Valtuustoaloite, Puisto- tai katualueen nimeäminen Johan Knut Harjun mukaan

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Nimistönsuunnittelu on osa kaupunkisuunnittelua, ja nimistö suunnitellaan asemakaavojen laatimisen yhteydessä. Helsingissä on noin 7 000 paikannimeä sekä suomeksi että ruotsiksi. Noin kahdeksan prosenttia nimistä on annettu henkilöiden mukaan. Henkilönnimien käyttö nimistössä voi olla perusteltua, kun henkilö tai hänen elämäntyönsä liittyy läheisesti nimettävään paikkaan tai alueella käytettävään nimistön aihepiiriin.

Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että kirjailija ja perinteenkerääjä Johan Knut (J. K., Jukka) Harjun (1910–1976) uraauurtava elämäntyö liittyy Helsinkiin ja erityisesti sen itäiseen, Pitkänsillan pohjoispuoliseen kantakaupunkiin ja ranta-alueisiin. J. K. Harju dokumentoi yhteiskunnasta syrjäytyneiden asunnottomien ja alkoholistien muistitietoa, urbaania perinnettä ja kaupunkihistoriaa myös omien kokemustensa kautta. Harjun toiminta ei nauttinut aikalaistensa kunnioitusta eikä saanut ansaitsemaansa huomiota. Harju tunsikin tekevänsä muistitiedon keruuta pyyteettömästi tulevaisuuden tutkimustyön tarpeisiin.

Kaupunkiympäristölautakunta toteaa nimistötoimikuntaa kuultuaan, että mahdollinen J. K. Harjun nimikkopaikka voi tulla harkittavaksi esimerkiksi niin sanotun Teollisuuskadun akselin ympäristössä Junatien ja Teollisuuskadun asemakaavan muutosten myötä Sörnäisten, Alppiharjun, Hermannin tai Vallilan kaupunginosassa, mikäli alueelle muodostuu uusia nimettäviä paikkoja. Myös jokin muu nimettäväksi tuleva kohde itäisessä kantakaupungissa voi tulla kyseeseen. Tämä seutu oli monien vuosien ajan Harjun ominta ja tutuinta elämänpiiriä. Harjun nimen nostaminen esille hänelle itselleen tärkeässä ympäristössä ja häneen liittyvässä paikassa toisi näkyväksi moniarvoisten ja moninaisten helsinkiläisten elämäntapojen kirjon sekä viestisi paikan ajallisesta kerroksellisuudesta. Toistaiseksi nimistötoimikunta vei J. K. Harjun niin sanottuun nimipankkiin, josta nimiaihe olisi otettavissa käyttöön, mikäli sopiva kohde tulee nimettäväksi.

Nimistötoimikunta mainitsee 10.2.2021 antamassaan lausunnossa, että ehdotettu Pääskylänpuiston nimenmuutos J. K. Harjun nimikkopaikaksi ei ole mahdollinen, sillä käytössä olevia nimiä ei muuteta ilman erityisen painavia, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen liittyviä perusteita. Hakaniemenrannassa, johon aloitteessa myös viitataan, on syksyllä 2020 tullut voimaan asemakaavan muutos, jossa kaikki tarpeelliset kohteet on vastikään nimetty.

Nimistötoimikunta antoi lausunnon kaupunkiympäristölautakunnalle:

Nimistötoimikunta toteaa Helsingin kaupungin vakiintuneista nimeämisperiaatteista, että jonkin kohteen nimeämistä henkilön muistoksi voidaan harkita, mikäli henkilö on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävän elämäntyön tehnyt suomalainen, tai henkilö on syntynyt tai asunut osan elämästään tai tehnyt elämäntyönsä Helsingissä, tai henkilö liittyy positiivisella tavalla nimettävään paikkaan tai edustaa sen historiallista kerrostuneisuutta. Helsingin muistonimiperiaatteet noudattavat YK:n ja suomen kielen lautakunnan suosituksia.

Itseoppineen kirjailijan ja perinteenkerääjän Johan Knut (J. K., Jukka) Harjun (1910–1976) elämäntyö liittyy erottamattomasti Helsinkiin ja erityisesti sen itäiseen kantakaupunkiin. 1960–1970-luvuilla Harju keräsi ja talletti yhteiskunnasta syrjäytyneiden asunnottomien ja alkoholistien muistitietoa sekä omia kokemuksiaan ja havaintojaan yli 20 000 sivun verran Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon. Harjun tekstit eivät juuri saaneet arvostusta hänen elinaikanaan, ja yleiseen tietoisuuteen hän nousi vasta vuodenvaihteessa 2019–2020, jolloin Helsingin kaupunginmuseossa järjestettiin osin Harjun keruutietoihin ja kirjoituksiin perustuva Pullopostia Kurvista -näyttely.

Valtuutetun aloitteessa ehdotettu Pääskylänpuiston nimenmuutos J. K. Harjun nimikkopaikaksi ei ole mahdollinen, sillä käytössä olevia nimiä ei muuteta ilman erityisen painavia, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen liittyviä perusteita. Toisessa ehdotetussa paikassa, Hakaniemenrannassa, on syksyllä 2020 tullut voimaan asemakaavan muutos, jossa kaikki tarpeelliset kohteet on vastikään nimetty.

Harjun henkilöhistoriaan liittyvä mahdollinen muistamisen paikka saattaa avautua tulevaisuudessa esimerkiksi niin sanotun Teollisuuskadun akselin ympäristössä, kun asemakaavan muutokset Junatien ja Teollisuuskadun seutuvilla käynnistyvät. Myös jokin muu asemakaavojen ajantasaistamiseen tai täydennysrakentamiseen liittyvä asemakaavan muutos saattaa tuoda uusia nimeämisen mahdollisuuksia itäisessä kantakaupungissa.

Nimistötoimikunta kiittää aloitteesta ja päättää hyväksyä J. K. Harjun nimen niin sanottuun nimipankkiin mahdollista myöhempää käyttöä varten. Nimistötoimikunta suosittaa myös selvittämään vaikkapa nimikkotapahtuman järjestämistä tai muita, kaavanimeä ketterämpiä muistamisen ja tunnetuksi tekemisen tapoja, kuten muistolaattaa, nimikkopenkkiä, nimikkopuuta tai vastaavaa. Asunnottomia alkoholisteja on muistettu Arvo Kustaa Parkkilan (1905–1978) muistoksi Lapinlahdenpuistikkoon pystytetyllä Ihminen nousee roskalaatikosta -näköisveistoksella (Oskars Mikāns, 2001).

Nimistötoimikunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.