Ympäristölupa, kynnysarvomaiden ja betonimurskeen hyötykäyttö, Keski-Pasila, kaupunkiympäristön toimiala, maankäyttö ja kaupunkirakenne

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti
Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit- palvelun betonimurskeen ja ylijäämämaan hyötykäyttöä koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavaa.

Hakija

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki

Y-tunnus 0201256-6

Yhteyshenkilö: Johanna Hytönen, johanna.hytonen@hel.fi

Alueen omistaja

Alueiden omistajat ovat Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt.

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Hakemus koskee betonimurskeen (jätenimike 101314, 170101, 170107 ja 191212) ja pilaantumattoman maa-aineksen, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, eli ns. kynnysarvomaan (jätenimike 170504) sekä pilaantumattoman maa-aineksen, jossa on mineraalista rakennusjätettä enintään 10 % pois lukien asbestipitoiset jätteet (jätenimike 170504), käyttöä rakentamisen yhteydessä tehtävissä täytöissä Keski-Pasilassa, Ratapihakortteleiden ja Veturitien alueella. Hakemuksen mukaan rakentamisessa arvioidaan hyödynnettävän yhteensä täyttömassoja noin 110 000 m³ vuosina 2021 - 2026.

Vuosittain hyödynnettävien massojen määrä on enintään 50 000 tonnia (noin 25 000 m³).

Hakemuksen mukaan rakentamisessa hyödynnetään vuosittain enintään yhteensä 50 000 t massoja. Hakemuksen mukainen toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentissa mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.

Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n kohdan 12 b ja 12 f:n mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on tullut vireille 12.1.2021. Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit-palvelu hakee myös ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaista aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta. Hakemusta on täydennetty sähköpostitse toimitetuilla täsmennyksillä maanomistuksesta 25.2.2021 ja 1.3.2021 sekä täsmennyksellä 25.5.2021 koskien hyötykäyttöä pohjaveden pinnan alapuolisessa osassa.

Lupahakemuksen liitteenä on Senaatti-kiinteistöjen antama valtakirja, jossa Senaatti-kiinteistöt on antanut luvan 21.12.2020 Helsingin kaupungille ympäristöluparosessin hoitamiseen hyväksymällään tavalla ja kaivumassojen hyötykäyttöön omistamillaan kiinteistöillä.

Hyötykäyttöalueen sijainti, kaavoitus ja ympäristö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 17. kaupunginosassa (Keski-Pasila) Ratapihakortteleiden alueilla. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty keskustatoimintojen korttelialueeksi (C, C-1). Maa-ainesten hyötykäyttö tapahtuu pääasiassa katualueiksi ja puistoiksi (VP) merkityillä alueilla mutta mahdollisuuksien mukaan myös rakennettavien korttelien alueilla. Alueen korttelit ovat kaavassa merkitty seuraavasti:

• Korttelien 17110 ja 17111 alueet on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK).

• Korttelien 17109 ja 17112 alueet on merkitty keskustatoimintojen korttelialueeksi (C, C-1 ja C-2).

• Kortteli 17108 on merkitty asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Korttelin alueelle suunnitellaan Helsingin kaupungin toimesta koulua ja päiväkotia.

Alueen ja Ratapihakortteleiden sijainti näkyy alla olevassa kartassa. Ratapihakortteleiden alueella massojen hyötykäyttöalue katu- ja korttelialueilla rajautuu etelässä Firdonkatuun, lännessä Pasilankatuun sekä idässä Veturitien tulevaan linjaukseen. Pohjoisessa alue rajautuu Pasilankadun ja tulevan Veturitien risteykseen. Lisäksi massoja tullaan käyttämään Veturitien uuden linjauksen alueella.

Materiaalia ei hyötykäytetä orsi- ja pohjaveden pinnan alapuolisessa osassa.

Massojen hyödyntämisalueella sijaitsevat kiinteistöt omistajatietoineen on esitetty taulukossa 1.

1. Ratapihakorttelien alue

Taulukko 1. Massojen hyödyntämisalueella olevat kiinteistöt

Ympäristölupahakemuksessa ilmoitetut sijaintipaikan naapurikiinteistöjen omistajat ovat listattuna alla olevassa taulukossa.

Taulukko 2. Naapurikiinteistöjen omistajat

Alueen toimintahistoria, nykyinen ja tuleva toiminta

Pasilan ratapihan alue on alkanut muodostua Keski-Pasilaan 1860-luvulla. Se on kasvaneen raideliikenteen myötä vuosien mittaan laajentunut. Pääosin tavaraliikenteen käytössä ollutta aluetta on osittain käytetty myös vaunukorjaamolle huollettavaksi menevien vaunujen ja luovutusta odottavien vaunujen varastoalueena.

Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin kaupunki ovat kehittämässä Itä- ja Länsi-Pasilan väliin jäävää Keski-Pasilan aluetta. Keski-Pasilaan rakennetun Triplan pohjoispuolelle on suunnitteilla Ratapihakorttelit-niminen asuin- ja liiketilojen alue. Alueelle on suunnitteilla ja osin jo rakennettu kerrostaloja puisto- / viheralueineen sekä niiden äärelle sijoittuvia palveluita.

Alueen eteläosassa sijaitsevien korttelien alueella maaperän kunnostustyöt ja rakentaminen ovat jo osittain käynnissä tai valmiit. Eteläosan rakennuskorttelien alueelle ei ole tarvetta hakea lupaa massojen hyötykäytölle, joten toiminta-alueen eteläosassa massoja on tarkoitus sijoittaa ainoastaan yleisille alueille.

Alueen pohjoisosassa sijaitsevien kortteleiden sekä katu- ja puistoalueiden rakentaminen tullaan toteuttamaan vuosien 2021 - 2026 aikana. Veturitien rakentaminen toiminta-alueen itäosassa tullaan toteuttamaan vuosien 2021 - 2023 aikana.

Alueen pohjoisosa on tällä hetkellä rakentamatonta, osittain kasvillisuuden peittämää aluetta. Eteläosan rakentamattomat korttelialueet ovat rakennustyömaatoimintojen käytössä.

Välittömästi Ratapihakortteleiden eteläpuolella sijaitsee Keskustakortteli. Keskustakorttelin alueelle on viime vuosina rakennettu mm. asuinkerrostaloja.

Asutus ja kulttuuriympäristö

Länsi-Pasilassa, noin 120 m etäisyydellä Ratapihakortteleista sijaitsee asuinrakennuksia. Itä-Pasilassa lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat pääradan toisella puolella, noin 250 m etäisyydellä. Sekä Itä- että Länsi- Pasilan asuinkorttelit on suojattu pääradan melua vastaan sijoittamalla radan puolelle (Ratapihankadun ja Pasilankadun varteen) massiivisten toimisto- ja virastotalojen muuri.

Ratapihapihakortteleiden rakennustöiden edetessä tullaan eteläosan kortteleiden alueella jo asumaan siinä vaiheessa, kun pohjoisosan kortteleita vasta rakennetaan.

Alue on kaupunkialuetta ja lähietäisyydellä (alle 500 m) sijaitsee mm. kouluja, päiväkoteja, hotelleja ja sairaaloita. Myös Ratapihakortteleiden alueelle tullaan rakentamaan mm. Keski-Pasilan peruskoulu ja päiväkoti. Suunniteltu käyttöönottovuosi on 2024.

Aluetta koskevat muut luvat ja päätökset

Entiselle ratapiha-alueelle on myönnetty ympäristölupa maa-ainesten ja rakennusjätteiden välivarastointiin (lupapäätös Dnro ESAVI 5952/2014, 6.10.2015), mutta ympäristöluvan mukaisia toimintoja ei ole ollut tarvetta ottaa käyttöön alueella.

Alueelle on myös hyväksytty kaksi pilaantuneen maan kunnostukseen liittyvä ympäristönsuojelulain 136 § mukainen ilmoitusta:

• Helsingin kaupunki, pöytäkirjanote 28.6.2019: Päätös (HEL 2018-005414 T 11 01 00 069) 127 §

Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ja Senaatti-kiinteistöjen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Pasilassa Ratapihakortteleiden 17105 ja 17107 alueella sekä viereisillä katu- ja viheralueilla.

• Helsingin kaupunki, pöytäkirjanote 9.7.2020: Päätös (HEL 2020-003665 T 11 01 00 06) 118 § Senaattikiinteistöjen, Skanska Talonrakennus Oy:n, Kiinteistö Oy Helsingin Firdonkatu 1:n ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS:n ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Keski-Pasilassa Ratapihakortteleiden 17106 ja 17109 alueella.

Maaperän kunnostustyöt ovat edelleen meneillään ko. alueilla.

Käytettävät materiaalit ja niiden ympäristökelpoisuus

Helsingin kaupungilla on tavoitteena hyötykäyttää Keski-Pasilan Ratapihakortteleiden sekä Veturitien uuden linjauksen alueella ylijäämämaita sekä betonimursketta. Hyötykäytettävät ylijäämämaat ovat ns. kynnysarvomaita, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa214/2007 mukaiset kynnysarvot, mutta alittavat alemmat ohjearvot.

Alueiden pilaantuneen maaperän kunnostustarvetta koskevissa riskinarvioissa määritettyjen tavoitepitoisuuksien ylittävinä pitoisuuksina haihtuvia haitta-aineita (bensiinihiilivetyjen jakeet C5-C10, öljyhiilivetyjen jakeet C10-C21, MTBE, TAME tai BTEX-yhdisteet, klooratut alifaattiset hiilivedyt, naftaleeni) sisältäviä maa-aineksia ei käytetä täytöissä. Myöskään haitta-aineelta haisevia maa-aineksia ei käytetä täytöissä.

Vastaanotettava betonimurske on tutkittu purkukohteessa ja haitta-ainepitoisuudet täyttävät MARA-asetuksessa peitetylle kentälle asetetut pitoisuus- ja liukoisuusvaatimukset sekä asetetut vaatimukset epäpuhtauksien määrille. Massojen hyödyntäminen tapahtuu Ratapihakortteleiden rakentamisen aikana vuosina 2021 - 2026.

Käytettävät kynnysarvomaat ovat nk. Helsinki-moreenia, joka voi sisältää korkeintaan 10 % mineraalisia jätejakeita (esim. tiilimurskaa) ja joka geoteknisiltä ominaisuuksiltaan soveltuu täyttömaaksi. Betonimurske on MARA-asetuksen laatuvaatimukset täyttävää pääkaupunkiseudun eri purkukohteista peräisin olevaa betonimursketta. Purkubetoni murskataan purkukohteessa tai mahdollisessa välivarastossa valmiiksi max 90 mm palakokoon. Vuosittain hyödynnettävien massojen määrä on enintään 50 000 tonnia (noin 25 000 m³). Kunakin vuonna lopullinen hyödynnettävä määrä riippuu kulloisestakin massan tarpeesta, eli työmaiden ajoituksesta, vuotuisen hyötykäyttökapasiteetin puitteissa. Myös käytettävien kynnysarvomaiden ja betonimurskeen suhde vaihtelee vuosittain. Suhde riippuu kunakin vuonna saatavissa olevista materiaaleista. Yhteensä vuosittain hyödynnettävien massojen määrä on kuitenkin enintään 50 000 tonnia.

Alueella tarvitaan runsaasti täyttömassoja. Arvio vuosien 2020–2026 aikana Ratapihakortteleiden eri alueilla tarvittavista massamääristä on noin 110 000 m³. Veturitien alueella tarvittavien massojen määräarvio on 100 000 m³. Kynnysarvomaita sekä betonimursketta on tarkoitus käyttää alueen katujen ja yleisten alueiden, kuten puistojen maanrakennuksessa täyttömassoina. Kynnysarvomaita käytetään mahdollisuuksien mukaan myös rakennustonttien täyttömassoina. Maita hyödynnetään kaivantojen täytöissä lukuun ottamatta kunnallisteknisten rakenteiden ympärystäyttöjä ja istutusalueilla esitettyjä suojaetäisyyksiä. Betonimursketta käytetään mahdollisten täyttöjen lisäksi myös katujen, kulkualueiden, kenttien ja puistoalueiden pengerryksissä ja rakennekerroksissa. Katualueiden jakavassa kerroksessa betonimursketta voidaan käyttää kantavan kerroksen alapintaan saakka ja puistoalueilla kasvillisuuskerroksen alapintaan saakka.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Hankkeen teknisessä toteutuksessa noudatetaan parasta mahdollista käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä (BEP). Ympäristön kannalta parhaaksi käytännöksi voidaan katsoa ylijäämämaiden ja betonimurskeen osalta niiden hyödyntäminen rakentamisessa suunnitelmallisesti mahdollisimman lähellä syntypaikkaa, mikäli sijoittaminen ko. alueelle ei aiheuta ympäristö- tai terveysriskiä. Näin vähennetään pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia raskaan liikenteen energian kulutusta ja päästöjä. Samalla vähenee tarve ottaa käyttöön neitseellisiä maa- tai kiviaineksia esim. harjualueilta tai kallioista. Läjitystyön aikana parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa pyritään hyödyntämään käyttämällä työhön soveltuvia ja nykyaikaisia työkoneita ja laitteita. Näin toiminnasta aiheutuvat päästöt ja sijoitusalueen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja energian käyttö tehokasta.

Työn toteutus

Hyötykäytettävät massat peitetään vähintään 0,5 m paksuisella kerroksella puhdasta maa-ainesta. Kaltevilla pinnoilla, kuten luiskissa ja rinteissä, käytetään vähintään 1 m kerrosta puhdasta maa-ainesta, jotta voidaan varmistua siitä, etteivät hyötykäytettävät maa-ainekset tule esiin esim. rankkasadetilanteessakaan.

Nykyisen maanpinnan ja hyötykäytön väliin eikä hyötykäytön pinnalle asenneta huomio- tai eristerakenteita hyötykäytön vuoksi, koska hyötykäyttöön otetaan ainoastaan pilaantumattomia kynnysarvomaita ja haitta-ainepitoisuuksiltaan vain pieniä pitoisuuksia sisältävää betonimursketta. Mikäli jonkin alueella suoritettavan maaperän kunnostukseen liittyvä päätös edellyttää huomiorakenteita, toimitaan siltä osin kyseisen päätöksen mukaisesti. Katualueiden jakavassa kerroksessa betonimursketta voidaan käyttää kantavan kerroksen alapintaan saakka ja puistoalueilla kasvillisuuskerroksen alapintaan saakka.

Hakemuksen lisäselvennyksessä on esitetty seuraava periaatepiirros maa-ainesten hyötykäytöstä:

2. Leikkauskuva kerroksista

Ratapihakortteleiden alueella olevissa sosiaalitiloissa on vesijohto ja viemäröinti. Mikäli pölyämisen ehkäisemiseksi on tarve käyttää vettä, saadaan vesi alueen vesiliitoksista. Rakennustöiden aikana hulevedet johdetaan alueen kunnalliseen hulevesiviemäriin. Tulevaisuudessa hulevedet tullaan johtamaan alueelle rakennettavaan hulevesien keräilyjärjestelmään. Hulevesien keräilyjärjestelmän suunnittelu on vielä kesken hakemuksen laadinta-aikana marraskuussa 2020, mutta perusperiaatteet ovat tiedossa. Hulevedet imeytetään alueen puistoihin rakennettaviin imeytyskaivoihin. Hulevesijärjestelmä kerää hulevedet ensin pintaroskan poiston kautta laskeutusputkistoihin (maanpinnan alla oleva laskeutusallas), jossa maa-aines laskeutuu ja mahdolliset vettä kevyemmät nesteet erottuvat pinnalle. Laskeutuksesta vesi johdetaan tasausaltaaseen ja edelleen suodatuslaitokseen. Suodatuslaitoksella vesi suodatetaan hiekkasuodattimessa, jossa on huuhteluautomatiikka. Automatiikka huuhtelee hiekkasuodattimen aika ajoin vastavirtahuuhtelulla, huuhteluvesi otetaan vesijohtoverkosta. Huuhteluvesi johdetaan kaupungin viemäriin. Suodatetut hulevedet imeytetään järjestelmän hulevesikaivoissa. Huomioon ottaen hyötykäytettävän aineksen laadun sekä alueen muun maaperän tilan, ei suunnitellusta hyötykäytöstä arvioida aiheutuvan sellaisia vaikutuksia, jotka vaikeuttaisivat hulevesijärjestelmän toimintaa tai jotka tulisi huomioida hulevesijärjestelmän suunnittelussa. Hyödynnettävän massan läpi suotautuvat vedet vastaavat alueen muita suotovesiä.

Ympäristöolosuhteet ja vaikutukset ympäristöön

Maaperä

Keski-Pasilan ratapiha-alueen maaperä on suurelta osin kartoittamatonta. Alueen keskellä on pohjois-eteläsuuntainen pehmeikkö, jota on täytetty rautatien/ratapihan rakentamisen myötä. Länsireunalla on paikoin avokalliota tai kallion päällä olevaa karkearakeista täyttömaata.

Hiekka- ja soratäytön paksuus alueella on noin 1–5 metriä. Täyttöön on paikoitellen sekoittunut orgaanista ainesta. Täytön alapuolella on havaittu myös turvetta. Kallion pinta laskee kohti etelää ja itää. Täytön alapuolisten savikerrosten, hiekkaisten silttikerrosten ja moreenikerroksen paksuudet ovat enimmillään noin 15 metriä. Alueella kallion pinnan taso on syvimmillään varmistettu 17,7 metrin syvyydelle nykyisestä maanpinnasta. Maanpinnan taso alueella on noin tasolla +16…+17,5 m.

Alueen maaperässä on todettu yleisesti kynnysarvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Korttelialueille laadittujen riskinarvioiden mukaan myös kunnostetuille alueille on mahdollista jättää kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Näin ollen maiden hyötykäyttö alueella ei lisää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta tai riskejä.

Hyötykäytettävien maiden haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa214/2007 alemmat ohjearvot. Vastaanotettava betonimurske on tutkittu purkukohteessa ja haitta-ainepitoisuudet täyttävät MARA-asetuksessa peitetylle kentälle asetetut pitoisuus- ja liukoisuusvaatimukset sekä asetetut vaatimukset epäpuhtauksien määrille. Hyötykäytettävät massat tullaan peittämään puhtaalla maa-aineksella tai alueet päällystetään.

Betonimurskeen pH on luontaisesti korkea. Joidenkin raskasmetallien liukoisuudet ovat hyvin pH-riippuvaisia. Korkea pH kuitenkin yleensä pienentää metallien liukoisuutta. Hyötykäytettävien kynnysarvomaiden raskasmetallipitoisuudet ovat alhaisia, joten liukoisuuksienkaan ei arvioida olevan merkittäviä. Massojen läpi suotautuvien hulevesien ei arvioida vaikuttavan alueen maaperän tai pohjaveden laatuun.

Kynnysarvomaiden ja betonimurskeen käytöstä ei arvioida syntyvän merkittäviä yhteisvaikutuksia. Kummankin aineksen haitta-ainepitoisuudet ovat matalat, eikä aineksilla ole erityisiä haitallisia ristivaikutuksia toistensa suhteen. Kumpaa tahansa tai molempia aineksia käytettäessä sovelletaan samoja suojaavia peittorakenteita.

Pinta- ja pohjavesi

Keski-Pasilan alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole tiedossa pohjaveden käyttöä. Alueen pohjaveden painetaso on tasolla +13,7…+15,1 m. Pohjavesi on savikerroksen alapuolisessa siltti/hiekkakerroksessa. Savikerroksen päälle on muodostunut yhtenäinen orsivesikerros, jonka pinta on tasolla +13,7…+14,3 m. Orsiveden virtaussuunta Keski-Pasilan alueella on etelään/ etelä-kaakkoon. Alueella on voimassa pohjaveden alentamiskielto.

Alueen lähistöllä ei ole pintavesistöjä Alue on nykytilassaan louhe-/sorapäällysteinen. Alueen pintavedet imeytyvät maaperään. Rakennustöiden aikana hulevedet johdetaan alueen hulevesiviemäriin. Tulevaisuudessa alueen hulevesiä tullaan ohjaamaan alueelle rakennettavaan hulevesien hallintajärjestelmään.

Kohde ei sijaitse hydrogeologisesti herkällä alueella. Hyötykäyttöalueilta vapautuvien vesien ei arvioida aiheuttavan päästöjä pohjaveteen. Pohjaveden suojelemiseksi tehtävien varotoimien vuoksi vaikutukset pohjaveteen arvioidaan vähäisiksi.

Päästöt ilmaan

Rakennustoiminnan ja rakentamisen aikaisen liikenteen seurauksena pölyn muodostuminen alueella kasvanee väliaikaisesti. Pölyäminen kuitenkin liittyy nimenomaan täyttömaiden käsittelyyn yleisesti, eikä sen kannalta ole merkitystä käytetäänkö täyttöihin osittain kynnysarvomaita. Käsiteltävä massamäärä on kummassakin tapauksessa sama. Kynnysarvomaiden haitta-ainepitoisuudet ovat niin matalat, että muodostuvan pölyn laadussa ei myöskään katsota olevan merkityksellisiä eroja kynnysarvomaita käytettäessä. Myös tiivistynyt läjitetty maa saattaa aiheuttaa pölyämistä. Mikäli työn aikana katsotaan tarpeelliseksi, kuivana aikana voidaan työmaateitä/aluetta kastella.

Hankkeeseen liittyvä liikenne lisää työn aikana jonkin verran pakokaasupäästöjä alueella. Kuljetusliikenne ohjautuu jo ennestään vilkkaasti liikennöidyille teille, eikä maiden hyötykäyttöön liittyvän liikenteen arvioida aiheuttavan olennaista muutosta pakokaasupäästöihin liikenneväylillä. Kokonaisuutena arvioiden liikennesuorite ja siihen liittyvät pakokaasupäästöt todennäköisesti hieman vähenevät, kun voidaan käyttää pääkaupunkiseudun alueella olevia massoja. Mikäli näin ei tehtäisi, olisi lähtötyömailla muodostuvat massat toimitettava muualle ja toisaalta hyötykäyttöalueelle tulisi tuoda enemmän neitseellisiä massoja alueen ulkopuolelta.

Melu ja tärinä

Melu- ja tärinävaikutukset lähialueelle aiheutuvat lähinnä kaivinkoneen ja maansiirtokuorma-autojen käynti- ja peruutusäänistä sekä maa-aineskuormien purkamisesta ja täytön muotoilusta. Em. haitat ovat väliaikaisia ja arvioidaan kokonaisuutena tarkastellen vähäisiksi, huomioon ottaen alueilla tehtävät muut rakennustyöt. Toimintaa ei tapahdu yöaikaan.

Liikenne

Liikenne alueelta ohjautuu jo ennestään vilkkaasti liikennöidyille teille, eikä massojen hyötykäyttötoimintaan liittyvän liikenteen arvioida aiheuttavan olennaista muutosta pakokaasupäästöihin liikenneväylillä. Kunkin työmaa-alueen osalta työmaaliikenne ja -liittymä(t) sekä työmaan turvallisuus (esim. aitaaminen) suunnitellaan ennen töiden aloittamista. Liikenneturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun alueella tulevaisuudessa on asukkaita ja mittavia työmaita yhtä aikaa. Liikenneturvallisuuden kannalta ei ole merkitystä, käytetäänkö täyttömassoina hyötykäytettäviä vai neitseellisiä aineksia.

Toiminnasta syntyvät jätteet

Suunnitellusta toiminnasta ei synny jätettä. Rakentamistöiden yhteydessä alueelle mahdollisesti päätyvät roskat toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon.

Sijoitettavaksi tuodut massat hyödynnetään täytöissä ja rakennekerroksissa. Alueella ei lähtökohtaisesti huolleta työkoneita, jolloin alueella ei synny jäteöljyä tms. koneiden huoltamisesta syntyvää jätettä.

Työmaan toimisto- ja sosiaalitilojen jäte sekä mahdollisesti alueelle virheellisesti päätyvä hyödyntämiskelvoton jäte lajitellaan ja toimitetaan hyödynnettäväksi asianmukaiseen luvan omaavaan paikkaan. Mikäli massojen lähtö- tai vastaanottopäässä havaitaan aistinvaraisesti hyötykäyttöön soveltumatonta, esimerkiksi jätteen sekaista tai pilaantunutta maata, maa näytteistetään ja toimitetaan laboratoriotulosten perusteella asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Kohteen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita eikä Natura-alueita. Alueen länsiosassa sijaitsee avokallio (Halkopiipunkallio), joka on asemakaavassa merkitty puistoalueeksi (kaavamerkintä VP). Kallio on Keski-Pasilan osayleiskaavassa (11356, lainvoimainen 18.8.2006), merkitty säilytettäväksi kaavamerkinnällä V Virkistysalue. Massojen hyötykäyttö ei ulotu avokallioalueelle, eikä avokallioalueella tulla suorittamaan mitään hankkeeseen liittyviä toimintoja.

Ympäristövaikutusten arviointi

Hanke ei ole sen laajuinen, että se vaatisi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen mukaisen YVA-menettelyn.

Toiminta-aika

Ratapihakortteleiden ja Veturitien rakentaminen ajoittuu vuosille 2020–2026, jolloin myös maiden hyötykäyttö on ajankohtaista. Kyseisinä vuosina hyötykäyttötoiminta on ympärivuotista. Pääsääntöisesti toiminta ajoittuisi arkipäiviin klo 06:00 – 22:00 väliselle ajalle.

Seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

Jätelain 120§:ssä säädetään jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta. Valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) 25 §:ssä on esitetty suunnitelmaan tarvittava sisältö, jonka edellyttämät tiedot on esitetty jatkossa.

Käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet

Käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet ovat pilaantumattomia ylijäämämaita, joissa on todettu kohonneita (VNa241/2007 kynnysarvot ylittäviä) pitoisuuksia haitta-aineita (EWC 17 05 04) sekä MARA-asetuksen mukaisesti testattua betonimursketta (EWC 17 01 01 ja 17 01 07).

Toimet vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastamiseksi

Alueella hyödynnettävät kynnysarvomaat ovat peräisin ensisijaisesti Helsingin kaupungin eri työmailta, joilta kaivettavissa massoissa todetaan runsaasti kynnysarvomaita. Maa-aineksesta tutkitaan lähtöpäässä kaivualueella yleisesti esiintyvien haitta-aineiden pitoisuudet ennen niiden toimittamista hyötykäyttöön. Näytteitä otetaan kaivukohteessa vähintään yksi näyte / 400 m³ maa-aineserää kohti. Mikäli näin ei ole lähtöpäässä tehty, tutkitaan maa-aines hyödyntämiskohteessa ennen maiden sijoittamista siten että tutkimustiheys on vähintään yksi näyte 400 m³ maa-aineserää kohti.

Alueella hyödynnettävä betonimurske on peräisin pääkaupunkiseudulla sijaitsevilta eri purkukohteilta. Betonimurske tutkitaan lähtöpäässä MARA-asetuksen vaatimusten mukaisesti. Alueelle otetaan vastaan MARA-asetuksessa peitetylle kentälle määritetyt raja-arvot alittavaa, rakeisuudeltaan max 0/90 mm olevaa betonimursketta. Betonimurskeen tekninen kelpoisuus päällysrakennekerroksiin osoitetaan tutkimustuloksilla sekä suoritustasoilmoituksella.

Hyödynnettävien materiaalien tutkimustulokset toimitetaan tilaajalle ennen niiden tuomista alueelle. Mikäli maa-aineserä ei materiaaliltaan tai haitta-ainepitoisuuksiltaan vastaa lupamääräyksen ehtoja, ei massoja hyötykäytetä alueella. Hyödynnettäviä materiaaleja tarkkaillaan sekä lähtöpäässä että vastaanottopäässä myös aistinvaraisesti pilaantuneisuuden tai jätteiden varalta.

Työmaa-alueet aidataan. Ulkopuolisten pääsy alueelle on kielletty ja asiaan kuulumattomien jätteiden tuonti alueelle ei ole mahdollista.

Häiriö-, vaara- ja poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuisi päästöjä ympäristöön tai ympäristön pilaantumisen vaaraa, ilmoitetaan viipymättä valvovalle viranomaiselle.

Hyötykäyttötoimien yhteydessä mahdollisesti tapahtuviin odottamattomiin tilanteisiin varautuminen on esitetty alla olevassa taulukossa.

Taulukko 3. Odottamattomiin tilanteisiin varautuminen

Toiminnan aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Hyötykäyttötoiminnalle nimetään vastaava työnjohtaja ja ympäristötekninen valvoja. Alueella noudatetaan työturvallisuuslain mukaista työnantajan yleistä velvollisuutta mm. työhön perehdyttämisestä. Perehdyttämisessä huomioidaan alueen ja toiminnan erityispiirteet.

Vesien tarkkailu

Keski-Pasilan orsi- ja pohjaveden haitta-ainepitoisuuksia on seurattu vuodesta 2009 lähtien Keski-Pasilan orsi- ja pohjaveden seurantasuunnitelman mukaisesti (Golder Associates Oy, 20.3.2009). Ratapihakortteleiden alueella sijaitsee kuusi pohjavesiputkea sekä neljä orsivesiputkea, joista yksi on ajoittain kuiva. Ratapihakortteleiden alueella pääasiallinen orsi- ja pohjavedessä esiintyvä haitta-aine on seurannan aikana ollut öljyhiilivetyjakeet (C10-C40).

Alueen pohjavedessä on lisäksi todettu kohonneita PAH-yhdisteiden, haihtuvien yhdisteiden sekä metallien pitoisuuksia. Alueen orsivedessä on todettu kohonneita PAH yhdisteiden sekä metallien pitoisuuksia. Orsi- ja pohjavedessä todetut pitoisuudet eivät ylitä öljyhiilivedyille, PAH-yhdisteille ja metalleille asetettuja raja-arvoja viemäriin johdettavan veden osalta. Alueen orsi- ja pohjavedessä on todettu seurannan aikana hieman kohonneita kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia (summapitoisuus maksimissaan 1,65 μg/l). Kloridipitoisuudet ovat olleet koholla sekä pohja- että orsivedessä.

Vuoden 2019 seurantaraportin (Golder Associates Oy 16.12.2019) mukaisesti seuraavat vesinäytteet otetaan vuonna 2021. Seurannan tulokset raportoidaan vuoden 2021 aikana. Vuoden 2021 seurantatulosten perusteella arvioidaan jatkotarkkailun tarvetta.

Hyötykäyttöalueilta vapautuvien vesien ei arvioida aiheuttavan päästöjä pohjaveteen, koska kaikkien hyödynnettävien massojen haitta-ainepitoisuudet ovat matalat. Massojen hyötykäyttö ei aiheuta lisätarvetta vesien tarkkailulle alueella.

Raportointi

Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa, jossa esitetään ainakin seuraavat asiat:

- alueet, joissa massoja on hyötykäytetty

- hyötykäytettyjen massojen määrä ja laatu

- hyötykäytettyjen massojen alkuperä

- laadunvalvonnan tulokset

- mahdolliset alueelta pois ohjatut maa-aineserät

- mahdolliset poikkeukselliset tilanteet

Kirjanpitoon merkityistä asioista laaditaan kalenterivuosittain raportti maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi toiminnan loputtua laaditaan loppuraportti. Kirjanpidosta ja raportoinnista vastaa kohteen ympäristötekninen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maaperään sekä muista poikkeuksellisista tilanteista, ilmoitetaan viipymättä Helsingin ympäristöpalveluiden ympäristövalvontayksikölle sekä tarvittaessa pelastusviranomaiselle. Pelastusviranomaisille ja muille mahdollisille tahoille tiedotuksesta vastaa työturvallisuusvalvoja tai pääurakoitsijan edustaja.

Täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta

Maa-ainesten hyötykäytölle haetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaista aloituslupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Kohde voidaan ennallistaa, jos lupapäätös kumotaan tai lupamääräyksiä muutetaan.

Toiminnan aloittaminen

Toiminta sijoittuu vuosille 2021 – 2026.

Lupahakemuksen käsittely

Tiedottaminen

Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla 9.3.– 16.4.2021 olleella kuulutuksella sekä kirjeellä asianosaisille ja alueen asukasyhdistykselle.

Lausunnot

Ympäristölupahakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat-palvelukokonaisuuden ympäristöpalveluiden ympäristöterveys-yksikön päällikkö, jolle kunnan terveydensuojeluviranomaiselle kuuluvien lausuntojen antaminen on delegoitu(Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 29.4.2021, 102 §) toteaa, että ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön ympäristö- ja lupajaoston päätettäväksi valmistelemassa asiassa on terveydensuojeluun liittyvät näkökohdat otettu riittävästi huomioon eikä erillisen lausunnon antamista ole pidettävä tarpeellisena.

Muistutukset ja mielipiteet

Asiasta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä.

Ympäristö- ja lupajaoston ratkaisu

Helsingin kaupungin ympäristö- ja lupajaosto päättää myöntää Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit- palvelulle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan hakemuksessa mainittujen materiaalien hyötykäyttöön rakentamisen yhteydessä Keski-Pasilassa lupahakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin.

1. Hyötykäyttösuunnitelma

Hakemuksessa esitetyillä Keski-Pasilan, Ratapihakortteleiden ja Veturitien alueella voidaan rakentamisen yhteydessä hyötykäyttää täyttömassoja rakentamisessa 110 000 m³ vuosina 2021–2026. Vuosittain hyödynnettävien massojen määrä tulee olla alle 50 000 tonnia.

Kynnysarvomaita sekä betonimursketta saa käyttää alueen katujen ja yleisten alueiden, kuten puistojen maanrakennuksessa täyttömassoina. Kynnysarvomaita voi käyttää mahdollisuuksien mukaan myös rakennustonttien täyttömassoina. Maita saa hyödyntää kaivantojen täytöissä lukuun ottamatta kunnallisteknisten rakenteiden ympärystäyttöjä ja istutusalueilla esitettyjä suojaetäisyyksiä. Betonimursketta saa käyttää mahdollisten täyttöjen lisäksi myös katujen, kulkualueiden, kenttien ja puistoalueiden pengerryksissä ja rakennekerroksissa. Katualueiden jakavassa kerroksessa betonimursketta saa käyttää kantavan kerroksen alapintaan saakka ja puistoalueilla kasvillisuuskerroksen alapintaan saakka.

Materiaalia ei saa hyötykäyttää orsi- ja pohjaveden pinnan alapuolisessa osassa.

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävän, mutta vähintään 0,3 metriä, paksu pilaantumattoman maan suojakerros, jossa ei ole jätejakeita ja maa-aineksen haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. Kunnallisteknisten rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa samanlaista jätteetöntä maa-ainesta. (VNA 214/2007, YSL 52§)

2. Materiaalin hyötykäyttö

Hakemuksessa esitetyillä Keski-Pasilan, Ratapihakortteleiden ja Veturitien alueella voidaan rakentamisen yhteydessä tehtäviin täyttöihin käyttää hakemuksessa esitetyn mukaista betonimursketta (jätenimike 101314, 170101, 170107 ja 191212) ja pilaantumatonta maa-ainesta, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, eli ns. kynnysarvomaita (jätenimike 170504) sekä pilaantumatonta maa-ainesta, jossa on mineraalista rakennusjätettä enintään 10 % pois lukien asbestipitoiset jätteet (jätenimike 170504).

Täytöissä ei saa käyttää maa-ainesta, jossa ylittyy kyseisen alueen pilaantuneen maaperän kunnostustarpeen riskinarvioinnissa määritellyt haitta-aineiden (bensiinihiilivetyjen jakeet C5-C10, öljyhiilivetyjen jakeet C10-C21, MTBE, TAME tai BTEX-yhdisteet, klooratut alifaattiset hiilivedyt, naftaleeni) tavoitepitoisuudet, jotka käyvät ilmi liitteenä olevista päätöksistä (28.6.2019, HEL 2018-005414, 127 § ja 9.7.2020, HEL 2020-003665,118 §).

Niillä alueilla, joilla ei ole pilaantuneen maaperän puhdistamiseen liittyvää päätöstä, ei saa hyötykäyttää maa-ainesta joka sisältää kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia helposti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. (VNA 214/2007)

Hyötykäyttöön ei saa käyttää elohopeaa tai PCDD/F-yhdisteitä yli kynnysarvojen sisältäviä maa-aineksia.

Hyötykäytettävät ainekset eivät saa sisältää muita päätöksestä poikkeavia jätejakeita.

Hyötykäytettävä maa-aines ei saa olla haitta-aineille haisevaa.

Hyötykäytettävän materiaalin määrä tulee olla alle 50 000 t vuodessa.

Kynnysarvomaita ja betonimursketta ei saa käyttää alueen pintakerroksissa. Hyötykäytettävät massat on peitettävä vähintään 0,5 m paksuisella kerroksella puhdasta maa-ainesta. Pinnoittamattomilla alueilla, joilla käyttö saattaa aiheuttaa voimakasta maankulumista, kuten lasten leikkipaikoilla ja lasten koulun alueella sekä rinteillä, tulee käyttää vähintään yhden metrin paksuista pilaantumattomasta maasta tehtyä peittokerrosta. (YSL 49, 52, 58 §, VNA 214/2007)

3. Hyötykäytön valvonta

Asiaton oleskelu rakentamisaikana hyötykäyttöalueella tulee estää aitaamalla alue ja varustamalla alueelle johtavat työmaatiet lukittavilla porteilla tai puomeilla. Alueelle on myös asennettava asianmukaisia varoituskylttejä. Aita on pidettävä kunnossa ja portti tai puomi lukittuna toiminta-aikojen ulkopuolella. (YSL 52 §, JL 13, 72 §)

Luvan saajan on nimettävä henkilö, joka vastaa toimintojen valvonnasta ja tarkkailusta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille viimeistään viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Jos vastaavan henkilön nimi ja/tai tiedot muuttuvat, on tiedot ilmoitettava viipymättä ympäristöpalveluille. (JL 141 §)

4. Hyötykäytettävien ainesten laadunvalvonta

Hyötykäytettävien materiaalien tulee olla ennakkoon riittävän tiheästi ja haitta- ainevalikoimaltaan laajasti tutkittuja. Betonimurskeen laadunvalvontatutkimuksissa tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) laatuvaatimuksia.

Maarakentamisessa hyödynnettävien maa-ainesten haitallisten aineiden pitoisuudet on oltava selvitetty hakemuksessa esitetysti vähintään jokaista 400 m³:n erää kohti. Näytteistä on oltava analysoitu vähintään ne haitta-aineet, joita maa-ainesten alkuperäisen sijaintialueen maaperätutkimuksissa on todettu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen kynnysarvon ylittyvinä pitoisuuksina. Lisäksi hyötykäytettävien maa-ainesten on oltava geoteknisiltä ominaisuuksiltaan hyötykäyttöön soveltuvia.

Hyötykäytettävien maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta hyötykäytettävistä maa-aineksista ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Alueelle tuotavat hyötykäytettävät materiaalit on lisäksi tarkastettava aistinvaraisesti kuormia vastaanotettaessa ja purettaessa ainesten poikkeavan laadun ja jätejakeiden esiintymisen arvioimiseksi.

Jätejakeita sisältäviä materiaaleja saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Mikäli alueelle tuodut ainekset eivät sovellu hyötykäyttöön, on hyötykäytettävä materiaali vietävä viipymättä vastaanottopaikkaan, jolla on lupa kyseisten ainesten vastaanottoon tai käsittelyyn tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. Palautettavasta massaerästä on tarvittaessa tehtävä siirtoasiakirja. (YSL 52, 58, 62, 209 §, JL 12, 13, 29, 31, 121 §)

5. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen

Hyötykäytön kaikki työvaiheet on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa lähiympäristöön. Lupa-alueella tapahtuvat melua aiheuttavat työt kuten kuljetukset, kuormien lastaus sekä purku tulee tehdä arkisin maanantaista perjantaihin klo 7‒22 välillä.

Tarvittaessa pölyäminen on estettävä esimerkiksi ainesten ja kulkuväylien kastelulla tai suolauksella sekä kulkuväylien ja työkoneiden puhdistamisella. Kastelu ja muut pölyntorjuntakeinot on otettava käyttöön välittömästi, jos sääolosuhteet muuttuvat pölyämistä lisääviksi (tuuli, kuivuus). Erityisesti pölyntorjuntaan tulee kiinnittää huomiota keväällä katupölyaikaan, jolloin pienhiukkaspitoisuudet ovat korkealla. Kadut ja kuljetusreitit tms. on pidettävä puhtaina ja pölyämättöminä.

Hyötykäytettävä materiaali on sijoitettava maahan niin, ettei siitä aiheudu hule- ja vajovesien kulkeutumisen kautta ympäristön lisäpilaantumista tai roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 7, 16, 17, 52 §, JL 13, 72 §)

6. Polttonesteiden varastointi ja tankkauspisteet

Mikäli hyötykäyttöalueella on tarpeen pitää työkoneiden tankkauspistettä, tulee tankkaus- ja täyttöpaikka sijoittaa tiiviille alustalle, ellei säiliö ole sijoitettu suoja- tai valuma-altaaseen tai ole kaksivaippainen. Säiliö on sijoitettava siten, etteivät polttoaineet pääse vahinkotilanteessa maaperään, viemäriin tai vesistöön. Säiliöt on varustettava ylitäytön- ja laponestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.

Tankkausalueella tulee lisäksi olla imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Työmaa-alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita, polttoaineita tai öljyjä. (YSL 7, 15–17, 20, 52,58, 66 §, JL 13 §)

7. Jätteiden käsittely

Alueella mahdollisesti muodostuvat jätteet tulee lajitella, varastoida ja käsitellä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa terveydelle. (YSL 7, 15–17, 20, 52, 58 §, JL 8, 13 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Alueella tapahtuvista häiriö- tai vahinkotilanteista, joista aiheutuu määrältään tai laadultaan poikkeavia päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava ympäristöpalveluille.

Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Työkoneiden rikkoutumisen seurauksena ympäristöön päässeet kemikaalit ja polttonesteet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 14, 52§)

9. Tiedottaminen

Ainesten hyötykäytön aloituksesta ja päättymisestä on kirjallisesti ilmoitettava Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Aloitusilmoituksessa on esitettävä myös valvojan yhteystiedot. (YSL 52, 170 §)

10. Kirjanpito ja raportointi

Hyötykäytettävistä materiaaleista on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin hyötykäytettyjen ainesten määrä, alkuperä, laatu, laadunvalvontatiedot, sijoitusalue ja -syvyys, kerrospaksuus sekä toimitusaika. Lisäksi kirjanpitoon on merkittävä mahdolliset alueen käyttö-,päästö- ja vaikutustarkkailutiedot, yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään) sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista ja tehdyt toimenpiteet. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöpalveluille.

Hyötykäytettävän materiaalin hyötykäyttötoiminnasta on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille edellistä vuotta koskeva raportti, jossa on esitetty vähintään yhteenveto edellisen vuoden toimintaa koskevan kirjanpidon tiedoista.

Hyötykäytön päättymisen jälkeen on ko. jätemateriaalien hyödyntämisestä tehtävä loppuraportti. Raportissa on esitettävä vähintään yhteenveto kirjanpitotiedoista. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa hyötykäytön päättymisestä. (YSL 52, 62 §, JL 118, 119, 120, 122 §)

Perustelut

Yleisperustelut

Jätemateriaalien hyötykäyttö rakentamisen yhteydessä tehtävissä esitäytöissä lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Hyötykäytettävien jätemateriaalien käyttö täytöissä säästää neitseellisiä luonnonvaroja ja vähentää kuljetuksen aiheuttamia päästöjä, koska hyötykäytettävät ainekset ovat peräisin ensisijaisesti Helsingin kaupungin eri työmailta.

Hakemuksen mukaan jätemateriaalien hyötykäytöstä ei aiheudu terveyshaittaa, ympäristön lisäpilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista, maiseman rumentumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioiden käytettävissä riittävä asiantuntemus.

Ympäristönsuojelulain mukaista vakuutta ei ole tarpeen vaatia, koska hyötykäytettävät maa-ainekset tulevat osaksi pysyviä maan rakennekerroksia eikä hyötykäytöstä synny jätettä. Siten toiminnan päättyessä ei ole vakuudella katettavia kustannuksia.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Lupamääräysten perustelut

1-2. Hyötykäyttösuunnitelma ja materiaalin hyötykäyttö

Hakemuksessa esitettyjä materiaaleja voidaan käyttää Keski-Pasilan, Ratapihakortteleiden ja Veturitien alueella esirakentamisessa. Materiaalit tutkitaan ennalta ja varmistetaan että ne täyttävät sijoittamiselle asetetut laatuvaatimukset.

Ympäristöministeriön julkaisussa (Kaivetut maa-ainekset − jäteluonne ja käsittely, Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, muistio, 3.1.2015) todetaan, että maa-aineksen pilaantumattomuus ja pilaantuneisuus määräytyvät maa-aineksen luonnontilaisuuden, sen sisältämien haitta-aineiden ja sen käyttö- ja sijoituspaikan herkkyyden perusteella. Maa-aineksen haitta-ainepitoisuus on yleensä turvallisella tasolla eikä aiheuta käyttörajoitteita, jos haitta-ainepitoisuus alittaa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista säädetyn kynnysarvon tai haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa sen käyttö- tai sijoituspaikan taustapitoisuuden.

Pinnoittamattomilla alueilla, joilla käyttö saattaa aiheuttaa voimakasta maankulumista, kuten lasten leikkipaikoilla sekä rinteillä, tulee käyttää vähintään yhden metrin paksuista, haitta-aineiltaan Vna 214/2007 kynnysarvot alittavaa ainesta varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Määräys on tarpeen käyttäjien mahdollisten terveyshaittojen ehkäisemiseksi.

Joidenkin yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja, minkä vuoksi määräyksessä kielletään sellaisten maa-aineisten käyttö, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueiden tulevassa käytössä.

3. Hyötykäytön valvonta

Aitaamisella ja lukittavilla porteilla tai puomeilla sekä valvonnalla estetään hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden tai maa-ainesten tuominen hyötykäyttöalueelle. Valvojan yhteystiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Hyötykäytettävien ainesten laadunvalvonta

Hyötykäytettävien ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta hyötykäytettävistä aineksista ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kuormien tarkastamisella estetään hyötykäyttöön kelpaamattomien ainesten joutuminen täyttöihin.

Hyödynnettäväksi soveltumattomien massojen poistamisella varmistetaan, että ainesten hyötykäytöstä ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. Jätelain 31 §:n mukaan jäte on palautettava haltijalle, mikäli jätettä ei oteta paikassa vastaan.

Siirtoasiakirjankäytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

5. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen

Ratapihakortteleiden alue kuuluu Pasilan aluerakentamisen kokonaisuuteen, jossa rakennustöitä on tehty jo vuosia ja tullaan tekemään vielä pitkään. Melu- ja pölyvaikutuksia on torjuttava tehokkaasti terveyshaittojen ehkäisemiseksi, ja lähistön asukkaiden lepoaika on turvattava. Pölyntorjuntaa koskevat määräykset ovat tarpeen myös pölystä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräystä annettaessa on otettu huomioon myös Helsingin kaupungin
ympäristönsuojelumääräykset.

6. Polttonesteiden varastointi ja tankkauspisteet

Määräyksellä ehkäistään tai rajoitetaan mahdollisista öljy- ja kemikaalivuodoista aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Määräystä annettaessa on otettu huomioon myös Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset.

7. Jätteiden käsittely

Määräys on tarpeen ehkäisemään terveys- ja ympäristöhaittoja.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluille on viipymättä ilmoitettava tapahtuneesta poikkeuksellisesta tilanteesta, jotta voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys on tarpeen ympäristön pilaantumisen ja päästöistä aiheutuvien haittojen leviämisen estämiseksi. Imeytysaineilla polttonesteiden vuodot voidaan kerätä talteen ja estää vahinkojen leviäminen. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta ja tarpeellisten jälkivalvontatoimien arvioimiseksi.

9. Tiedottaminen

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

10. Kirjanpito ja raportointi

Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen hyötykäytön valvontaa varten. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Päätös on voimassa toistaiseksi.

Mikäli valtioneuvoston asetuksella annetaan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Lupapäätöksen muuttamisen tai peruuttamisen perusteista on säädetty ympäristönsuojelulain 89 ja 93 §:ssä.

Päätöksen tiedoksianto ja siitä tiedottaminen

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella. Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisutjaaineistot/ilmoitukset/. Kuulutus julkaistaan 24.6.2021. Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta.

Päätös lähetetään tiedoksi hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet, sekä valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille. Päätös lähetetään lisäksi niille viranomaisille, joilta on pyydetty lausunto hakemuksesta.

Päätöksestä lisäksi ilmoitetaan niille, jotka ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet, sekä niille, joilla on ympäristönsuojelulain 44 §:n 2 momentin mukaan annettu lupahakemusta koskevasta kulutuksesta erikseen tieto.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit- palvelu on hakenut lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hakemuksen mukaan täyttöihin voitaisiin käyttää hyödyksi materiaaleja, jotka ovat saatavissa Helsingin alueelta. Hyödyntämällä aineksia lähellä niiden syntypaikkaa vähennetään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä.

Ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta on perusteltua. Toiminnan aloittaminen päätöstä noudattaen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen, sillä alue voidaan saattaa ennalleen poistamalla hyödynnetyt massat. (YSL 199 §)

Toiminnanharjoittajalta ei vaadita vakuutta, koska vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtioita tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää (YSL 199 §).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5–8, 11, 12, 14, 16, 20, 27, 29, 34, 40, 43, 44, 48, 49, 51, 52, 53, 58, 59, 62, 66, 83, 85, 87, 93, 94, 170, 190, 191, 199, 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 11, 13–15 § Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15–17, 29, 72–73, 94, 118–122, 141§

Valtioneuvoston asetus jätteistä (Jäteasetus) (179/2012) 11, 12, 13, 22, 24, 25 ja liite 4 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristö- ja lupajaoston 12.4.2019 (91§) hyväksymän taksan mukainen ympäristölupamaksu on 4410,00 euroa.

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit- palvelulle.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 2.8.2021 klo 16.15. Valitusosoitus on liitteenä.