Lausuntopyyntö, Uusimaa-ohjelma 2022-2025, Uudenmaan liitto

Pormestari päätti antaa Uudenmaan liitolle Uusimaa-ohjelman 2022—2025 luonnoksesta ja sen ympäristöraportista seuraavan lausunnon:

Yleiset kommentit maakuntaohjelmasta

Maakuntaohjelman 2022—2025 tavoitteet ja toimenpiteet ovat Helsingin kaupungin kannalta pääosin hyviä ja kannatettavia sekä suurelta osin yhtenäisiä Helsingin strategisten tavoitteiden kanssa.

Maakuntaohjelmaluonnoksen yleisenä haasteena kuitenkin on vahvuuksien 'jakaminen tasaisesti' Uudellemaalle. Esimerkiksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ja suuren lisäarvon taloudellinen toiminta on vahvasti keskittynyt pk-seudulle lukuun ottamatta Kilpilahden merkittävää kemianteollisuuden keskittymää. Lisäksi ohjelma on paikoitellen hajanainen ja siinä mainittujen toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutettavuus ei ole kaikilta osin uskottavaa.

Ohjelman laadinnassa on tehty valinta jättää kokonaan vaille mainintaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastustoimintaa koskeva mittava hallinnon uudistus, jossa em. palveluita koskeva järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Uudenmaan maakuntaan muodostetaan neljä hyvinvointialuetta, ja niiden lisäksi Helsingin kaupungilla säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuu ainoana kuntana maassa. Tästä seuraa monia merkittäviä heijastusvaikutuksia niin kuntien väliseen yhteistoimintaan kuin alueiden ja korkeakoulujen sekä elinkeinoelämän yhteistyöhön. Lisäksi valtiovarainministeriö jatkaa valmistelua nk. monialaisten maakuntien osalta sekä maakuntaveron osalta. Myös nämä ovat maakunnan näkökulmasta merkittäviä. Uudistus ja sen johdosta tapahtuvat muutokset tulisi huomioida maakuntaohjelmassa.

Maakuntaohjelmaluonnos on hakenut viitekehystä YK:n Agenda 2030 –tavoitteista, joista osaan viitataan valittujen painopisteitten kohdalla. Valmistelussa ei ole tunnistettu erityisen merkittäväksi tai maakunnan tasoiseksi kysymykseksi Helsingin tuoreessa kaupunkistrategiassa keskeisesti esillä olevaa tavoitetta, joka tähtää eriarvoisuuden poistamiseen. Kaupunkistrategiassa linjataan mm. kaupunginosien välisen eriarvoistumisen syvenemisen estämisestä ja erojen tasaamisesta sekä myönteisestä erityiskohtelusta ja eriytymisen torjumisesta toimialat ylittävin toimenpitein.

Uudenmaan kunnissa eriarvoisuus on alhaisemmalla tasolla kuin monilla verrokkialueilla, mutta jo nyt on tilasto- ja tutkimustiedon perusteella osoitettavissa eriarvoisuuden kasvua, josta syystä myös esimerkiksi hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen tulisi panostaa. Eriarvoisuuden kaventaminen on niin sosiaalisen kuin taloudellisen kestävyyden perusta. Helsinki pitää perusteltuna sisällyttää maakuntaohjelmaan eriarvoisuuden poistamiseen tähtääviä tavoitteita ja toimenpiteitä.

Huomiot painopisteestä Ympäristöviisas Uusimaa

Ympäristöviisas Uusimaan kärkitavoite hiilineutraalisuudesta 2030 on hyvä ja linjassa Helsingin uuden hiilineutraaliustavoitteen kanssa sekä laajemmin Helsingin ympäristötavoitteiden kanssa.

Uudenmaan maakuntaohjelmaluonnoksen lähtökohdiksi on perustellusti otettu YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joiden avulla tähdätään ilmastonmuutoksen hillintään, taloudelliseen kilpailukykyyn ja hyvinvointiin ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Helsinki on sitoutunut toisena kaupunkina maailmassa ja ensimmäisenä kaupunkina Euroopassa YK:n tavoitteiden paikallisen toimeenpanon raportointiin. Myös kaupunginvaltuuston 13.10.2021 hyväksymä uusi kaupunkistrategia pohjautuu vahvasti näille periaatteille. Suomi on YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista mittaavan indeksin mukaan kolmas.

Tavoitteen 1.1 "Hiilineutraalit yhdyskunnat" kohdalla maakunnallista sopeutumissuunnitelmaa laadittaessa on hyvä huomioida, että monilla kaupungeilla on omia sopeutumislinjauksia ja toimeenpanoa on jo käynnistetty näillä alueilla.

Tavoitteen 1.3 "Resurssiviisaita ratkaisuja" kohdalla maakuntaohjelman ympäristöselostuksen ympäristösuojelutavoitteiden tarkasteluun on nostettu kiertotalous. Tämä kuitenkin ohjelmatasolla keskittyy pelkästään valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan, jossa keskiössä ovat vain jätteet. Kiertotaloustavoitteita vahvistaisi, jos maakuntaohjelmaan sisältyisi tai siinä vähintään tunnistettaisiin tärkeänä osana myös luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen. EU-komissio on hyväksynyt kiertotalouden toimintasuunnitelman, jonka ohjausvaikutus on kiertotalouden kannalta merkittävä. Lisäksi kiertotaloutta edistää Suomessa kansallinen kiertotalousohjelma, josta on Valtioneuvoston periaatepäätös (YM/2021/17).

Uusimaa-ohjelmassa ja ympäristöselostuksessa on esitetty Uudenmaan päästölähteiden jakaumat, jotka edustavat suoria päästöjä, eli esimerkiksi liikenteestä, lämmityksestä ja sähkökulutuksesta aiheutuvia päästöjä. Näiden lisäksi olisi hyvä korostaa myös epäsuoria päästöjä, kuten kulutuksesta ja ruokahävikistä aiheutuvia päästöjä. Epäsuorien päästöjen määrästä ei välttämättä pystytä esittämään vastaavalla tavalla tarkkoja päästömääräarvioita. Kulutusperäisten päästöjen merkitys olisi kuitenkin tärkeä tuoda esille suorien päästöjen rinnalla.

Huomiot painopisteestä Menestyvä Uusimaa

Maakuntaohjelmaluonnos on linjassa Helsingin uuden kaupunkistrategian ja elinkeinopolitiikan linjausten kanssa.

Tavoitteen 2.1 "Investointien ja innovaatiotoiminnan edistäminen" kohdalla ohjelmaluonnoksessa tavoitteena esitetty 5 prosentin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) osuus maakunnan bruttokansantuotteesta on erittäin kannatettava, mutta sen saavuttaminen on riippuvainen valtion politiikasta. Kansallisesta tiekartasta huolimatta kehitys vaikuttaa kulkevan toiseen suuntaan.

Suunnattaessa resursseja Uudenmaan vahvuusaloille on kiinnitettävä huomiota korkeakoulukampusten kehittämiseen innovaatio- ja uuden kasvuhakuisen liiketoiminnan ekosysteemeinä sekä luovien alojen ja erityisesti digitaalisten luovien alojen (pelikehitys, XR, AV, elokuva) merkittävinä kasvualoina.

Suurin kysymys on ohjelman toteutettavuus, kun esitetyt rahoitus- ja muut mekanismit eivät ole uskottavia. Uudenmaan liiton hallussa olevat resurssit ovat hyvin pienet ja alueelle allokoitu EU:n rahoitus minimaalinen. Muilta osin tavoitteiden edistäminen edellyttää joko valtion rahoitusta (mm. korkeakoulut ja TKI rahoitus), kuntien toimenpiteitä tai suoraan EU:lta haettavaa TKI rahoitusta.

Tavoitteen 2.2 "Kasvua teknologioista ja palveluista" kohdalla esitetyt matkailun kehittämiseen liittyvät linjaukset ovat vaatimatonta perustoimintaa, jolla ei kyetä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin kovenevassa kilpailussa. Luonnon ja vesistöalueiden hoito, kulttuuri- ja matkailutoimijoiden verkottuminen, osaamisen kehittäminen tai luonto- ja virkistysalueiden palveluiden ja saavutettavuuden parantaminen ovat tärkeitä asioita, mutta eivät ole riittäviä toimenpiteitä matkailun kehittämiseksi. Kaupunkinäkökulma matkailun osalta puuttuu ohjelmasta. Kansainvälistyvän suurkaupungin asukkaille kehitettävät palvelut toimivat skaalautuneina myös matkailijoille. Urbaani matkailupalveluiden tarjonta ja liikematkustussegmentin palvelukehikko ovat myös vähemmän sesonkiluonteisia kuin luontoympäristöön ja -palveluihin pohjaava toiminta. Matkailun volyymin palauttamiseen ja edelleen kasvattamiseen Uudellamaalla ei päästä toistamalla vanhoja ideoita.

Tavoitetta 2.3 "Uutta osaamista ja osaajia" koskien havaitaan, että työllisyysasiat ovat pilkkoutuneet Menestyvä Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa -kokonaisuuksiin. Työllisyyden teemoja on nostettu hyvin esiin, mutta kokonaiskuva on hieman sekava ja puutteellinen. Työllisyysasteen nostaminen on erittäin tärkeä tavoite ja samoin työperäisen maahanmuuton lisääminen.

Huomiot painopisteestä Onnellisten Uusimaa

Onnellisuuden tulokulma on ohjelmaluonnoksessa kapea. Onnellisuuden edellytykset ovat usein yhteydessä ihmisten elämänlaatuun ja sitä kautta fyysinen ja psyykkinen elämänlaatu ovat sosiaalisen elämänlaadun lisäksi onnellisuutta lisääviä tekijöitä. Lisäksi ihmisten kokema mielen hyvinvointi on usein edellytys onnellisuuden kokemuksille. Ohjelmatyöllä tulisi pyrkiä vaikuttamaan hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumiseen, johon vaikuttavat muutkin kuin sosioekonomiset tekijät (työllisyys, koulutus).

Painopisteessä ei ole huomioitu kuntia ohjaavaa valtioneuvoston periaatepäätöstä ja toimeenpanosuunnitelmaa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä vuoteen 2030. Periaatepäätös sisältää lukuisia toimenpiteitä, joilla suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuus saadaan vähenemään vuoteen 2030 mennessä. Periaatepäätöksen päämääränä on turvata suomalaisten kestävä hyvinvointi kaikissa väestö- ja ikäryhmissä. Periaatepäätös toteuttaa ministeriöiden strategisia tavoitteita ja vahvistaa hyvinvointitalousajattelua ja on osa YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman toimeenpanoa Suomessa.

Nuorten hyvinvointia ja tulevaisuudenuskoa koskevassa kohdassa kuvataan koronapandemian sukupolvivaikutuksia. Näihin voisi mm. THL:n saaman näytön perusteella lisätä lähisuhdeväkivallan lisääntymisen, joka on noussut julkisten toimijoiden agendalla uusia toimenpiteitä vaativaksi asiaksi.

YK:n Agenda 2030 –tavoite 3 'terveyttä ja hyvinvointia' näkyy ohjelman sisällössä heikosti. Lisäksi ohjelman yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvo näkökulmat ovat kapeita, esim. mainintaa ei ole lasten oikeuksien näkökulman toteuttamisesta kansallisen lapsistrategian mukaisesti.

Sujuva arki edellyttää useimmiten sitä, että ihmiset kokevat oman arjen ympäristönsä turvalliseksi. Ohjelmassa luontokokemusten näkökulma on nostettu kiitettävästi esille mutta ihmisten oma turvallisuuden kokemisen näkökulma puuttuu.

Tavoitteen 3.1 "Kulttuurinen moninaisuus ja osallisuus" alakohdassa 32 “Osallisuutta ja osallistumista tukevien verkostojen ja kansalaisjärjestöjen toiminnan vahvistaminen” olisi luottamuksen ohella tärkeä korostaa turvallisuuden kokemusta kansalaisten yhteistoiminnan, osallisuuden ja vapaaehtoistoimintaan ryhtymisen keskeisenä edellytyksenä.

Tavoitteen 3.2 "Sivistyksen, koulutuksen ja työn tukeminen" kohdalla ohjelmassa todetaan, että koulutetut ja sivistyneet asukkaat ovat kehittyneen yhteiskunnan perusta sekä yhdenvertaisuus on tavoite koulutuksen ja oppimisen polulla. Helsingin kaupunkistrategian 2021—2025 mukaan laadukas varhaiskasvatus, koulutus ja opetus ovat toimivan kaupungin ja hyvän elämän perusta. Helsingin tavoitteena on olla maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen ja opinpolkuun. Tärkeää on, että myös erikoistumiselle, erilaisuudelle ja painotetulle opetukselle annetaan tilaa.

Alakohdassa 31 “Kaksisuuntaisen kotoutumisen edistäminen julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyössä” mainitaan naisten ja lasten kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sosiaali- ja terveystoimen näkemyksen mukaan naisten hyvinvoinnilla on suora yhteys lasten hyvinvointiin. Tavoitteen sisällössä olisi tärkeää kiinnittää huomiota maahanmuuttajanaisten työllistymiseen.

Alakohdassa 36 “Perheitä tukevien palveluiden ja lastensuojelun monialaisen yhteistyön edistäminen” viitataan lastensuojelun resurssien lisäämiseen. Lastensuojelun resurssien turvaamisen ohella myös perustason mielenterveyspalveluiden monipuolistaminen on tärkeää monialainen yhteistyön kehittämisessä. Sote-uudistuksen tullessa voimaan 2023 on välttämätöntä löytää tasapaino akuutin tuen ja pitkäaikaisen tuen resursoinnissa.

Kommentit ympäristöselostuksesta

Ohjelman vaikuttavuuden arvioinnissa on hyvin arvioitu ristiin toimenpiteiden yhteisvaikutuksia ja ristiriitoja.

Muut mahdolliset kommentit

Ohjelman toteutus

Ohjelman toteutus on kuvattu hyvin ylätasolla, ja vaikka ohjelma nojaa vahvasti kumppanuuksiin ja yhteistyöhön, toteutuksessa ei mainita, miten hankerahoituksen lisäksi konkreettisesti edistetään alueellisesti kuntien ja muiden toimijoiden yhteistä tekemistä. Ohjelman vaikuttavuutta olisi mahdollista lisätä tunnistamalla eri alueiden erilaisia rooleja ja vahvuuksia eri toimenpiteiden toteuttamisessa ja jo tehtyjen toimenpiteiden skaalausta.

Seuranta ja mittarit

Mittarit ovat hyvin ylätasolla eikä kaikkien mittareiden osalta ole selvää, kuinka ne on muodostettu. Ainakaan tässä vaiheessa tietoja kaikista mittareista ei löytynyt tietopankista. Tarkempi mittareiden ja niiden taustalla olevien laskentaperiaatteiden avaaminen auttaisi kuntia omien mittareiden kehittämisessä.