Talousarvioennusteet 2021, sosiaali- ja terveystoimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Talous- ja suunnittelupäällikkö Sampo Pajari, johtava controller Mikael Karell ja henkilöstösuunnittelupäällikkö Mia Keinänen ovat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Kaupunginkanslialle toimitetaan vuonna 2021 toiminnan ja talouden ennusteet kolme kertaa. Kaikki kaupunginkanslialle toimitettavat ennusteet tuodaan tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Sosiaali- ja terveystoimen ennusteet laaditaan kaupunkiyhteisen rakenteen mukaisesti. Nyt laadittu ennuste perustuu oman toiminnan osalta kesäkuun lopun tietoihin ja HUSin osalta HUSin tuottamaan ennusteeseen tammi-toukokuun toteutumien pohjalta.

Covid-19-pandemian osalta ennusteessa on huomattavaa epävarmuutta sen osalta, miten pandemiatilanne ja rokotukset etenevät sekä miten tartuntojen torjumisessa onnistutaan loppuvuoden aikana.

Sosiaali- ja terveystoimialalla on viisi erillistä talousarviokohtaa, joiden ennusteet ovat seuraavat:

Sosiaali- ja terveyspalvelut (51001)

**Lisätty alkuperäiseen talousarviolukuun palkkaohjelman määräraha 2,7 milj. euroa.

Vuoden 2021 talousarviovalmistelussa sovittiin kaupunkitasoisesti, että toimialojen talousarvioon ei varata erillistä määrärahaa covid-19 pandemian hoitoon, vaan ne esitetään ylityksinä. Kaupunginvaltuusto myönsi 16.6.2021 sosiaali- ja terveystoimelle 146,0 milj. euron ylitysoikeuden covid-19-pandemian lisäkustannuksiin sekä arvioituun hoito- ja palveluvelkaan. Covid-19-pandemian välittömiin lisäkustannuksiin haetaan valtionavustusta STM:n ohjeistamalla tavalla syksyllä 2021.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulojen arvioidaan alittavan budjetin 74,9 milj. eurolla. Tulojen talousarviossa on huomioitu kaupunginvaltuuston 16.6.2021 myöntämä 146,0 milj. euron ylitysoikeus covid-19-pandemian kustannuksiin. Hallitus on vuoden 2020 budjettiriihessä linjannut, että covid-19-pandemian välittömät lisäkustannukset korvataan kunnille ja kuntayhtymille täysimääräisenä. Kunnissa ja kuntayhtymissä lausuntokierroksella olevan sosiaali- ja terveysministeriön (STM:n) asetusluonnoksen perusteella korvaus ei kuitenkaan tule toteutumaan läheskään täysimääräisenä Helsingin osalta, ja ennusteessa on arvioitu Helsingin saaman avustuksen olevan arviolta vain noin puolet ylitysoikeuden määrästä, noin 73,0 milj. euroa. Tuloissa on huomioitu myös valtion rahoittamien sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen (Rakenneuudistus ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus) hankkeiden ja rajaterveysturvallisuuden kustannusten valtionavustukset.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen ennustetaan ylittävän budjetin 24,0 milj. eurolla. Ennusteessa on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen (Rakenneuudistus ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus) ja muiden STM:n hankkeiden hankerahoituksen tekninen ylitys ja rajaterveysturvallisuuden ylläpitämisestä aiheutuvien kustannusten korvaaminen, noin 11,2 milj. euroa. Ennusteessa on mukana covid-19-pandemian arvioitu kustannusvaikutus, 151,6 milj. euroa (lisäkustannukset 155,8 milj. euroa, menosäästöt 4,2 milj. euroa), joka sisältää sekä koronan välittömiä kustannusvaikutuksia että hoito- ja palveluvelan purkamisen kustannuksia. Muut sote-palveluista aiheutuvat ylitykset ovat yhteensä 7,2 milj. euroa.

Ennusteessa on jo huomioitu kaupunginhallituksen käyttövaroista sosiaali- ja terveyspalveluille aiemmin kohdennettu 10 milj. euron ylitysoikeus, jolla katetaan lastensuojelun ylitystä.

Aiemmin sosiaali- ja terveyspalveluissa teknisenä ylityksenä esitetty valtionperinnöistä jaettavat avustukset on siirretty kaupunginkansliaan talousarvioon, eikä niiden toteutumista ennusteta enää sosiaali- ja terveystoimessa.

Koska sosiaali- ja terveystoimiala ei ole toimintakatteellinen talousarviokohta, vaan sitova taso ovat menot, sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviokohdalle voidaan myöntää teknistä ylitysoikeutta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen vuoden 2020 määrärahojen osalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen osalta ylitysoikeus perustuu STM:n myöntämään valtionavustukseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen myönnetty valtionavustus on vuonna 2021 sosiaali- ja terveyspalvelut talousarviokohdan käyttötuloissa.

STM on pyytänyt Helsingiltä lausuntoa 27.8.2021 mennessä valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta eräisiin julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin. Asetusluonnoksen perusteella covid-19-pandemian välittömiä kustannuksia korvataan kunnille muun muassa testauksesta, jäljityksestä sekä sairaanhoidon kustannuksista laskennallisen yksikkökustannusten perusteella. Asetusluonnoksessa arvio keskimääräisestä yksikkökustannuksesta esimerkiksi testaukseen on 80–90 euroa/testi, mutta varsinainen avustus olisi vain noin 40–65 % laskennallisesta yksikkökustannuksesta, 35–60 euroa/testi. Helsingissä testauksen kustannus on noin 125–130 euroa/testi, joten laskennalliseen yksikkökustannukseen perustuva korvausmalli ei tule kattamaan todellisia kustannuksia.

STM on myöntänyt 2.7.2021 Helsingille valtionavustuksen rajaterveysturvallisuudesta aiheutuneisiin kustannuksiin ajalta 1.10.2020–30.6.2021 täysimääräisesti, 3,6 milj. euroa. Rajaterveysturvallisuuden valtionavustus on huomioitu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuloissa.

Hoito- ja palveluvelan kustannuksiin haetaan valtionavustusta STM:n myöhemmin ohjeistamalla tavalla. Covid-19-pandemian arvioituja välittömien kustannusten ja hoito- ja palveluvelan purkamisen kustannusvaikutuksia vuodelle 2021 on yhteensä 151,6 milj. euroa. Covid-19-pandemian merkittävämpiä lisäkustannuksia ovat testaus, noin 65 milj. euroa; epidemiologisen toiminnon henkilöstökustannukset, 21,2 milj. euroa; rokotukset ja koronaneuvontapuhelimen kustannukset, yhteensä 20,6 milj. euroa sekä suojavarustevaraston arvon alaskirjaus 14,7 milj. euroa. Covid-19-pandemian pitkittyminen siirtää myös kiireettömän hoidon ja muun hoito- ja palveluvelan hoitoa. Koronapandemiasta aiheutuva ylityspaine on vielä epävarma riippuen siitä, miten koronapandemia etenee syksyn aikana.

Covid-19-pandemian välilliset kustannusvaikutukset

Sosiaali- ja terveystoimessa arvioitiin syksyllä 2020 covid-19-pandemian hoito- ja palveluvelan kustannuksia. Tuolloin oletuksena oli, että toimialalla päästäisiin purkamaan syntynyttä hoito- ja palveluvelkaa talvella 2021. Alkuvuoden arvion mukaan pelkästään toteutumatta jääneiden hoitovuorokausien, käyntien ja kontaktien määrän aiheuttama hoito- ja palveluvelka on noin 98 milj. euroa.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen arvioitu hoito- ja palveluvelka on noin 21,9 milj. euroa, terveys- ja päihdepalvelujen hoito- ja palveluvelka noin 41,3 milj. euroa ja sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen hoito- ja palveluvelka on noin 34,4 milj. euroa.

Hoito- ja palveluvelkaa puretaan muun muassa palvelusetelien, ostopalvelujen, pidennettyjen aukioloaikojen avulla, lisä- ja ylitöillä sekä palkkaamalla määräaikaista lisähenkilöstöä, mutta pandemian pitkittyessä myös hoito- ja palveluvelka kasvaa ja kumuloituu. Hoito- ja palveluvelan tänä vuonna purkamiseen liittyvät kustannukset sisältyvät covid-19-pandemian arvioituihin kokonaiskustannuksiin, 146,0 milj. euroa. Hoito- ja palveluvelan purkamista vaikeuttaa edelleen jatkuva pandemia ja korkeat tartuntamäärät sekä monen palvelun osalta eri ammattiryhmien henkilöstön saatavuusvaikeudet.

Sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuuksien ennusteet

Kaupunginvaltuuston myöntämä 146,0 milj. euron lisämääräraha on kohdennettu palvelukokonaisuuksien ja palvelujen tulosbudjettehin arvioitujen koronasta aiheutuvien kustannusvaikutusten mukaan. Tämä ennuste on tehty suhteessa korjattuun tulosbudjettiin.

Perhe- ja sosiaalipalveluissa on ylityspainetta 12,2 milj. euroa, josta sote-uudistukseen liittyvien hankkeiden osa-aikaisten työntekijöiden henkilöstökustannukset ovat 1,0 milj. euroa. Ylityspainetta on asiakaspalvelujen ostoissa 13,0 milj. euroa ja muiden palvelujen ostoissa 4,0 milj. euroa. Vastaavasti alitusta arvioidaan henkilöstökustannuksissa 4,7 milj. euroa ja avustuksissa 0,2 milj. euroa.

Covid-19-pandemian kustannusvaikutus perhe- ja sosiaalipalveluissa on noin 3,9 milj. euroa (lisäkustannuksia noin 5,7 milj. euroa ja menosäästöjä noin 1,8 milj. euroa), jotka sisältyvät ylitysoikeuteen.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen ennusteessa on huomioitu kaupunginhallituksen käyttövaroista sosiaali- ja terveyspalveluille kohdennettu 10 milj. euron ylitysoikeus, jolla katetaan lastensuojelun ylitystä.

Lastensuojelussa ylityspainetta on noin 5,7 milj. euroa. Ylityspainetta on asiakaspalvelujen ostoissa, 6,3 milj. euroa ja muissa palvelun ostoissa, 0,8 milj. euroa, toisaalta alitusta arvioidaan olevan henkilöstömenoissa 1,4 milj. euroa. Sijoitettavat lapset ja nuoret ovat edelleen vaativahoitoisia ja laitoshoitoon sijoitettavat lapset tarvitsevat pääsääntöisesti erityistason laitoshoitoa. Lastensuojelun laitoshoidon tarvetta pyritään vähentämään muun muassa parantamalla yhteistyössä HUSin kanssa toimintatapoja lastensuojelun ja HUSin lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaiden osalta sekä uudistamalla palveluketjua ja toimintamallia perheille, joissa on lähisuhdeväkivaltaa tai päihteiden käyttöä. Lisäksi kehitetään lastensuojelun sosiaalityön tilannearviointimallia ja sen työvälineitä.

Lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveyspalveluissa on ylityspainetta 0,5 milj. euroa neuvola- ja perhetyössä. Ylityspaine johtuu asiakaspalvelujen ostoista sekä muiden palvelujen ostoista.

Nuorten ja aikuissosiaalityön palveluissa on ylityspainetta 0,2 milj. euroa.

Vammaistyössä ylityspainetta on 4,9 milj. euroa. Ylityspainetta on asiakaspalvelujen ostoissa 6,5 milj. euroa ja muiden palvelujen ostoissa 1,7 milj. euroa. Suurin arvioitu alitus on henkilöstömenoissa, 2,6 milj. euroa. Covid-19-pandemian vuoksi on ollut merkittäviä haasteita saada vammaisille henkilöille peruspalveluja, esimerkiksi kotihoitoa, kotipalvelua ja terveyspalveluja, mikä kasvattaa vammaistyön osalta ostopalvelujen menoja. Myös laitoshoidon purku näkyy edelleen ostopalvelujen kasvuna.

Terveys- ja päihdepalvelujen arvioidaan alittavan budjetin 0,1 milj. euroa. Ennusteessa on sote-uudistukseen liittyvien hankkeiden osa-aikaisten työntekijöiden henkilöstökustannuksia 0,6 milj. euroa.

Terveysasemien ja sisätautien poliklinikan menojen arvioidaan toteutuvan budjetin mukaisesti.

Psykiatria- ja päihdepalveluissa on ylityspainetta 1,8 milj. euroa asumisen tuen ostopalveluissa ja korvaushoidon ostopalvelujen lääkemenoissa.

Covid-19-pandemian kustannusvaikutukset terveys- ja päihdepalveluissa ovat yhteensä 46,9 milj. euroa, jotka sisältyvät ylitysoikeuteen. Suurimmat kustannukset ovat henkilöstökustannukset, 21,2 milj. euroa, sekä koronarokotusten ja koronaneuvontapalvelun kustannukset, yhteensä 20,6 milj. euroa.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen arvioidaan alittavan budjetin 6,0 milj. euroa, jossa sote-uudistukseen liittyvien hankkeiden osa-aikaisten työntekijöiden henkilökustannuksia on 0,3 milj. euroa. Suurimmat arvioidut alitukset ovat henkilöstömenoissa, 20,3 milj. euroa. Vastaavasti ylityspainetta on muiden palvelujen ostoissa, 18,7 milj. euroa, joka koostuu pääosin työvoiman vuokrauksen kustannuksista. Alitusta on lisäksi asiakaspalvelujen ostoissa, 2,5 milj. euroa, ja materiaalihankinnoissa, 2 milj. euroa. Alitusta syntyy pääosin niissä palveluissa, jotka ovat pandemian vuoksi suljettuina tai supistettuina, kuten päivä- ja palvelukeskustoiminnasta sekä valtion korvaamista rintamaveteraaneille tuotetuista palveluista.

Covid-19-pandemian kustannusvaikutukset sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa on 9,8 milj. euroa (lisäkustannuksia 12,1 milj. euroa ja menosäästöjä 2,4 milj. euroa), jotka sisältyvät ylitysoikeuteen. Suurimmat lisäkustannukset tulevat henkilöstömenoista, työvoiman vuokrauksesta ja materiaalihankinnoista.

Hallinnon arvioidaan alittavan budjetin 2,2 milj. euroa. Ennusteessa on sote-uudistuksen osa-aikaisten työntekijöiden henkilöstökustannuksia 1,1 milj. euroa. Suurin alitus on muiden palvelujen ostoissa.

Covid-19-pandemian kustannusvaikutus hallinnossa on yhteensä 8,2 milj. euroa, josta pääosa koostuu aulatervehtijöiden henkilöstökustannuksista, 6,7 milj. euroa, vuokrakustannuksissa 0,6 milj. euroa ja materiaalihankinnoissa, 0,5 milj. euroa.

Toimialan yhteisten menojen arvioidaan ylittävän budjetin noin 19,9 milj. euroa. Arvioitu ylitys palvelukokonaisuuksien ja hallinnon asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin sijaiskustannuksista, jotka ylittävät budjetoidut menot 7,0 milj. eurolla sekä sote-uudistuksen Rakennehankkeen ja Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen henkilöstömenoista, hankkeiden ostopalveluista sekä muiden hankkeiden henkilöstömenoista sekä rajaterveysturvallisuuden ylläpitämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta, yhteensä 11,2 milj. euroa, sekä ylitysoikeuden ylittävistä covid-19-pandemian kustannuksista.

Covid-19-pandemian kustannusvaikutus toimialan yhteisissä on noin 82,9 milj. euroa, joka koostuu pääasiassa koronatestauksen kustannuksista 65 milj. euroa ja suojatarvikevaraston alaskirjauksesta 14,7 milj. euroa.

Toimeentulotuki (51002)

Toimeentulotuen tulojen arvioidaan alittavan budjetin 0,4 milj. euroa. Toimeentulotuen menojen arvioidaan alittavan budjetin 2,3 milj. euroa. Toimeentulotuessa arvioidaan covid-19-pandemian lisäkustannuksia olevan 0,1 milj. euroa. Asiakasmäärän ennakoitiin covid-19-pandemian alkuvaiheessa kasvavan pandemian aikana lomautusten ja irtisanomisten seurauksena, mutta asiakasmäärä on laskenut koko pandemian ajan. Täydentävän toimeentulotuen arvioidaan alittavan budjetin 0,6 milj. euroa, ehkäisevän toimeentulotuen 1,1 milj. euroa ja kotouttamistuen 0,5 milj. euroa.

Vastaanottokeskukset ja valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut (51003)

Vastaanottokeskusten ja muiden valtion korvaamien maahanmuuttopalvelujen osalta tulot ylittävät budjetin 0,6 milj. euroa ja menot alittavat budjetin 0,3 milj. euroa. Toimintakatteen arvioidaan toteutuvan 0,8 milj. euroa parempana kuin talousarviossa. Vastaanottokeskusten ja muiden valtion korvaamien maahanmuuttopalvelujen aiheutuneet kustannukset ovat kaupungin näkökulmasta valtiolta läpilaskutettavia eriä.

Apotti (51004)

Apotti-hankkeen tulojen ja menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Covid-19-pandemian vuoksi Apotin käyttöönotto siirtyi lokakuulta 2020 vuodelle 2021, ja käyttöönotto on vaiheistettu kolmeen vaiheeseen. Menot muodostuvat Oy Apotti Ab:n arvioimista menoista sekä Helsingin Apotti-tiimin kustannuksista.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (51005)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ennustaa tammi-toukokuun toteuman perusteella, että Helsingin HUS-talousarviokohdan (jäsenkuntamaksuosuus, kapitaatioperusteiset palvelut, kalliin hoidon tasaus, muiden palvelujen laskutus) toteumaksi 717,4 miljoona euroa, joka ylittää Helsingin vuoden 2021 talousarvion 22,1 milj. eurolla.

HUS ennustaa vuoden 2021 alijäämäksi 50,6 miljoonaa euroa, jonka kattamista ei ole huomioitu kuntakohtaisissa toteuma-arvioissa. HUSille on myönnetty avustusta 51,8 miljoonaa euroa koronaepidemiasta aiheutuneiden kustannusten ja alijäämän kompensoimiseksi. Valtion myöntämän avustuksen arvellaan kattavan HUS-tasoisen alijäämän, mutta ei vaikuttavan Helsingin talousarviototeumaan.

Covid-19-pandemiatilanteen aiheuttama kiireettömän hoidon siirtyminen vaikuttaa HUS jäsenkuntakohtaisiin ennusteisiin.

Investoinnit

Investointien arvioidaan toteutuvan seuraavasti:

Irtaimen omaisuuden määräraha sisältää ylitysoikeuden vuodelta 2020 siirtyneistä hankinnoista, joita varten kaupunginvaltuusto on 17.2.2021 § 28 myöntänyt yhteensä 9,4 milj. euron suuruisen ylitysoikeuden vuodelle 2021. Määrärahaa jäi vuonna 2020 käyttämättä kalustehankintojen myöhästymisestä sekä tietotekniikkahankinnoissa kesken olevien hankkeiden toteutuksissa sekä covid-19-pandemiasta johtuvista työasemien ja laitteiden viivästyneistä toimituksista.

Kaupunkistrategian ja toimintasuunnitelmien toimenpiteiden edistyminen

Sosiaali- ja terveystoimi toteuttaa kaupunkistrategiaa, keskeisiä kaupunkistrategian kärkihankkeita sekä kaupungin yhteissuunnittelun teemoja ja tavoitteita yhdessä muiden toimialojen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta keskeisiä kaupunkistrategian kärkihankkeita ja tavoitteita ovat muun muassa nuorten syrjäytymisen ehkäisy, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja koordinointi, liikkumisohjelma ja eri ikä- ja väestöryhmien liikkumisen edistäminen, asukaskokemuksen, asiakastyytyväisyyden ja osallisuuden lisääminen, kaikkien helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, työllisyyden edistäminen sekä harrastusmahdollisuuksien turvaaminen.

Apotti-asiakas- ja potilastietojärjestelmän onnistunut käyttöönotto kolmessa eri vaiheessa on toimialan vuoden 2021 keskeinen tavoite. Muita toimialan keskeisiä tavoitteita, kuten lasten ja nuorten mielenterveysongelmien palveluketjujen kehittämistä yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja HUSin kanssa, sote-uudistuksen Rakenneuudistushanketta ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus-hanketta, palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, digitaalisia palveluja ja ratkaisuja, nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen kehittämistä ja palvelujen sekä toimintamallien kehittämistä haavoittuvassa asemassa olevien iäkkäiden palveluissa edistetään siinä määrin kuin koronapandemian kiireelliset tehtävät mahdollistavat.

Terveysasemien lääkärien kiireettömän hoidon saatavuutta pyritään lisäämään omien toimintamallien, työnjaon ja johtamisen kehittämisellä, lisäämällä sekä ulkoisella palveluhankinnalla. Iäkkäiden mielekästä kotona asumista ja muistiystävällistä toimintaa tuetaan hyödyntämällä ikäystävällistä teknologiaa ja vahvistamalla iäkkäiden toimintakykyä parantavia ennaltaehkäiseviä ja digitaalisia palveluja.

Covid-19-pandemian vuoksi monia toimintoja, kuten terveysasematoiminnan ja suun terveydenhuollon kiireetöntä hoitoa, on jouduttu vähentämään, ja on selvää, että monet kaupunkistrategian tavoitteet ja toimenpiteet eivät etene suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa, eikä kaikkia toimialan toiminnallisia tai määrällisiä tavoitteita tulla saavuttamaan suunnitellusti. Vuoden 2021 myöhemmissä ennusteissa myös asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotto tulee aiheuttamaan tietokatkoksia muun muassa määrällisten tavoitteiden seurantaan, eikä kaikkia tavoitteita pystytä vertaamaan aiempiin vuosiin.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Talousarvion sitovat, määrälliset ja muut toiminnalliset tavoitteet on esitetty liitteissä 1,2 ja 3. Covid-19-pandemiasta johtuen digitaalisen terveysaseman päivystysavun ja epidemiologisen toiminnon suoritemäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Terveysasemien hoitajakäynneissä on huomioitu yli 18-vuotiaiden helsinkiläisten rokotuskäynnit 70 prosentin rokotuskattavuuden mukaan.

Arvio merkittävimmistä toimintaympäristön ja palvelutuotannon riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Covid-19-pandemia aiheuttaa sosiaali- ja terveystoimessa edelleen vuonna 2021 kiireettömän hoidon ja palvelujen saatavuuden huomattavaa vähenemistä, erilaisia poikkeusjärjestelyjä henkilöstön työtehtävissä riittävän henkilöstön turvaamiseksi covid-19-pandemiaan liittyviin tehtäviin sekä huomattavia kustannusvaikutuksia sosiaali- ja terveystoimen talouteen.

Päätös tullut nähtäväksi 25.08.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §