Periaatepäätös, satamatoimintojen uudelleenjärjestelyt ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdat, Eteläsatama ja Länsisatama

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Periaatepäätöksen tarve ja tavoitteet

Periaatepäätöksen tarve on syntynyt tavoitteesta luoda edellytykset Helsingin Sataman toimintojen uudelleen järjestelyille siten, että maankäytön kehittämiselle syntyy selkeät puitteet, jotka toimivat lähtökohtana myös Eteläsataman aluetta koskevassa laatu- ja konseptikilpailussa.

Eteläsatama muodostaa kaupungin pääjulkisivun meren suuntaan, mutta alueelta on puuttunut arvoisensa kokonaisvisio. Periaatepäätöksen tavoitteena on rakentaa Helsingistä maailman toimivinta kaupunkia kehittäen ydinkeskustan ja Eteläsataman alueesta monimuotoista, viihtyisää ja houkuttelevaa kaupunkitilaa meren äärellä helsinkiläisille ja täällä vieraileville, turvaten samalla kilpailukykyiset ja toimivat satamapalvelut.

Eteläsatamassa maankäytön tavoitteena on, että nykyistä merkittävämpi osa alueesta voitaisiin kehittää osaksi aktiivista ja elävää jalankulkuympäristöä. Tämä edellyttää, että maankäytön suunnittelua voidaan tehdä ilman satama-aluevarausten aiheuttamia rajoitteita ja satamatoimintojen ajoneuvoliikenteen vaikutuksia. Samanaikaisesti Helsingin Sataman toimintaedellytykset ja kehittämismahdollisuudet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä on pystyttävä turvaamaan toimintaansa jatkavissa satamanosissa.

Periaatepäätös tukeutuu skenaariotyöhön ja tietopohjaan, joka on saatu seuraavista vuosien 2019-2020 aikana laadituista selvityksistä:

- Helsingin Sataman kolme skenaariota (Helsingin Satama 29.6.2020)

- Helsingin Sataman rahti- ja matkustajaliikenteen vaihtoehtoiset järjestelyt (Hesarama-tutkimus). Loppuraportti 30.6.2020. Logscale Oy.

- Satamatoimintojen skenaariotarkastelu. Satamaskenaarioiden vaikutukset kaupunkikehitykseen ja –talouteen (29.6.2020). Kymp/Kaupunkitutkimusta Oy.

Eteläsataman laatu- ja konseptikilpailun käynnistäminen

Kaupunginhallitus on varannut Eteläsatamasta alueen laatu- ja konseptikilpailua varten 9.11.2020. Kaupungin tavoitteena on muuttaa tällä hetkellä pääasiassa sataman terminaalitoimintoihin ja pysäköintiin käytössä oleva alue julkiseksi ja viihtyisäksi käveltäväksi kaupunkitilaksi, joka yhdistää Kauppatorin ja Kaivopuiston sekä mahdollistaa pääsyn meren äärelle. Kilpailu käsittää myös arkkitehtuuri- ja designmuseolle suunnitellun alueen, jolla pyritään muun ohella varmistamaan museon liittyminen luontevaksi osaksi alueen korkeatasoista kokonaisuuta. Laatu- ja konseptikilpailun keskeisenä tavoitteena on tuottaa kaupungin maankäytöllisiä ja kaupunkikuvallisia sekä muita tavoitteita toteuttava, laadullisesti ja toiminnallisesti erittäin korkeatasoinen maankäytön kokonaissuunnitelma, joka toimii alueen tulevan kehittämisen, asemakaavoituksen sekä toteutuksen pohjana. Tavoitteena on, että kilpailu viedään läpi vuosien 2021–2022 aikana. Kilpailun valmistelu jatkuu siten, että kilpailuohjelma voitaisiin hyväksyä ja kilpailu aloittaa viimeistään tammikuussa 2021.

Kilpailun valmistelun ja alueen tulevan kehittämisen kannalta on erittäin tärkeää, että kaupungilla ja Satamalla on selkeä kuva kilpailualueella tällä hetkellä olevien satamatoimintojen tulevaisuudesta. Alueen rakentaminen voisi alkaa tämän hetken arvion mukaan vuoden 2025 aikana.

Eteläsataman maankäytölle asetetut tavoitteet

Eteläsataman suunnittelun tavoitteena on vahvistaa keskustan merellisyyttä sekä liittää ranta-alueet ja matkustajasatamat tiiviimmin osaksi kävelypainotteista keskustaa. Tarkoituksena on luoda uutta merellistä kaupunkitilaa rantabulevardeineen ja vetovoimaisine toimintoineen. Osana kokonaisuutta tutkitaan uudisrakentamisen paikkoja.

Eteläsatama muodostaa kaupungin pääjulkisivun meren suuntaan. Alue on osa merellisen Helsingin kansallismaisemaa ja suurelta osin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Paikka on keskeinen ja symbolisesti erittäin arvokas ja on osa Helsingin historiallisen keskustan merellistä julkisivua. Suunnitteluratkaisun tulee ottaa huomioon paikan merkitys ja identiteetti osana valtakunnallisesti merkittävää kansallismaisemaa ja arvokasta kulttuuriympäristöä. Tavoitteena on alueen merellisen julkisivun luonteen säilyttäminen.

Eteläsatama on keskeinen osa kaupunkia kiertävää rantareittiä. Suunnittelun tavoitteena on luoda korkealaatuisten merellisten kaupunkitilojen sarja rantabulevardeineen ja –puistoineen rantareitin kohokohdaksi. Eteläsatamassa rantareitti yhdistyy osaksi ydinkeskustan kävelyalueita.

Makasiinirantaa on tarkoitus kehittää uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon sijoittumispaikkana. Lisäksi alueelle tavoitellaan museotoimintaa tukevaa kulttuuri-, palvelu-, liike- ja muuta toimitilarakentamista. Toiminnallisuus on koko rannan ydin: rannan tulee palvella ja houkutella ihmisiä – konseptin tulee tuottaa kaupunkielämää ja vahvistaa yhteyttä mereen. Rannan tulee olla julkisessa käytössä siltä osin kuin sitä ei ole varattu sataman käyttöön.

Katajanokanlaituria kehitetään julkisten toimintojen, toimitilan ja kaupunkistrategian mukaisten merellisten toimintojen alueena. Katajanokanrannan kaupunkirakenteen uudistuminen käynnistyi tilapäishankkeiden rakennuttua puretun kanavaterminaalin paikkeille vuosien 2015-2017 aikana. Alueen ensimmäinen uusi asemakaava Stora Enson uuden puurakenteisen pääkonttorin ja hotellin rakentamiseksi K6-varastorakennuksen paikalle on kaavaehdotusvaiheessa. Kaavaehdotus on laadittu arkkitehtuurikutsukilpailun voittaneen edotuksen perusteella. Hanke käynnistää Katajanokan meren suuntaan avautuvan kaupunkijulkisivun uudistumisen.

Katajanokanrannan asemakaavoituksen tavoitteena on uuden asuinrakentamisen mahdollistaminen, ja ranta-alueen avaaminen yleiselle käytölle. Nykyisin alue on osittain Helsingin Sataman hallussa satamakenttänä, osittain yleisenä puistona sekä osittain Katajanokan ns. uuden puolen asuintalojen pysäköintialueina. Sataman toimintojen uudelleenjärjestelyt ja tiivistäminen sekä pysäköintialueiden järjestelyt ovat edellytyksenä alueen täydennysrakentamiselle.

Kauppatorin alueen suunnitteluperiaatteet hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuonna 2016 ja asemakaavaluonnos oli nähtävillä loppuvuodesta 2019. Alueen yleissuunnittelua edistetään saman aikaisesti asemakaavahankkeen kanssa. Alueella on tehty useita pieniä toiminnallisia muutoksia ja kokeiluita suunnitteluratkaisuiden testaamiseksi. Suunnittelun tavoitteena on alueen viihtyisyyden ja toiminnallisuuden parantaminen. Riittävät ja oikein sijoitetut reitit ja yhteydet parantavat alueen käytettävyyttä ja turvallisuutta. Suunnittelussa uudet ratkaisut sovitetaan osaksi kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä.

Yhteiset toimenpiteet ja aikataulu

Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan toimenpiteitä, joista tärkein on satamatoimintojen osittainen keskittäminen Länsisatamaan ns. Keskittämisskenaarion mukaisesti. Länsisatamaan suunnitellaan satamatunneli Länsisatamasta Länsiväylälle, jotta sataman toimintavarmuus voidaan turvata ja varautua satamaliikenteen kasvuun Länsisatamassa.

Helsingin Satama Oy valmistelee Keskittämisskenaarion mukaisen yhtiön Kehitysohjelman tarvittavista investoinneista.

Toimenpiteiden tulee olla toteutettavissa 10 vuoden aikana siten, että arkkitehtuuri- ja designmuseo on mahdollista toteuttaa Eteläsataman alueelle arviolta viiden vuoden kuluessa.

Satamatunneli

Satamatunneli on Länsiväylän ja Länsisataman tontin välille rakennettu autoliikenteen syvätunneli. Sitä käyttäisi Länsisataman rekkaliikenne kokonaisuudessaan sekä Länsiväylän kautta ohjautuva sataman henkilöautoliikenne. Jätkäsaaren muu moottoriajoneuvoliikenne hyödyntäisi katuverkkoa kuten tähänkin asti.

Satamatunneli toteutettaisiin Helsingin sataman investointina Helsingin Sataman taseeseen. Satamatunneli ei olisi hallinnollisesti ja juridisesti katu eikä maantie, vaan verrattavissa esimerkiksi keskustan huoltotunneliin. Satamatunneli olisi yksityisessä omistuksessa oleva kulkuyhteys, joka toteutettaisiin maanvuokraoikeuksin ja soveltaen rasitteita.

Länsisataman toimintavarmuuden, kokonaisliiketoiminnan (satama ja varustamot) ja saavutettavuuden kehittämismahdollisuuksien vuoksi maanalainen yhteys Länsisataman ja Länsiväylän välille on Keskittämisskenaariossa liikenteen lisääntyessä välttämätön.

Katuverkon häiriöherkkyys vaikuttaa jo nykyisellään Länsisataman purkuliikenteen ja laivojen aikataulujen toimivuuteen ja tilanne vaikeutuisi, mikäli lisäliikennettä siirrettäisiin Länsisatamaan.

Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueella on kaupungin kanssa tutkittu useita satamaliikenteen parantamisvaihtoehtoja, jotka eivät ole osoittautuneet toteuttamiskelpoisiksi. Satamatunneli yksityisenä investointihankkeena, ja Helsingin Satama Oy:n rahoittamana, mahdollistaa liiketoiminnan kasvun tulevina vuosikymmeninä, ja lisää liikennehankkeena sataman liikenteen sujuvuutta sekä vähentää satamatoiminnan kokonaisuuden häiriöherkkyyttä.

Satamatunnelin alustava kustannusarvio perustuen skenaariotyön yhteydessä teetettyyn rakennettavuusselvitykseen on noin 180 miljoonaa euroa. Se olisi osa sataman infrastruktuuria ja rahoitettaisiin satamamaksuilla. Alustavissa taloudellisissa tarkasteluissa investointi on kannattava.

Keskittämisskenaariossa liikenteen on ennakoitu kasvavan. Satamatunneli liittää sataman valtakunnan tieverkkoon, ja siten edistää tavaraliikenteen toimivuutta ja toimintavarmuutta, turvaa ja kehittää aktiivisesti elinkeino- ja liike-elämän kilpailukykyä sekä sujuvoittaa liikenteen kansainvälisiä, valtakunnallisia ja paikallisia logistisia yhteyksiä.

Satamatunnelin toteuttaminen edellyttää tarkemman tunnelisuunnittelun lisäksi myös aluevarausta maanalaisessa yleiskaavassa ja asemakaavan laatimista.

Sataman sijoittumisvaihtoehtojen skenaariot ja niiden liiketoiminnalliset edellytykset

Helsingin Satama on Euroopan vilkkain matkustajasatama. Helsingin Satama Oy luo sujuvat puitteet merimatkailulle Viroon, Ruotsiin, Saksaan ja Venäjälle. Vuonna 2019 Helsingin Sataman kautta kulki 12,2 miljoonaa matkustajaa.

Helsingin Satama on myös Suomen johtava ulkomaankaupan yleissatama. Kaikkiaan tavaraa sataman kautta kulki vuonna 2019 yhteensä 14,4 miljoonaa tonnia. Viennin pääartikkeleita ovat metsäteollisuustuotteet, koneet ja laitteet, tuonnissa korostuvat päivittäistavarakaupan tuotteet.

Helsingin Sataman vahvuuksia ovat tiheä linjaliikenne, tehokas infra-struktuuri, hyvät tie- ja rautatieyhteydet sekä erinomaiset yhteistyökumppanien kanssa tuotetut palvelut. Vuonna 2019 Helsingin Satama Oy:n liikevaihto oli 95,6 miljoonaa euroa ja yhtiö maksoi tuloksestaan 50 % osinkoa (4,1 miljoonaa euroa).

Helsingin Satama palvelee pääkaupunkiseudun ja koko maan elinkeinoelämää ja hyvinvointia ja sillä on huomattavat positiiviset vaikutukset talouteen ja työllisyyteen. Helsingin Sataman ja sen kautta kulkevan liikenteen taloudellinen kokonaisvaikutus on arvioitu vaikuttavuustutkimuksessa (Turun Yliopiston Brahea keskus 2019) noin 4,1 miljardiksi euroksi vuodessa. Helsingin Satamalla on suuri merkitys Suomen ulko-maankaupan logistiikan toimivuudelle ja huoltovarmuudelle ja Helsingin Sataman kautta kuljetetun tavaran arvon osuus on noin 40–50 prosenttia koko Suomen merikuljetusten arvosta. Helsingin Sataman kautta kulkeneiden matkustajien tuomat tulot pääkaupunkiseudulle ovat noin 689 miljoonaa euroa vuodessa.

Talouden kehitys tukee pitkällä aikavälillä meriliikenteen kasvua ja Helsinki hyötyy tästä eniten erinomaisen sijaintinsa ansiosta niin tavaraliikenteessä kuin matkustajaliikenteessä.

Toimiohjeena annetussa skenaarioselvityksessä haettiin näkemystä siitä, miten eri vaihtoehtoiset ratkaisumallit eri satamanosissa vaikuttavat tulevaisuudessa Helsingin Satama Oy:n kykyyn yrityksenä sekä toteuttaa kannattavaa ja kestävää satamatoimintaa että vahvistaa omistaja-arvoa Helsingin kaupungille.

Skenaariotyötä varten toteutettiin lukusia yhtiön sisäisiä ja asiantuntijoilla teetettyjä selvityksiä vuosien 2019 ja 2020 aikana.

Skenaariotyössä muodostettiin todennäköisimmät vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat eli skenaariot eri satamanosille vuodelle 2040 perustuen eri liikenne- ja matkustusennusteisiin, asiakasnäkemyksiin sekä näkemyksiin investointimahdollisuuksista ja teknologisesta kehityksestä. Ne olivat:

0) skenaario: Toiminta jatkuu nykyisissä satamanosissa (nk. perusskenaario),

1) skenaario: Keskustasatamien liikenteen keskittäminen (nk. Länsisatamaskenaario, myöhemmin nimeltään Keskittämisskenaario) ja

2) skenaario: Vuosaaren laajentaminen matkustaja-autolauttaliikenteen satamaksi (nk. Vuosaariskenaario).

Rahdin ja matkustajaliikenteen eriyttämistä on tutkittu aikaisemmassa, taustoittavassa skenaariotyössä ja todettu se epätodennäköiseksi tulevaisuuskuvaksi sen johtaessa matkustajaliikenteen merkittävään vähenemiseen. Hesarama- tutkimus (Logscale Oy) tukee tätä johtopäätöstä.

Skenaarioiden kautta arvioitiin Helsingin Satama Oy:n liiketoiminnallisuutta, satamanosien toimivuutta varustamo-, logistiikka- ja matkustaja-asiakkaiden näkökulmasta. Lisäksi arvioitiin Helsingin kaupungin, eli omistajan näkökulmasta Helsingin Satama Oy:n liiketaloudellista suoriutumista ja skenaarioiden vaikutuksia maailman toimivin kaupunki -vision tavoitteisiin.

Skenaarioiden tarkastelujakso oli 2020-2040. Laivatekniikan kehitys ja merenkulkua koskeva tuleva sääntely tulevat lähivuosikymmeninä vaikuttamaan vahvasti myös Helsingin Sataman kautta kulkevaan liikenteeseen. Tässä erityisesti digitalisaatio ja kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n sekä EU:n säädökset tulevat muovaamaan alaa. Tämän kehityksen ei kuitenkaan nähdä tuovan merkittäviä eroja skenaarioiden välille tarkastelujaksolla.

Skenaario 0:ssa keskustan satamanosien raskaan liikenteen kasvua ohjataan Vuosaareen hinnoittelulla ja muilla Helsingin Sataman käytössä olevilla keinoilla. Liikenteen sujuvuuden haasteet keskustasatamissa säilyvät nykyisen kaltaisena ja edellyttävät katuverkossa sujuvoittamistoimenpiteitä.

Skenaario 1:ssa kasvatetaan Länsisataman satama -alueen kapasiteettia uudistamalla ja laajentamalla satama-aluetta sekä toteuttamalla liikenteen sujuvoittamiseksi erillinen maanalainen liikenneratkaisu, nk. Satamatunneli. Tämä mahdollistaa Katajanokan tai Eteläsataman matkustaja-autolauttaliikenteen merkittävän osan siirtämisen Länsisatamaan.

Tehdyn Hesarama-tutkimuksen mukaan liikenteen keskittämisellä Länsisatamaan on yhtäältä epäsuotuisia, noin -6 %, vaikutuksia matkustajamääriin, mutta toisaalta liikenne sujuvoituu Katajanokan ja Länsisataman osalta ja mahdollistaa kaupungille Eteläsataman alueen laajemman kehittämisen.

Skenaario 1:n edellyttämiin toimenpiteisiin vaadittava aika on yhdenmukainen Eteläsataman Makasiinirannan konsepti- ja laatukilpailulle sekä sen toteuttamiselle asetettujen aikataulujen kanssa, eli noin 10 vuotta.

Tehtyjen skenaarioselvitysten perusteella skenaario 0 on sataman kannalta suositeltavin ja liiketaloudellisesti kannattavin, mutta myös skenaario 1 olisi mahdollinen.

Skenaario 2 ei ole tarkoituksenmukainen, koska siihen liittyy eniten haasteita ja epävarmuuksia. Se vaatisi merkittävästi investointeja, liikennemäärä olisi selvästi alempi ja ympäristövaikutuksiltaan se olisi myös etenkin CO2-päästöjen suhteen huonoin skenaario. Skenaario 2 olisi sekä sataman että varustamojen kannalta liiketaloudellisesti heikoin skenaario ja vähentäisi merkittävästi sataman ja sen kautta kulkevan liikenteen tuottamia hyötyjä.

Lähtökohtaisesti skenaarioilla 0 ja 1 ei ole eroa toiminnan aikaisissa hiilidioksidipäästöissä.

Keskittämisskenaario perustuu skenaarioon 1. Sen mukaisesti Länsisatamaan toteutetaan sataman tunneli, satama-alueen laajennus meritäyt-töineen sekä uusi matkustajaterminaali korvaamaan nykyistä matkustaja-terminaalia T1.

Keskittämisskenaarion mukainen Länsisataman kehittäminen edellyttää Länsisatamassa sekä satama-alueen että satamatunnelin asemakaavoitusta ja lisäksi vesilupaa satama-alueen laajennuksen osalta.

Keskittämisskenaarion mukainen eteneminen edellyttää Helsingin Satama Oy:ltä Kehitysohjelman käynnistämistä, missä valmistellaan ja toteutetaan Keskittämisskenaariossa tarvittava investointiohjelma. Helsingin Satama Oy:lle ja sen asiakkaille tärkeintä on saada pitkän aikavälin näkymä, mitä vasten yhtiö ja sen asiakkaat voivat kehittää omaa liiketoimintaansa.

Keskittämisskenaariosta on tehty Helsingin Satama Oy:ssä alustavat taloudelliset mallinnukset, joita tarkennetaan kehitysohjelman valmistelussa. Tehtyjen alustavien taloudellisten mallinnusten mukaan Kehitysohjelman toteuttaminen on yhtiön kannalta mahdollista kannattavasti.

Koronapandemia on vaikuttanut negatiivisesti etenkin satamien kautta kulkevaan matkustajaliikenteeseen ja aiheuttanut epävarmuutta matkailusektorilla lähivuosille. Tämän hetken näkymä merimatkailussa on se, että lähimatkailu tulee palautumaan lähivuosina kriisiä edeltävälle tasolle ja sen jälkeen jatkaa kasvuaan. Keskittämisskenaarioon tarvittavat investoinnit tehdään kymmeniksi vuosiksi, ja yhtiön ja sen asiakkaiden kannalta merkityksellisintä on, että skenaario turvaa satamien toimintaedellytykset pitkällä aikavälillä ja mahdollistaa sekä matkustaja- että tavaraliikenteen kasvattamisen. Matkustajaliikenteen lähivuosien epävarmuuteen pystytään reagoimaan Kehitysohjelmassa vaiheittaisella toteuttamisella.

Satamaskenaarioiden vaikutukset kaupunkikehitykseen ja -talouteen

Satamaskenaariotyön tueksi laadittiin keväällä ja kesällä 2020 selvitys satamaskenaarioiden vaikutuksista kaupunkikehitykseen ja –talouteen (Kymp/Kaupunkitutkimusta Oy). Siinä tutkittiin vaihtoehtoisten skenaarioiden vaikutuksia Eteläsatamassa, Katajanokalla, Länsisatamassa ja Vuosaaressa. Tutkittuja vaikutuksia olivat vaihtoehtojen mahdollistamat maankäyttöpotentiaalit satamissa ja niiden lähiympäristössä, satamien kehittämisestä aiheutuvat liikenteelliset vaikutukset, vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön, teknistaloudellisiin lähtökohtiin sekä kaupunkitalouteen. Kaupunkitalousvaikutukset sisälsivät satamatoimintojen muutosten suorat ja välilliset vaikutukset maankäyttöön, työmatka- ja työ-asialiikkumiseen, matkailuun sekä mahdollisuuksia ja riskejä Helsingin työpaikkoihin ja kaupungin nettotuloihin.

Selvityksen johtopäätöksinä alueittain todettiin, että Länsisataman tunneli poistaisi sataman raskaan liikenteen haitat Jätkäsaaren ja Ruoholahden katuverkolta. Länsisataman kehittämisellä ei ennakoida olevan merkittäviä vaikutuksia Jätkäsaaren maankäytölle. Katajanokalla nähtiin merkittävää maankäyttöpotentiaalia, mikäli satamatoimintoja järjestellään alueella uudelleen. Eteläsataman maankäyttöpotentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen edellyttäisi satamatoimintojen merkittävää siirtämistä pois alueelta ja rekkaliikenteen poistumista. Vuosaaressa maankäyttöpotentiaali keskittyy työpaikka-alueisiin. Satamaa on Vuosaaressa mahdollista laajentaa rajoitetusti, johtuen ympäristön asettamista reunaehdoista.

Selvityksen tuloksena voitiin todeta, että kaupunkikehityksen ja –talouden näkökulmista on suositeltavaa harkita satamatoimintojen kokonaan tai osittain siirtämistä Eteläsatamasta ja/tai Katajanokalta sekä satamien roolijaon uudelleen ajattelua ja mahdollisuuksia kehittää Länsisatamaa liikenneyhteyksineen.

Keskittämisskenaarion liikenteelliset vaikutukset

Satamatunnelin liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu seudun liikennemallin avulla verraten kahta keskittämisskenaarion vaihtoehtoa keskenään. Vaihtoehdot ovat muuten samat, mutta toisessa vaihtoehdossa on Länsisatamasta Länsiväylälle kaksisuuntainen ajotunneli sisältäen yhdet ajokaistat suuntaansa. Molemmat vaihtoehdot ovat vuoden 2030 ennustetilanteessa. Mallissa ei ole käytössä tiemaksuja. Vuosaaren on oletettu vaikuttavan kysyntään siten, että 330 000 rekkaa ja 140 000 henkilöautoa käyttäisi vuosittain Vuosaaren kautta kulkevia laivoja 2030. (Luvut kuvaavat Vuosaaren koko rekka- ja perävaunuliikennettä vuonna 2030). Satamatunnelin sisältävässä vaihtoehdossa Länsisataman rekkaliikenteen reitti kulkee tunnelin kautta. Henkilöautoliikenteestä mukaan lukien myös saattoliikenne tunnelia käyttävät liikennemallissa ne, jotka kokevat sen tuovan matka-aika- ja liikenteen sujuvuushyötyä. Liikennemallissa Jätkäsaaren muun autoliikenteen oletetaan käyttävän katuverkkoa. Satamatunneli on näin ollen liikennemallissa Länsisatamaan saapuvan ja sieltä lähtevän autoliikenteen käytössä.

Liikennemallissa Länsisataman henkilöautoliikennematkojen suuntautuminen on Helsinkiin 42%, Espooseen ja Kauniaisiin 16 %, Vantaalle 15 %, muihin Helsingin seudun kuntiin 15 % ja seudun ulkopuolelle 12 %. Henkilöautoliikenteestä tunnelia käyttää iltahuipputunnin aikana 35 %, aamuhuipputunnin aikana 25 % ja päivällä 12 %. Tunnelia käyttivät pääosin Länsiväylän, Turunväylän, Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän kautta kulkevat autoilijat. Muille reiteille katuverkko tarjoaa houkuttelevamman vaihtoehdon.

Satamatunneli vähentää ruuhkaa iltahuipputunnin aikana. Satamatunnelilla on sujuvoittava vaikutus Länsisataman liikenteeseen. Keskimäärin matka Länsisatamaan tai Länsisatamasta sujuvoituu. Satamatunneli lisää 240 automatkaa vuorokaudessa, joka on määränä vähäinen suhteutettuna seudun kokonaismatkamäärään vuodessa. Tämän siirtymän ei oleteta tapahtuvan laivaan saapuvien matkustajien kulkumuotovalinnassa.

Helsingin seudun liikennemalli ei ole riittävän tarkka arvioimaan satama-tunnelin hyötyjä laivojen tiheän aikataulun vaatimaan toimintaan Länsisataman satamaan rajoittuvalla tontilla. Tämän arviointi edellyttäisi tarkempia lähtötietoja laivojen aikatauluista ja operointiin liittyvistä tekijöistä vuoden 2030 tilanteessa Tallinnan autolautta on Länsisatamassa tunnin ja sinä aikana laiva tyhjentyy Helsinkiin saapuvista autoista ja lastataan Tallinnaan menevillä autoilla. Laivaliikenteen tiukka aikataulu ei ole mahdollinen, jos satama-aluetta ei saada tyhjennettyä riittävän nopeasti. Katuverkon häiriöherkkyys vaikuttaa laivaliikenteen luotettavuuteen, kun laivojen aikataulu on tiukka.

Arvioinnin johtopäätöksenä on, että satamatunneli parantaa Tyynenmerenkadun viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta, kun sataman rekkaliikenne ja merkittävä osa henkilöautoliikenteestä siirtyy kokonaan satamatunneliin. Liikenteestä aiheutuvat kielteiset vaikutukset, melu, onnettomuusriski, päästöt, tilankäyttö, vähenevät. Haittavaikutukset korostuvat nykytilanteessa erityisesti ruuhkatuntien aikana. Sataman henkilöautoliikenne korvautunee katuverkolla osittain muulla henkilöautoliikenteellä, mutta tätä koskevaa selvitystä ei ole toistaiseksi tehty.

Johtopäätökset ja perustelut päätösehdotukselle

Skenaariotöiden, niihin liittyvien liikenteellisten arviointien ja sataman liiketoiminnallisten edellytysten arvioinnin yhteisenä johtopäätöksenä on, että Eteläsataman maankäytöllisten tavoitteiden edistämiseksi tavoitellussa aikataulussa on perusteltua jatkaa Länsisataman suunnittelua satamatunnelin sisältävän Keskittämisskenaarion pohjalta.

Satamatunnelin toteuttamisen tärkeimmät perusteet syntyvät Helsingin Satama Oy:n liiketoiminnan edellytyksistä. Ilman satamatunnelia Keskittämisskenaarion toiminnalliset riskit ovat liian suuret Helsingin Sataman liiketoiminnan edellytysten turvaamiseksi. Myös Vuosaaren roolin merkittävämpi kasvattaminen Viron liikenteessä olisi niin riskialtis skenaario, ettei se toisi riittävää varmuutta, jonka varassa voitaisiin mahdollistaa Eteläsataman alueen laajempi vapauttaminen satamatoiminnasta. Vuosaaren sataman laajenemiselle on myös merkittäviä ympäristöllisiä reunaehtoja, jotka lisäävät riskin merkittävyyttä.

Keskittämisskenaario mahdollistaa Helsingin Satama Oy:n liiketoiminnan kannattavan kasvun ja satamien sekä niiden kautta kulkevan liikenteen tuottaman kokonaistaloudellisen hyödyn kasvattamisen pk-seudulle ja Suomelle. Keskittämisskenaariossa Helsingin Satama Oy:n liikevaihto ja -voitto ovat alustavien talousmallinnusten perusteella hyväksyttävällä tasolla.

Satamaliikenteen (rekat ja länteen suuntaavat henkilöautot) poistuminen suurelta osin katuverkosta parantaa myös Jätkäsaaren viihtyisyyttä ja kaupunkiympäristön laatua.

Jatkotoimenpiteet

Kaupunginhallitus toteaa, että mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy päätösehdotuksen, kaupunginhallitus tulee täytäntöönpanopäätöksessään kehottamaan Helsingin Satama Oy:n hallitusta, kaupunkiympäristön toimialaa ja kaupunginkansliaa jatkosuunnittelemaan asiat kokonaisuutena, johon sisältyvät Eteläsataman vapauttaminen matkustaja-autolauttaliikenteen satamatoiminnasta ja matkustaja-autolauttaliikenteen keskittäminen Katajanokalle ja Länsisatamaan sekä sen edellyttämät Helsingin Satama Oy:n investoinnit mukaan lukien satamatunneli sellaisessa yhteisessä aikataulussa, joka mahdollistaa Eteläsataman arkkitehtuuri- ja design-museoon liittyvässä kilpailussa etenemisen.

Kaupunginhallitus 25.01.2021 § 55

Päätös

Käsittely

11.01.2021 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Rikhard Manninen, Maankäyttöjohtaja, puhelin: 09 310 37160

Ville Haapasaari, Toimitusjohtaja, puhelin: 040 709 8798

Keskushallinto Pormestari 28.12.2020 § 114

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Henri Kähönen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36027

Päätös tullut nähtäväksi 19.02.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §