Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2020, sosiaali- ja terveystoimiala

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti antaa toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista kaupunginhallitukselle seuraavan selvityksen:

Sosiaali- ja terveystoimella oli neljä kaupunkistrategiaan pohjautuvaa sitovaa toiminnallista tavoitetta, joissa kaikissa oli useampia mittareita. Sitovan toiminnallisen tavoitteen katsotaan toteutuvan vain, jos tavoitteen kaikki mittarit toteutuivat.

Sosiaali- ja terveystoimen sitovista toiminnallisista tavoitteista jäivät toteutumatta seuraavat tavoitteet ja niiden mittarit:

1. Parannamme asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä.

- mittari: Asiakaskokemus paranee terveysasemilla ja psykiatria- ja päihdepalveluissa vuoteen 2019 verrattuna.

2. Palvelumme ovat lähellä kaupunkilaisia ja helposti saavutettavissa.

- mittari: Asiakas pääsee lääkärin kiireettömälle vastaanotolle keskimäärin 10 vuorokauden sisällä (T3 ≤ 10 vrk eli kolmas vapaa ajanvarausaika kalenteripäivissä, odotusaikojen mediaani).

- mittari: T3 on vuoden lopussa alle 20 vuorokautta kaikilla terveysasemilla.

- Aikuissosiaalityön palvelutarpeen arviointien määrä kasvaa 10 prosenttia suhteessa asiakasmäärään vuoteen 2019 verrattuna.

Sitova toiminnallinen tavoite ”edistämme helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäisemme syrjäytymistä” ja ”toimintamme on taloudellisesti kestävää ja tuottavaa” toteutuivat kaikkien mittareiden osalta.

Kaikki sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit ovat tämän asian liitteenä 1.

Parannamme asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä

Covid-19-pandemian vuoksi asiakaspalautelaitteet poistettiin käytöstä 16.3.2020 lukien, eikä vertailutietoa edelliseen vuoteen saada kokovuotisesti. Alkuvuoden 2020 aikana (1.1.–29.2.2020) asiakaskokemus parani sekä terveysasemilla että psykiatria- ja päihdepalveluissa.

Palvelumme ovat lähellä helsinkiläisiä ja saavutettavissa:

Terveysasemien kiireettömän hoidon osalta mittarina oli, että asiakas pääsee lääkärin kiireettömälle vastaanottoajalle keskimäärin 10 vuorokauden sisällä (kolmas vapaa aika kalenteripäivissä, T3 alle 10 vuorokautta). Tavoite ei toteutunut ja keskimääräinen T3 aika oli 27 vuorokautta. Myöskään mittari, että T3 on kaikilla terveysasemilla vuoden lopussa alle 20 vuorokautta kaikilla terveysasemilla ei toteutunut. T3 aika oli alle 20 vuorokautta seitsemällä terveysasemalla.

Terveyskeskuslääkäreiden viroista 71,38 prosenttia oli täytetty vakinaisella viranhaltijalla, ja kokonaan hoitamattomia virkoja oli 11,18 prosenttia joulukuussa. Palveluja tarjotaan terveysasemilta enenevässä määrin muuten kuin lääkärivastaanottojen muodossa. Terveysasemat ovat lisänneet sähköisten palvelujen mahdollisuutta kaikissa asiakaskontakteissa: sähköisen yhteydenoton kahdensuuntainen viestintä potilastietojärjestelmässä, chat, chatbot, etälääkäritoiminta sekä Omaolo-palvelun laajentuminen. Edellä mainitut sähköiset palvelut vapauttavat lääkärien aikaa potilastapaamisiin. Monialaiseen työhön panostetaan hyödyntämällä eri ammattiryhmien osaaminen järkevällä työnjaolla muun muassa hoitajien reseptinkirjoitusoikeuden laajentamisella ja tukipalvelujen kuntoon saattamisella.

Covid-19-pandemian vuoksi terveysasemien kiireetöntä hoitoa jouduttiin supistamaan kevään 2020 jälkeen ja henkilöstöresursseja on osin siirretty Covid-19-pandemian testaukseen ja jäljitykseen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 1.12.2020 terveysasemapalvelujen kilpailutuksen periaatteet sekä kahden terveysasemapalvelujen hankinnan. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 19.1.2021 lääkäreiden rekrytointipalvelun hankinnan. Hankinnan kohteena on erikoislääkäreiden, lääkäreiden, lääketieteen kandidaattien ja lääketieteen opiskelijoiden rekrytointipalvelu. Rekrytointipalvelun piiriin sisältyy terveysasematoiminnasta 24 yksikköä.

Lääkärirekrytoinnin tehostamiseksi on hankittu rekrytointiapua ulkoiselta palveluntuottajalta ja käynnistetty yhdessä henkilöstöpalvelujen kanssa hanke, jossa yhtenäistetään rekrytointiprosessit, monipuolistetaan markkinointia ja lisätään Helsingin houkuttelevuutta työpaikkana. Lisäksi palveluseteleiden käyttöä on monipuolistettu palveluiden saatavuuden parantamiseksi.

Terveysasemat ja sisätautipoliklinikka -palvelun johtamista on uudistettu, jotta mahdollistetaan aikaisempaa vahvempi suunnittelu- ja johtamistyö alueellisissa monialaisissa palveluissa. Tämän lisäksi terveysasemien johtamista kehitetään vahvistamalla johdon osaamista ja vakiinnuttamalla Lean-menetelmien käyttö toiminnassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että sote-ammattilaisten rekrytoinnin ja pysyvyyden edistämiseksi tulee kiinnittää erityistä huomiota työolojen laatuun, hoitosuhteiden jatkuvuuteen, täydennyskoulutuksen riittävyyteen, hyvään johtamiseen, nuorten ammattilaisten tukeen, työnjaon mielekkyyteen ja oman työn hallinnan tunteen parantamiseen.

Aikuissosiaalityössä vuonna 2019 60,48 prosentilla pitkäaikaisasiakkaista oli palvelutarpeenarvio. Vuonna 2020 aikuissosiaalityön sitovana tavoitteena oli pitkäaikaisasiakkaiden palvelutarpeenarvioiden määrän kasvu 10 prosenttia suhteessa edellisvuoteen ja tavoiteltava luku oli 66,52 prosenttia. Pitkäaikaisasiakkaiden palvelutarpeenarvioiden määrä kasvoi kuitenkin vain 7,4 prosenttia ja palvelutarpeenarvioiden osuus jäi näin ollen 64,98 prosenttiin. Palvelutarpeenarviot laaditaan pääsääntöisesti asiakaskäyntien yhteydessä. Käyntiasiakkaiden määrä väheni kuitenkin vuonna 2020 Covid-19- pandemiasta johtuen 17,8 prosenttia verrattuna vuoteen 2019, mikä vaikutti laskevasti myös pitkäaikaisasiakkaille tehtyjen palvelutarpeenarvioiden määrään. Vuoden 2020 aikana tehtyjen seurantojen perusteella voidaan todeta, että tavoite olisi toteutunut normaaleissa olosuhteissa.

Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sote-toimialalla edellyttää jatkossa työvoimapulan voittamista. Helsingin kaupungin sote-toimiala kärsii lastensuojelussa, vanhusten ja vammaisten hoivassa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja kouluterveydenhoidossa jatkuvasta henkilöstöpulasta. Työvoimapulan voittamiseksi Helsingin tulee päättäväisemmin ajaa terveydenhoidon ja sosiaalialan koulutusmäärien reilua lisäämistä. Tilannetta on pahentanut vielä se, etteivät monien sote-alan ammattien palkat ole riittävän kilpailukykyisiä. Terveydenhoito- ja hoiva-alojen julkisten palvelujen kriisiytyminen on useissa maissa johtunut nimenomaan henkilöstöpulasta. Siksi se tulee määrätietoisemmin torjua Helsingissä.