Päätös, kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu, opetus- ja kulttuuriministeriö
- Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja 06.06.2022
- Varhaiskasvatusjohtaja 10.03.2022
- Varhaiskasvatusjohtaja 10.03.2022
- Ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja 10.03.2022
- Ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja 09.03.2022
- Ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja 18.08.2021
- Varhaiskasvatusjohtaja 11.08.2021
- Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto 3/22.06.2021
- Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto 2/18.05.2021
- Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto 2/18.05.2021
- Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto 2/18.05.2021
- Varhaiskasvatusjohtaja 12.05.2021
- Ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja 12.05.2021
Helsingin kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelma
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti hyväksyä liitteenä olevan Helsingin kaupungin suomenkielisen kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman.
Kokeiluopetussuunnitelmaa käytetään kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun ajan vuosina 2021 - 2024. Suunnitelmaa noudatetaan kokeiluun valituissa päiväkodeissa vuonna 2016 ja 2017 syntyneiden lasten kaksivuotisessa esiopetuksessa.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua ohjaavan kokeilulain 4 §:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö on valinnut ne kunnat, joiden tehtävänä on järjestää kaksivuotista esiopetusta. Helsinki on valittu mukaan kokeiluun (päätös VN/583/2021).
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää
18.5.2021 opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti (VN/7615/2021) kaksivuotisen esiopetuksen kokeilupäiväkodit.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman perusteet
Helmikuussa 2021 julkaistussa Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman perusteissa määritellään tavoitteet esiopetuksen järjestämiselle ja opetukselle. Perusteissa otetaan huomioon kokeilussa mukana olevat aiempaa pienemmät lapset. Kokeiluopetussuunnitelman perusteissa korostetaan lapsilähtöistä, leikkiin ja tutkivaan havainnointiin perustuvaa pedagogiikkaa sekä lasten hyvinvoinnista huolehtimista.
Perusteet on laadittu siten, että toiminta ja opetus muodostavat luontevan osan lasten oppimisen polkua varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Lasten osaamiselle ei aseteta tavoitteita. Kaksi vuotta kestävässä esiopetuksessa kukin lapsi saa edetä oppimisessaan omaan tahtiinsa.
Kaksi vuotta antaa lapselle mahdollisuuden oppia, sisäistää ja syventää oppimaansa yksilölliseen tahtiin. Kokeilu antaa aiempaa paremmin mahdollisuuden keskittyä pitkäkestoisesti ja syventäen esiopetuksen tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Vaikka kaksivuotinen esiopetus antaa toiminnalle lisää aikaa, ei perusteissa ole laajasti lisätty oppimisen alueiden tavoitteita.
Opetuksessa voidaan syventyä tarkemmin lapsia kiinnostaviin aiheisiin. Kokeiluperusteissa on vahvistettu kestävään elämäntapaan liittyvää laaja-alaista osaamista. Myös lasten monilukutaitoon ja matemaattisen osaamiseen liittyviä opetuksen tavoitteita on vahvistettu Kansallisen arviointikeskuksen (Karvi) arviointien perusteella.
Kokeilussa mukana olevien kuntien tulee laatia omat, paikalliset kokeiluopetussuunnitelmat ennen kokeilun alkamista.
Helsingin kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelma
Helsingin kokeiluopetussuunnitelma noudattaa valtakunnallisia kokeiluopetussuunnitelman perusteita. Valtakunnallisia perusteita on täydennetty ottaen huomioon kaupungin monimuotoisuus ja monipuoliset toimintaa rikastuttavat mahdollisuudet. Paikallisen kokeiluopetussuunnitelman mukainen toiminta vahvistaa lapsen opinpolkua varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen.
Helsingin kaksivuotisessa esiopetuksessa painotetaan kestävän ja yhdenvertaisen tulevaisuuden näkökulmia, lapsen osallisuutta ja yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistamista. Toimintaa ja sisältöjä tehdään huoltajille näkyväksi suunnitelmallisesti dokumentoimalla. Huoltajan osallisuuden mahdollistaminen esiopetuksen arvioinnissa ja kehittämisessä on merkityksellistä.
Lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi on yksi kokeilun tavoitteista ja teema, jota pohditaan myös yhdessä lasten kanssa. Toiminta suunnitellaan siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus innostua, iloita, kokeilla ja oppia uutta positiivisessa ja kannustavassa ilmapiirissä.
Helsingin kokeiluopetussuunnitelma sisältää leikkiin, liikkumiseen ja kielitietoiseen toimintaan ohjaavia tavoitteita sekä monialaisesti tiedettä, teknologiaa, matematiikkaa ja taidetta yhdistävää STEAM-pedagogiikkaa.
Varhaiskasvatusyksiköt laativat vuosittain toimintasuunnitelman. Lapsiryhmän pedagoginen suunnitelma ja toiminta perustuu lasten vahvuuksien ja lasten tarpeiden pohjalta asetettuihin tavoitteisiin opetussuunnitelmaa ja yksikön toimintasuunnitelmaa noudattaen. Toimintaa dokumentoidaan ja arvioidaan säännöllisesti kaupungin yhtenäisen mallin mukaisesti.
Kokeilussa mukana olevien päiväkotien johtajat ja henkilökunta ovat saaneet mahdollisuuden perehtyä ja kommentoida kokeiluopetussuunnitelmaa. Heidän kanssaan kokoonnutaan säännöllisesti kehittämään Helsingin kaksivuotisen esiopetuksen toimintakulttuuria ja pedagogiikkaa.
Lapsivaikutukset
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, edistää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita ja antaa tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja myönteisen itsetunnon muodostumiseen. Kaksivuotinen esiopetus antaa lapselle mahdollisuuden oppia, sisäistää ja syventää oppimaansa yksilölliseen tahtiin. Yhteisöllinen ja hyväksyvä toimintakulttuuri edistää jokaisen lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Kokeilussa mukana olevat lapset kuuluvat esiopetuksen oppilashuollon ja tukimuotojen piiriin.
Toimivalta
Hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto tai ruotsinkielinen jaosto oman kieliryhmänsä osalta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää kaupunkitasoisten opetussuunnitelmien ja muiden opetuksen järjestämiseen liittyvien suunnitelmien hyväksymisestä.
Päätös tullut nähtäväksi 26.05.2021
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Nina Onufriew, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 09 310 42550