Vahingonkorvaus, kiinteistövahinko, 2016-2021

Kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtaja päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 24.2.2021 esittänyt kaupungille 18 636 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Hakija kertoo, että rotat ovat aiheuttaneet hakijan kiinteistössä monenlaista vahinkoa, kuten tulipalon riskin sekä vahinkoa rakenteille. Hakija vaatii korvausta mm. torjunta- ja korjauskustannuksista. Hakemuksen liitteenä hakija on toimittanut laskuja, tarkastusraportin sekä valokuvia.

Asian aikaisempi käsittely

Asiaa on käsitelty Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikössä ennen korvausvaatimuksen saapumista. Hakija on ollut 27.1.2020 yhteydessä Helsingin kaupungin ympäristöpalveluihin rottahavaintoihin liittyen. Seuraavan kerran hakija on ollut ympäristöpalveluihin yhteydessä 7.12.2020 kaupunkiympäristön palautejärjestelmän kautta. Kirjeenvaihdon jälkeen hakija on toimittanut Helsingin kaupungin kirjaamoon selvityspyynnön 28.12.2020 sekä selvityspyynnön täydennyksen 29.12.2020. Hakija pyytänyt selvitystä siitä, millaisiin terveydensuojelulain 6 §:n, 7 §:n ja 31 §:n edellyttämiin toimenpiteisiin ympäristöterveysyksikkö ja muut Helsingin kaupungin viranomaiset ovat alueella ryhtyneet sekä kuinka toimenpiteiden vaikutuksia on seurattu.

Hakijan selvityspyyntöön on vastattu 29.1.2021 lähetetyllä kirjeellä. Hakija on myöhemmin ilmoittanut sähköpostitse, että ei ole kaupungin toimintaan tyytyväinen ja on tämän vuoksi tehnyt kaupungille vahingonkorvausvaatimuksen.

Sovellettava lainsäädäntö

Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tämä tarkoittaa, että vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytyy syyllistyä jonkinlaiseen laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn.

Terveydensuojelulain 6 §:n mukaan kunnan tehtävänä on alueellaan edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Kunnan on tiedotettava terveydensuojelusta ja järjestettävä terveydensuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa. Terveydensuojelulain 7 §:n mukaan kunnan terveydensuojeluun kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin (kunnan terveydensuojeluviranomainen). Terveydensuojelulain 31 §:n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa kiinteistön tai yleisen alueen omistajan tai haltijan ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavien mikrobien ja vahinkoeläinten hävittämiseksi kiinteistöltä tai yleiseltä alueelta. Terveydensuojelulain 51 §:n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi.

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain (kunnossapitolaki) 11 §:n mukaan kunnan hallinnassa oleva tori, katuaukio, puisto ja muu niihin verrattava yleinen alue on kunnan pidettävä siistinä ja terveydellisesti tyydyttävänä.

Asian oikeudellinen arviointi

Tuottamus syntyy siitä, että on rikottu jotain sellaista normia, joka määrittää oikean toimintatavan. Vahinkoeläinten torjuntaan liittyviä velvoitteita on säädetty kunnille ensisijaisesti terveydensuojelulaissa. Myös puhtaanapidolla on vaikutusta vahinkoeläinten torjuntaan. Puhtaanapitoa koskevista velvoitteista säädetään kunnossapitolaissa.

Terveydensuojelulain sääntelyssä keskitytään terveyshaittojen vähentämiseen. Laki velvoittaa terveydensuojeluviranomaista ryhtymään toimiin silloin, kun vahinkoeläimistä aiheutuu terveyshaittaa. Sen sijaan lainsäädännöstä ei voida johtaa sellaista kaupunkia sitovaa normia, joka velvoittaisi kaupunkia yleisesti alentamaan rottakantaa tietylle tasolle. Kaupunki on kuitenkin omalta osaltaan pyrkinyt hillitsemään rottien esiintymistä.

Yleisille alueille voidaan tilata tuholaistorjuntaa tapauskohtaisen harkinnan perusteella, kuten esimerkiksi kaupunkilaisten ilmoitusten johdosta. Yleisillä alueilla torjunta on kuitenkin haastavaa useasta eri syystä. Ensinnäkin alueet ovat laajoja ja torjuntaa voidaan käytössä olevilla menetelmillä tehdä vain pistemäisesti. Lisäksi rotat ovat neofobisia eli ne karttavat uusia asioita elinympäristössään, mikä tekee loukuilla pyydystämisen haastavaksi. Myrkyn käyttöä on lainsäädännössä rajoitettu vahvasti ja sitä vältetään turvallisuussyistä. Joskus voi myös käydä niin, että ammattimainenkaan torjuja ei havaitse ilmoitetulla alueella jälkiä rotista, jolloin käynti jää tuloksettomaksi. Haasteista huolimatta torjuntaa tehdään mahdollisuuksien mukaan. Torjuntaa myös kehitetään jatkuvasti.

Edellä kuvatuista haasteista johtuen rottien torjunnassa on tärkeää vaikuttaa myös rottien esiintymisen syihin, kuten roskaamiseen ja runsaaseen lintujen ruokintaan. Tämä tapahtuu käytännössä tiedottamisen ja neuvonnan avulla. Neuvonnasta säädetään yleisellä tasolla myös terveydensuojelulaissa, jossa kunnille on asetettu terveydensuojelua koskevan ohjaajan ja valvojan rooli. Tässä tapauksessa kaupunki on toteuttanut niitä tiedottamis-, ohjaus- ja valvontatehtäviä, jotka terveydensuojelulaissa on kaupungille asetettu. Kaupunki on seurannut alueelta tulevien ilmoitusten määrää, antanut kiinteistönomistajille neuvontaa ja lähettänyt rottiin liittyviä tiedotteita. Hakijan naapurustoon, mukaan lukien hakijan osoitteeseen, on lähetetty tiedote 18.2.2020. Muihin saman postinumeroalueen osoitteisiin on lähetetty tiedotteet 31.3.2020, 5.5.2020, 17.8.2020 ja 2.11.2020. Rottien torjuntaan liittyvää ohjeistusta annetaan myös mm. kaupungin verkkosivuilla.

Jos rottien katsotaan aiheuttavan terveyshaittaa, terveydensuojeluviranomainen voi määrätä kiinteistön tai yleisen alueen omistajaa tai haitan aiheuttajaa ryhtymään toimenpiteisiin rottien hävittämiseksi. Tämä kuitenkin edellyttää, että on olemassa jokin terveyshaittaa aiheuttava epäkohta tai taho, jonka voidaan osoittaa aiheuttavan terveyshaittaa ja johon määräyksen voi kohdistaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kiinteistöllä ruokitaan rottia. Tässä tapauksessa esille ei ole tullut toimintaa, jonka voisi kohdistaa tiettyyn tahoon, joten myöskään määräyksiä ei ole voitu antaa. Vaikka esimerkiksi rakennustyömaat voivat väliaikaisesti aiheuttaa rottien liikehdintää, rakennustyömaan aloittaminen ei ole sellaista terveyshaittaa aiheuttavaa toimintaa, johon määräys voitaisiin kohdistaa.

Kaupunki huolehtii lisäksi puhtaanapitoa koskevista velvoitteistaan mm. tyhjentämällä säännöllisesti roskakoreja ja siivoamalla puistoja sekä muita yleisiä alueita tarpeen mukaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaupunki pyrkii hillitsemään rottakantaa monin eri tavoin, kuten torjuntatoimenpiteillä, tiedottamisella, neuvonnalla ja puhtaanapidolla. Kaupunki ei katso laiminlyöneensä laissa säädettyjä tehtäviään eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Terveydensuojelulaki (763/1994) 6 §, 7 §, 31 §, 51 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 11 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53