Vahingonkorvaus, esinevahinko, 3.11.2020 päiväkodin piha

Hallintopäällikkö päätti hylätä (jäljessä hakija) ********** vahingonkorvausvaatimuksen lapsen rikkoutuneista silmälaseista.

Hakija on esittänyt 19.11.2020 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvausvaatimuksessa 168 euron suuruisen korvausvaatimuksen lapsen rikkoutuneista silmälaseista varhaiskasvatuksen toimipisteessä (päiväkoti). Liitteenä on silmälasiliikkeen tosite, josta ilmenee rikkoutuneiden silmälasien hankinta-aika ja hankintakustannus. Lapsi oli onnistunut vesileikkien lomassa riisumaan silmälasinsa ja tiputtamaan ne pihakaivoon. Aikuinen oli tapahtumahetkellä muutaman metrin päässä antamassa toiselle lapselle hanskoja käteen. Välittömästi tapahtuman jälkeen silmälaseja oli henkilökunnan toimesta yritetty pelastaa kaivosta siinä onnistumatta. Paikalle soitettu huoltomies tuli hetkeä myöhemmin avuksi, mutta silmälaseja ei enää löytynyt.

Päiväkodista saadun selvityksen mukaan henkilökuntaa oli riittävästi lasten kanssa ulkoilemassa. Vahingon sattuessa henkilökunta oli ollut noin yhdestä kahteen metrin päässä tapahtuneesta. Tilanne oli syntynyt niin nopeasti, ettei henkilökunta pystynyt estämään silmälasien putoamista pihakaivoon. Pihakaivoja päiväkodin pihalla on kolme, joissa yhdessä on ritilä. Silmälaseja oli etsitty pihakaivosta huoltomiehen avustuksella, mutta niitä ei kuitenkaan sieltä löytynyt. Tapahtuman jälkeen pihakaivoon on asennettu ritilä suojaksi, etteivät tavarat putoaisi syvälle kaivoon. Kaivoissa voidaan käyttää ritilää kaivon kannen alla, mutta ritilän päälle kertyy herkästi hiekkaa, jolloin kaivo ei vedä vettä ja pihalle syntyy vesilammikoita.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.

Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Selvityksen perusteella ulkoilutilanteessa lasten valvonta on ollut asianmukaista ja suhteessa lapsimäärään henkilökuntaa on ollut riittävästi. Vahinkotilanne on ollut äkillinen, eikä vahinko ole ollut estettävissä valvonnan asianmukaisesta toteutumisesta huolimatta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.