Talousarvioaloite, liikuntainvestointien kasvattaminen
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Holopaisen ym. talousarvioaloitteesta koskien liikuntainvestointien kasvattamista kahdella miljoonalla eurolla
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:
Liikuntainvestointien lisääminen on kannatettava aloite yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja liikkumisedellytysten turvaamisen näkökulmasta.
Helsingin kaupungin ylläpitämä liikunta- ja ulkoilupaikkaverkosto on pääpiirteittäin varsin laaja ja kattava. Liikuntapalvelukokonaisuuden keskeisenä haasteena tällä hetkellä on jo olemassa olevien liikunta- ja ulkoilupaikkojen toimivuudesta sekä turvallisuudesta huolehtiminen. Useat kohteet on rakennettu 1900-luvun lopulla ja niihin kohdistuu merkittäviä korjauspaineita, mikä ilmenee liikuntapaikkojen kattavana korjausvelkana. Velan pienentäminen nykyistä kattavimmilla investointirahoilla pienentäisi riskiä liikuntapaikkojen sulkemisesta huonon kunnon takia ja kaventaisi tulevaisuuden peruskorjaustarpeita, kun ilmeneviin ongelmakohtiin pystyttäisiin puuttumaan mahdollisimman aikaisin.
Helsingin tilanne ei ole uniikki. Valtakunnallisesti tarkasteltuna käytössä olevista liikuntapaikoista valtaosa on rakennettu 1980–1990-luvuilla, mikä tarkoittaa, että suuri määrä liikuntapaikkoja odottaa ensimmäistä peruskorjaustaan. Vuonna 2020 tehdyn valtakunnallisen liikuntapaikkojen korjausvelkaselvityksen mukaan arviolta kolmasosa liikuntapaikoista on investointitarpeessa. Selvityksen tarkastelu perustui LIPAS-tietokannan aineistoon (5/2020). Kunnista 65 % arvioi liikuntaolosuhteiden kunnostamistarpeen tai korjausvelan erittäin merkittäväksi tai varsin merkittäväksi ongelmaksi omassa kunnassaan.
Helsingin monipuolisesta liikunta- ja ulkoilupaikkaverkostosta huolimatta eri liikkumismuotojen katvealueita esiintyy. Esimerkiksi uimahallien, ulkokuntasalien, tekojääratojen, uimalaitureiden tai lähiliikuntapaikkojen saatavuus ei ole yhtä hyvä eripuolilla Helsinkiä. Investointimäärärahoja lisäämällä voidaan eri asuinalueista tehdä tasa-arvoisempia liikuntamahdollisuuksien näkökulmasta. Samaten liikunta- ja ulkoilupaikkojen määrän kasvattaminen edistäisi kaupungin Liikkumisohjelman tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi liikkumisinfrastruktuurin parantaminen ja laajentamisen tekisi kaupunkiympäristöä selkeästi enemmän liikkumaan kannustavaksi.
Liikunta vapaa-ajan harrastuksena on keskimäärin yleistynyt Suomessa viime vuosina. Kansanterveydellisesti tarkasteltuna väestön kokonaisaktiivisuus on kuitenkin vähentynyt tavalla, jonka seurauksena vain murto-osa väestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Mikäli eri-ikäisten liikkumisen määrään halutaan vaikuttaa tehokkaasti, on tärkeää vaikuttaa fyysiseen ympäristöön varsinaisten liikuntapaikkojen ohella myös laajemmasta näkökulmasta. Konkreettisia arjen liikkumisympäristöjä ovat muun muassa varhaiskasvatusyksiköiden ja peruskoulujen pihat, jalankulku- ja pyörätiet, asuinalueet ja luonto. Fyysisen aktiivisuuden näkökulma tulee huomioida kaavoitusprosessin kaikissa vaiheissa. Liikuntapaikkoja on tarkoituksenmukaista sijoittaa eri ikäisen väestön arkielinpiirien läheisyyteen.
Liikuntapalvelukokonaisuuden haasteet eivät kuitenkaan ratkea kokonaisuudessaan pelkästään investointimäärärahojen kertaluonteisella lisäyksellä. Helsingin väkiluku kasvaa ja uusia asuinalueita rakennetaan sekä vanhoja laajennetaan vuosittain. Väestöpohjan laajentumisen myötä ja kaupungin liikuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää pitää asianmukaisesti huolta jo olemassa olevista liikunta- ja ulkoilupaikoista sekä rakentaa näitä johdonmukaisesti lisää.
Alati kasvava kaupunki on ehdottomasti positiivinen asia. Samalla se kuitenkin kasvattaa entisestään liikuntapalvelukokonaisuuden investointimäärärahojen tarvetta. Liikunta- ja ulkoilupaikkojen infrastruktuurin kunnossapito edellyttää nimittäin jatkuvaa ylläpitämistä ja säännöllistä uudistamista. Esimerkiksi uimahallit tulisi peruskorjata noin 20 vuoden välein ja tekonurmimaton käyttöikä on hieman vajaat 10 vuotta. Samaten uusien liikunta- ja ulkoilupaikkojen rakentaminen kasvattaa aina myös liikuntapalveluiden käyttömenoja, kuten sähkö-, vesi-, jäte- ja henkilöstökuluja. Näin ollen investointimäärärahojen kertaluontoisen kasvattamisen ohella tulisi huolehtia myös siitä, että liikuntapalveluiden investointi- ja käyttötalousmäärärahoja kasvatetaan tasaisesti pitkällä aikavälillä.
Käsittely
Vastaehdotus:
Paavo Arhinmäki: Poistetaan toisesta kappaleesta sanat "kahdella miljoonalla eurolla".
Kannattaja: Eeva Kärkkäinen
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Paavo Arhinmäen vastaehdotuksen yksimielisesti.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Liikuntainvestointien lisääminen kahdella miljoonalla eurolla on kannatettava aloite yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja liikkumisedellytysten turvaamisen näkökulmasta.
Helsingin kaupungin ylläpitämä liikunta- ja ulkoilupaikkaverkosto on pääpiirteittäin varsin laaja ja kattava. Liikuntapalvelukokonaisuuden keskeisenä haasteena tällä hetkellä on jo olemassa olevien liikunta- ja ulkoilupaikkojen toimivuudesta sekä turvallisuudesta huolehtiminen. Useat kohteet on rakennettu 1900-luvun lopulla ja niihin kohdistuu merkittäviä korjauspaineita, mikä ilmenee liikuntapaikkojen kattavana korjausvelkana. Velan pienentäminen nykyistä kattavimmilla investointirahoilla pienentäisi riskiä liikuntapaikkojen sulkemisesta huonon kunnon takia ja kaventaisi tulevaisuuden peruskorjaustarpeita, kun ilmeneviin ongelmakohtiin pystyttäisiin puuttumaan mahdollisimman aikaisin.
Helsingin tilanne ei ole uniikki. Valtakunnallisesti tarkasteltuna käytössä olevista liikuntapaikoista valtaosa on rakennettu 1980–1990-luvuilla, mikä tarkoittaa, että suuri määrä liikuntapaikkoja odottaa ensimmäistä peruskorjaustaan. Vuonna 2020 tehdyn valtakunnallisen liikuntapaikkojen korjausvelkaselvityksen mukaan arviolta kolmasosa liikuntapaikoista on investointitarpeessa. Selvityksen tarkastelu perustui LIPAS-tietokannan aineistoon (5/2020). Kunnista 65 % arvioi liikuntaolosuhteiden kunnostamistarpeen tai korjausvelan erittäin merkittäväksi tai varsin merkittäväksi ongelmaksi omassa kunnassaan.
Helsingin monipuolisesta liikunta- ja ulkoilupaikkaverkostosta huolimatta eri liikkumismuotojen katvealueita esiintyy. Esimerkiksi uimahallien, ulkokuntasalien, tekojääratojen, uimalaitureiden tai lähiliikuntapaikkojen saatavuus ei ole yhtä hyvä eripuolilla Helsinkiä. Investointimäärärahoja lisäämällä voidaan eri asuinalueista tehdä tasa-arvoisempia liikuntamahdollisuuksien näkökulmasta. Samaten liikunta- ja ulkoilupaikkojen määrän kasvattaminen edistäisi kaupungin Liikkumisohjelman tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi liikkumisinfrastruktuurin parantaminen ja laajentamisen tekisi kaupunkiympäristöä selkeästi enemmän liikkumaan kannustavaksi.
Liikunta vapaa-ajan harrastuksena on keskimäärin yleistynyt Suomessa viime vuosina. Kansanterveydellisesti tarkasteltuna väestön kokonaisaktiivisuus on kuitenkin vähentynyt tavalla, jonka seurauksena vain murto-osa väestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Mikäli eri-ikäisten liikkumisen määrään halutaan vaikuttaa tehokkaasti, on tärkeää vaikuttaa fyysiseen ympäristöön varsinaisten liikuntapaikkojen ohella myös laajemmasta näkökulmasta. Konkreettisia arjen liikkumisympäristöjä ovat muun muassa varhaiskasvatusyksiköiden ja peruskoulujen pihat, jalankulku- ja pyörätiet, asuinalueet ja luonto. Fyysisen aktiivisuuden näkökulma tulee huomioida kaavoitusprosessin kaikissa vaiheissa. Liikuntapaikkoja on tarkoituksenmukaista sijoittaa eri ikäisen väestön arkielinpiirien läheisyyteen.
Liikuntapalvelukokonaisuuden haasteet eivät kuitenkaan ratkea kokonaisuudessaan pelkästään investointimäärärahojen kertaluonteisella lisäyksellä. Helsingin väkiluku kasvaa ja uusia asuinalueita rakennetaan sekä vanhoja laajennetaan vuosittain. Väestöpohjan laajentumisen myötä ja kaupungin liikuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää pitää asianmukaisesti huolta jo olemassa olevista liikunta- ja ulkoilupaikoista sekä rakentaa näitä johdonmukaisesti lisää.
Alati kasvava kaupunki on ehdottomasti positiivinen asia. Samalla se kuitenkin kasvattaa entisestään liikuntapalvelukokonaisuuden investointimäärärahojen tarvetta. Liikunta- ja ulkoilupaikkojen infrastruktuurin kunnossapito edellyttää nimittäin jatkuvaa ylläpitämistä ja säännöllistä uudistamista. Esimerkiksi uimahallit tulisi peruskorjata noin 20 vuoden välein ja tekonurmimaton käyttöikä on hieman vajaat 10 vuotta. Samaten uusien liikunta- ja ulkoilupaikkojen rakentaminen kasvattaa aina myös liikuntapalveluiden käyttömenoja, kuten sähkö-, vesi-, jäte- ja henkilöstökuluja. Näin ollen investointimäärärahojen kertaluontoisen kasvattamisen ohella tulisi huolehtia myös siitä, että liikuntapalveluiden investointi- ja käyttötalousmäärärahoja kasvatetaan tasaisesti pitkällä aikavälillä.
Kaupunginkanslia on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa 22.9.2021 mennessä kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Holopaisen ja 13 muun valtuutetun talousarvioaloitteesta koskien liikuntainvestointien kasvattamista kahdella miljoonalla eurolla. Aloite kokonaisuudessaan liitteenä.
Talousarvion laatimisohjeiden mukaisesti lauta- ja johtokuntien on käsiteltävä talousarvioaloitteista annettavat lausunnot samanaikaisesti talousarvioehdotusten kanssa.
Talousarvioaloitteesta on pyydetty lausuntoa myös kaupunkiympäristölautakunnalta.
Päätös tullut nähtäväksi 10.09.2021
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Petteri Huurre, liikuntapaikkapäällikkö, puhelin: 09 310 87791
Stefan Fröberg, ulkoilupalvelupäällikkö, puhelin: 09 310 87901
Tuuli Salospohja, liikuntapalvelupäällikkö, puhelin: 09 310 87500
Kimmo Isotalo, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 32342