Vahingonkorvaus, tekijänoikeuksien jakaminen vieraille alustoille, LuontoPortti Oy
Korvausvaatimus, taloudellinen menetys
Päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtaja päätti hylätä hakijan korvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakija on 22.1.2021 esittänyt kaupungille 6 272 000 euron suuruisen korvausvaatimuksen. Korvausvaatimuksen lisäksi hakija on lähettänyt kaupungille laskun. Hakijan mukaan kaupungin luontokohteita esittelevällä sivustolla on oikeudettomia linkityksiä hakijan lajientunnistussivustolle, jossa on tekijänoikeudella suojattua aineistoa.
Hakija on lähettänyt kaupungille lukuisia sähköposteja aiheesta vuosien 2016-2019 aikana. Kaupungilta on vastattu hakijan sähköposteihin mm. 12.4.2016, 28.5.2018, 21.6.2018, 12.6.2019 ja 25.6.2019. Sähköposteissa hakijalle on selvennetty asiaa ja kerrottu, ettei kaupungin toiminnassa loukata hakijan tekijänoikeuksia. Hakijalta on 28.5.2018, 21.6.2018 ja 12.6.2019 lähetettyjen sähköpostien yhteydessä myös tiedusteltu, toivooko hakija, että linkitykset poistetaan kaupungin sivuilta. Hakijalle on myös ilmoitettu, että linkitykset on mahdollista poistaa, jos hakija niin toivoo. Hakija ei ole vastannut näihin tiedusteluihin, joten linkit on jätetty paikoilleen.
Vaatimuksen kohteena olevan kaupungin luontosivuston tarkoituksena on esitellä Helsingin luontokohteita. Sivusto on toteutettu paikkalähtöisesti, eli käyttäjä valitsee sivustolta ensin paikan, johon hän haluaa tutustua. Luontokohteen valinnan jälkeen käyttäjälle avautuu näkymä, jossa voi tutustua paikan luontoon, reitteihin, palveluihin, lajeihin ja historiaan. ”Lajit”-osioon on listattu alueella esiintyviä kasvi- ja eläinlajeja. Lajin nimeä klikkaamalla käyttäjälle avautuu lajin kuva sekä esittelyteksti. Kuvat ja esittelytekstit eivät ole samoja kuin hakijan sivuilla olevat kuvat ja tekstit. Kuvien yhteydessä on ilmoitettu kuvaajan nimi, mistä käy ilmi, etteivät kyseessä ole hakijan kuvat.
Esittelytekstien lopussa on linkki hakijan sivustolle sekä tieto siitä, että lisätietoa lajista löytyy hakijan sivustolta. Käyttäjälle ei siis jää epäselväksi, että linkkiä klikkaamalla käyttäjä siirtyy hakijan ylläpitämälle sivustolle ja pois kaupungin sivustolta. Hakijan sivusto on vapaasti kaikkien internetin käyttäjien saatavilla, eikä pääsyä sinne ole rajoitettu.
Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeuden haltijalla on tietyin poikkeuksin yksinoikeus määrätä teoksen saattamisesta yleisön saataviin. Linkittämisestä ei säädetä suoraan tekijänoikeuslaissa, mutta oikeuskäytännön ja –kirjallisuuden mukaan linkittäminen voi joissain tapauksissa olla sellaista yleisön saataviin saattamista, johon tekijänoikeuden haltijalla on yksinoikeus.
Linkin tyyppi vaikuttaa linkittämisen tekijänoikeudelliseen arviointiin. Linkit voidaan ensinnäkin jakaa vieviin ja tuoviin linkkeihin. Vievä linkki siirtää käyttäjän toiselle sivustolle, jolloin myös osoitekentän osoite muuttuu. Sen sijaan tuova linkki noutaa aineistoa toiselta sivulta, jolloin osoitekentän osoite ei vaihdu linkin avautuessa. Tällöin käyttäjä ei välttämättä edes tiedä, että aineisto on noudettu linkittämällä toiselta sivulta. Linkit voidaan jakaa myös itsestään aktivoituviin, jotka avautuvat ilman käyttäjän reagointia, sekä reagointia vaativiin linkkeihin.
Lähtökohtaisesti vieviä linkkejä sekä reagointia vaativia linkkejä on pidetty sallittuina. Tässä tapauksissa kyse on sekä vievistä linkeistä että reagointia vaativista linkeistä. Kun lisäksi otetaan huomioon tilanne kokonaisuutena eli mm. se, että linkkien yhteyteen on selvästi merkitty hakijan sivuston nimi, hakijan sivusto on vapaasti kaikkien internetin käyttäjien saatavilla ja kaupungin sivustossa ei ole kyse kaupallisesta toiminnasta, kyse on sallitusta linkittämisestä. Tällaisen linkittämisen sallittavuus on olennaista internetin toimivuudelle viestinnän välineenä.
Hakija on viitannut vaatimuksessaan myös EU-tuomioistuimen Renckhoff-ratkaisuun (C‑161/17). Renckhoff-ratkaisussa oli kuitenkin kyse valokuvan laittamisesta toiselle internet-sivustolle, kun taas tässä tapauksessa on kyse hakijan sivustolle vievästä linkistä. Koska kaupungin sivustolla ei ole käytetty hakijan materiaalia vaan ainoastaan linkitetty hakijan sivustolle, ei hakijan viittaama ratkaisu suoraan sovellu nyt käsillä olevaan tapaukseen.
Edellä mainituin perustein kaupunki katsoo, ettei ole asiassa korvausvelvollinen. Vaikka kaupungin toiminnassa ei ole loukattu hakijan tekijänoikeuksia, edelleen tämän päätöksen yhteydessä kaupunki korostaa, että linkitykset on mahdollista poistaa kaupungin sivustolta.
Sovelletut oikeusohjeet
Tekijänoikeuslaki (404/1961) 2 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53
Päätös tullut nähtäväksi 15.04.2021
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Lisätietojen antaja
Katri Lindman, avustava lakimies, puhelin: 09 310 28693