypistä riippuen. Hiekkatekonurmi on vähän edullisempi ja soveltuu laajemmin erilaiseen vapaa-ajankäyttöön, kumirouhetekonurmi jalkapalloon.

Vanhoja tekonurmimattoja ei tule siirtää uusille kentille, koska siirtäminen voi aiheuttaa niihin vaarallisia repeämiä. Mattojen käyttöikä on seitsemästä kymmeneen vuotta, jonka jälkeen ne tulisi kulumisesta johtuen uusia, eikä siirtää vähemmän tärkeinä pidetyille alueille.

Yleisillä alueilla olevat isommat kentät ovat useimmiten kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hallinnassa, koulujen pihoilla olevat kentät puolestaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan. Kun käyttäjätoimialat toteavat hiekkakentän muuttamisen tekonurmikentäksi tarpeelliseksi, kaupunkiympäristön toimiala toteuttaa muutoksen käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Tekonurmikenttien toteutuksessa tarvitaan yhteistyötä yli toimialarajojen, joten sen sujuvuutta on tärkeää parantaa. Liikunnallisuuden edistämisen tulee olla kaikkien toimialojen yhteinen tavoite.

Kaupunkistrategian kärkihankkeena toteutettavassa liikkumisohjelmassa on asetettu tavoite koulupihojen liikunnallisuuden lisäämisestä. Koulujen pihoilla olevien välineiden ja varusteiden kunto on selvitetty kattavasti, ja kymmenen koulupihan liikkumisolosuhteita on parannettu erillismäärärahalla vuosina 2019─2020. Valmistelussa on pitkäjänteisempi suunnitelma pihojen kunnon ja ylläpidon parantamiseksi.

Vastaus on kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan ja kaupunkiympäristön toimialan lausuntojen mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.

Sulje

Kaupunginvaltuusto 19.05.2021 § 144

Päätös

Puheenjohtajan ehdotuksest kaupunginvaltuusto pani asian pöydälle.

Esittelijä
Kaupunginhallitus
Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731

maria.nyfors@hel.fi

Kaupunginvaltuusto 05.05.2021 § 119

Päätös

Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto pani asian pöydälle.

Esittelijä
Kaupunginhallitus
Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731

maria.nyfors@hel.fi

Kaupunginhallitus 26.04.2021 § 302

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

19.04.2021 Pöydälle

02.02.2021 Pöydälle

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731

maria.nyfors@hel.fi

Kaupunkiympäristön toimiala Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus 4.3.2021

Lausunto

Kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet-palvelukokokonaisuus antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Hiekkakenttien muuttaminen tekonurmikentiksi

Rakennukset ja yleiset alueet-palvelukokokonaisuus toteuttaa toiminnallisia hankkeita, kuten hiekkakenttien muuttaminen tekonurmikentiksi, käyttäjätoimialojen ilmaiseman tarpeen perusteella. Tekonurmikenttien tarpeen määrittely tapahtuu kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialojen toimesta.

Toimialojen näkökulmia tekonurmikenttiin

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on käsitellyt 02.02.2021 pitämässään kokouksessa valtuutettu Jussi Chydeniuksen ym. valtuustoaloitetta tekonurmien rakentamiseksi kaupunkilaisten vapaaseen käyttöön. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle.

Tällä hetkellä tekonurmikenttien tarpeesta käydään kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan (KUVAn) sisäistä keskustelua. Kaikkien kenttien käyttöaste ei ole niin korkea, että uusien kenttien rakentaminen olisi välttämättä perusteltua. Tekonurmikentän rakentaminen kaventaa helposti potentiaalista luonnonjääkenttäverkkoa, jolle varsinkin taas kuluvana talvena on ollut merkittävää kysyntää. Lisäksi tekonurmikentät lisäävät painetta liikunnan ja ulkoilun investointi- sekä käyttömäärärahojen kasvattamista kohtaan.

Tekonurmikenttiä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon jo olemassa olevan kentän käyttäjien tarpeet ja punnita sitä, että lisääkö tekonurmen asentaminen ihmisten liikkumista vai käykö peräti päinvastoin.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (KASKOn) näkökulmasta koulupihojen kenttä voidaan toteuttaa, jos:

  • oppilaat ovat toivoneet tätä pihavarusteiden määrittelyä koskevassa osallistumismenettelyssä
  • toivotut toiminnalliset elementit sekä kenttä mahtuvat - oppilaiden ja toiminnan tavoitteita priorisoidaan
  • kenttä mahtuu pihalle
  • koulun välittömässä läheisyydessä ei ole kenttää
  • rakennushistorialliset arvot sallivat sen myös (kaupunginmuseo puoltaa)
  • kenttä voidaan toteuttaa turvallisesti (ei synny katvealueita tai alueita, joissa esim. kiusaaminen on mahdollista)
  • maasto-olosuhteet sallivat
  • toteutus on kustannustehokasta ekologista (linjassa kaupungin ympäristötavoitteiden kanssa)
 

Mikäli tekonurmeen päädytään, tulee määritellä, tehdäänkö hiekka- vai kumirouhetekonurmea. Alusta ratkaisee, millaiseen urheiluun kenttää voidaan käyttää. Alustaratkaisua ei näiden kahden välillä voi tehdä ns. monilajiperiaatteella, vaan kumirouhe on jalkapalloilun alusta ja hiekkatekonurmi soveltuu vapaa-ajankäyttöön. Hiekkatekonurmi on alustaksi asennettuna n. 15 % edullisempi vaihtoehto. Kumirouhekentän vuosittaiset huoltokustannukset ovat kaksinkertaiset hiekkatekonurmeen verrattuna.

Molemmat alustaratkaisut ovat kiinteistön ylläpidon ja siivoamisen kannalta haasteellisia kantautuvuutensa vuoksi, mutta kumirouhe on todettu huomattavasti kantautuvammaksi. Kumirouheeseen liittyy sisätiloihin kantautuessaan myös ominaishajua, mikä saatetaan kokea häiritseväksi. Kumirouheen voimakas kantautuvuus aiheuttaa myös itse alustalle suurempia muutoksia, minkä johdosta alusta tarvitsee tiheämmällä välillä huoltoa ja täyttöä.

Yhteenveto

Kun kyseessä on yleisellä, esimerkiksi puistoalueella oleva kenttä, KUVA määrittelee muutoksen tarpeen edellä mainittuihin näkökulmiin nojaten. Kun kyseessä on koulukiinteistöllä oleva kenttä, Kasko määrittelee muutoksen tarpeen edellä mainittuihin näkökulmiin nojaten. Mikäli käyttäjätoimialat toteavat hiekkakentän muutoksen tekonurmikentäksi tarpeelliseksi ja ilmaisevat tarpeen kaupunkiympäristön toimialalle sovittujen menettelyjen mukaisesti, kaupunkiympäristön toimiala käynnistää hankkeen käytettävissä olevan määrärahojen puitteissa.

Lisätiedot

Sanna Rautajärvi, asiakaspäällikkö, puhelin: 310 32554

sanna.rautajarvi@hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 16.02.2021 § 16

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että tekonurmialueiden ja -kenttien rakentaminen on lähtökohtaisesti positiivinen ja kannatettava asia. Paremmat fasiliteetit kannustavat kaupunkilaisia liikkumaan ja kokeilemaan erilaisia urheilulajeja, tekonurmet ehkä ennen kaikkea pelaamaan jalka- ja pesäpalloa.

Helsingin kaupunki hallinnoi tällä hetkellä yhteensä 30 tekonurmikenttää, jotka ovat varsin suosittuja. Suurin osa tekonurmikenttien käyttövuoroista on jaettu kaupungin urheiluseuroille, jotka käyttävät kenttien tehokkaasti. Seuroihin kuulumattomille kuntalaisille on puolestaan varattu 15:ltä kaupungin hallinnoimalta tekonurmikentältä matalankynnyksen ja vapaaseen käyttöön tarkoitettuja yleisövuoroja arkisin klo 16─18 ja viikonloppuisin klo 10─12. Niitä on noin 2─3 päivänä viikossa, ajoitettuna eri viikonpäiville. Silloin kun tekonurmikentillä ei ole muuta toimintaa ne ovat myös vapaasti käytettävissä. Yleisövuorojen aikana kentät ovat kuitenkin olleet pääosin varsin matalalla käytöllä Töölön Pallokenttää lukuun ottamatta. Uusien tekonurmikenttien rakentamisen rinnalla tulisi pohti keinoja yleisövuorojen käytön tehostamiseksi.

Tekonurmialueiden lisäämiseen liittyy lisäksi haasteita. Ensinnäkin pienten tekonurmikenttien rakentamiskustannukset ovat noin 70 000─200 000 euroa kentän koosta ja sijainnista riippuen. Tällaisten kenttien ylläpitämisestä syntyy käyttökustannuksia noin 1 000─2 000 euroa/vuosi.

Toiseksi vanhojen tekonurmimattojen siirtäminen toisilta kentiltä ei ole lähtökohtaisesti kannatettava ajatus. Mattojen käyttöikä on keskimäärin seitsemästä kymmeneen vuotta, jonka jälkeen ne tulisi kulumisesta johtuen uusia, eikä siirtää vähemmän tärkeinä pidetyille alueille. Lisäksi mattojen siirtämisessä merkittävänä käytännön riskinä on niiden repeäminen ja tätä kautta muuttuminen käyttäjille vaarallisiksi.

Kolmanneksi varsinkin jalkapallon tarpeisiin viime vuosina rakennetut kumirouhetekonurmikentät sopivat hiekkatekonurmi- ja kivituhkakenttiä heikommin talviurheilun tarpeisiin. Näiden jäädyttäminen esimerkiksi vaatii runsaasti enemmän työtunteja.

Pienempiä kenttiä koulujen läheisyydessä ja puistoalueilla hallinnoivat pääasiassa kasvatuksen ja koulutuksen sekä kaupunkiympäristön toimiala. Kaupunkistrategian kärkihankkeena toteutettavassa liikkumisohjelmassa on asetettu tavoite koulupihojen liikunnallisuuden lisäämisestä. Koulupihojen ja pihoilla olevien välineiden ja varusteiden kunto on selvitetty kattavasti eri tietolähteitä hyödyntäen. Vuosina 2019─2020 kymmenen koulupihan liikkumisolosuhteita parannettiin erillismäärärahalla. Valmistelussa on pitkäjänteisempi suunnitelma pihojen kunnon ja ylläpidon parantamiseksi. Asian eteenpäin viemiseksi on tärkeää parantaa yhteistyötä kaupunkiympäristön, kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä Staran välillä. Tämä on välttämätöntä, koska kenttien maa-alueet ovat eri toimialojen hallinnoimia ja myös toteutuksessa tarvitaan yhteistyötä yli toimialarajojen. Liikunnallisuuden edistämisen tulee myös olla kaikkien hallintokuntien yhteinen tavoite.

Liikunta-alueiden ja -puistojen investointisuunnitelmassa ei ole varauduttu esitettyyn koulujen kenttien uusimiseen. Näiden investointimäärärahojen viime vuosien niukkuuden vuoksi, liikuntapalvelukokonaisuuden omia tekonurmikenttiä ei ole pystytty uusimaan sillä aikataululla kuin olisi ollut niiden käyttökunto huomioon ottaen tarpeellista. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että vuodelle 2022 liikunnan investointimäärärahoja lisätään.

Käsittely

Asian aikana kuultavana oli liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurre.

Vastaehdotus 1:
Jussi Chydenius: Poistetaan kappaleen 7 lopusta virke:

"Tätä edesauttaisi entistä toimivampi yhteistyö kaupunkiympäristön, kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä Staran välillä.”

ja korvataan seuraavalla:

"Asian eteenpäin viemiseksi on tärkeää parantaa yhteistyötä kaupunkiympäristön, kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä Staran välillä. Tämä on välttämätöntä, koska kenttien maa-alueet ovat eri toimialojen hallinnoimia ja myös toteutuksessa tarvitaan yhteistyötä yli toimialarajojen. Liikunnallisuuden edistämisen tulee myös olla kaikkien hallintokuntien yhteinen tavoite."

Kannattaja: Sami Muttilainen

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Jussi Chydeniuksen vastaehdotuksen 1 yksimielisesti.

Vastaehdotus 2:
Jussi Chydenius: Lisätään kappaleen 8 loppuun virke:

"Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että vuodelle 2022 liikunnan investointimäärärahoja lisätään.”

Kannattaja: Sami Muttilainen

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Jussi Chydeniuksen vastaehdotuksen 2 mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 5
Mika Ebeling, Arja Karhuvaara, Heimo Laaksonen, Otto Meri, Laura Varjokari

Ei-äänet: 7
Jussi Chydenius, Simon Granroth, Sami Muttilainen, Terhi Peltokorpi, Pauliina Saares, Johanna Sydänmaa, Niilo Toivonen

Tyhjä: 1
Nasima Razmyar

Poissa: 0

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Jussi Chydeniuksen vastaehdotuksen 2 mukaan muutetun ehdotuksen äänin 5–7 (1 tyhjä).

02.02.2021 Pöydälle

Esittelijä
liikuntajohtaja
Tarja Loikkanen
Lisätiedot

Petteri Huurre, liikuntapaikkapäällikkö, puhelin: 310 87791

petteri.huurre@hel.fi

Kimmo Isotalo, erityissuunnittelija, puhelin: 310 32342

kimmo.isotalo@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 10.06.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätietojen antaja

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 21731

maria.nyfors@hel.fi