Lausuntopyyntö, putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa, Sisäministeriö

Helsingin kaupungin pelastuslaitos on tutustunut otsikon mukaiseen lausuntopyyntöön ja siihen liittyvään ohje luonnokseen putoamisvaarallisella alueella työskentelyyn pelastustoimessa. Helsingin Pelastuslaitos toteaa, että uudessa ohjeessa on joitain korjattavia asioita pelastuslaitoksen näkökulmasta.

1.

5.1 Lisäys kappaleeseen: Perusosaamisen tasoon tulisi kuvata esimerkiksi: pelastajaoppilaat, riittävän koulutuksen saaneet sopimuspalokuntalaiset ja nostolavakuljettajat, joiden joko koulutustaso ja fyysinen toimintakyky ei vastaa arvoltaan FireFit-indeksiä 2,7.

2.

6.3 Lisäys kappaleeseen, Perusosaaminen: Tarkennettava ketä perusosaamisen tasoon kuuluu, eli pelastajaoppilaat, riittävän koulutuksen saaneet sopimuspalokuntalaiset ja nostolavakuljettajat, joiden joko koulutustaso ja fyysinen toimintakyky ei vastaa arvoltaan FireFit-indeksiä 2,7.

Taso 1. Lisäys: Pelastajakurssilta valmistuneiden henkilöiden lähtötaso on Tason 1.normit täyttävä.

3.

8.2 Muutos, ensimmäinen kappale: …, että kattotyöskentely voidaan suorittaa turvallisesti.

Muutos, neljäs kappale: …tai konetikkaan virallisia kiinnityspisteitä…

Lisäys, neljäs kappale jälkeen: Käytettäessä liikkuvaa ankkuripistettä (esimerkiksi: nostolava tms.) on suunnittelussa pyrittävä huomioimaan vähintään pelastajan väliaikainen ankkurointimahdollisuus työkohteeseen. Lisäksi työskentelyssä on varauduttava hätäpoistumiseen erillisestä ankkuripisteestä tilanteissa, joissa ensisijainen ankkuripiste (esimerkiksi: nostolavayksikkö) voi olla pakotettu poistumaan onnettomuuden eskaloituessa (rakennuspalo, vahingontorjunta jne. tilanteet).

4.

8.5 Kysymys, toinen kappale: Miksi vakiopituinen vaimentimella varustettu hyväksytty tuote ei sovellu kiinnitykseen?

5.

Lisäys/tarkennus nostolavayksikköön:

Nostolavayksiköstä tulisi kirjata tarkempi selvitys liittyen sen käyttöön sekä henkilöstöltä vaadittaviin toimintakykyvaatimuksiin. Nyt putoamisvaaralliselle työlle esitetyt vaatimukset ovat melko korkeat verrattaessa nostolavayksikön kuljettajan muihin vaatimuksiin. On totta, että nostolavatoiminta lasketaan työskentelyksi putoamisvaarallisella alueella, nostolava-kuljettajan vaatimukset voitaisiin kuitenkin kirjata perusosaamistasolle olettaen, että siihen voidaan lisätä maininta alemmasta toimintakyvystä. Tällöin henkilö voisi toimia nostolavayksikössä perustehtäviin rinnastettavalla terveydentilalla. Henkilöllä olisi siis kyky suojata itsensä paineilmahengityslaitteella sekä vaadittu osaamisvaatimus hätäpoistumiselle ja putoamissuojainten oikealle käytölle täyttyisivät. Lisäksi kuljettajan tulee olla tehtävään koulutettu ja nimetty henkilö.

Nostolavayksiköt ovat pelastuslaitoksissa monissa pelastustehtävissä keskeisessä roolissa. Ne osallistuvat hyvin harvoin hälytyksiin yksin. Pelastuslaitoksen kokemuksen perusteella nostolavan kuljettajan tehtävien menestyksekästä hoitamista edesauttaa pitkä ja monipuolinen työura. Mikäli kuljettajan suorituskykyvaatimukset mitoitetaan oikein, voidaan erikoistumisella mahdollistaa muun muassa mielekäs porras pelastajan horisontaaliselle urapolulle.

Perinteisesti osa nostolavayksikön kuljettajista on toimintakyvyltään tai terveydentilaltaan lievästi alemmalla tasolla. Nostolavayksiköt ovat pelastuslaitoksissa oivallinen keino luoda pidempiä työuria kokeneille palomiehille. Tämä on myös ollut monelle mahdollisuus jäädä kunniakkaasti eläkkeelle operatiivisista tehtävistä. Nyt kirjattu luonnos voi pahimmillaan tarkoittaa monelle henkilölle ennenaikaista eläköitymistä tai vastaavasti asettaa työnantajan vaikeaan tilanteeseen miten keksiä vaihtoehtoisia työtehtäviä ikääntyville henkilöille.

Nykyinen luonnos mahdollistaa tulkinnan nostolavakuljettajan toimintakykyvaatimusten osalta sekavasti. Esimerkkinä: Kappaleessa 8.5 ”Siirryttäessä korista katolle työ katsotaan kattotyöskentelyksi”. Tämän perusteella on helppo lukea, että kuljettajalta ei vaadita nyt esitettyä toimintakykyvaatimusta. Lähtökohtaisesti voidaan myös todeta, että nostolavayksikön kuljettaja ei poistu korista tehtävän aikana. Nostolavayksikön mukaan tehtävissä sijoitetaan aina erikseen henkilö, joka tulee tekemään esimerkiksi katon avausta. Häneltä voidaan luonnollisesti vaatia esitettyjä toimintakykyvaatimuksia.

Nykyaikaisissa nostolavayksiköissä on parhaimmillaan jopa kolme eri hätäjärjestelmää tilanteisiin, joissa yksikköön tulee vika. Näistä esimerkkeinä muun muassa korista käsin tai alhaalta sähkömoottorilla tapahtuva alasajo, etänä huollon 24/7 kautta tapahtuva ohjaus ja alhaalta tapahtuva korin ja varsiston siirto manuaalisesti. Tilanne, jossa henkilö joutuisi poistumaan korista käsin ensin katolle ja sieltä alas on siis todella epätodennäköinen. Tälläkin perusteella toimintakyvyn vaatimus ei voi olla nyt esitettyä luokkaa.