Opetussuunnitelman muutos, paikallisen opetussuunnitelman oppilaanohjauksen osuuden muutos, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää seuraavista Helsingin perusopetuksen kuntakohtaisen opetussuunnitelman muutoksista:

1) Lukua 5.1.1 Yhteinen vastuu ohjaustoiminnasta tarkennetaan Opetushallituksen määräyksen 9.3.2021 mukaisesti seuraavasti: ”Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjausyhteistyö, koulun työelämäyhteistyö, tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus, jatko-ohjaus perusopetuksen jälkeisiin opintoihin sekä työelämään tutustumisen järjestelyt”.

2) Luvun 5.4.4.Joustavan perusopetuksen pienryhmän kokoa koskeva osuus muutetaan seuraavasti: ”Vuosiluokkien 7-9 joustavan perusopetuksen pienryhmän koko on enintään 12 oppilasta.”

Muutokset ovat voimassa 1.8.2021 alkaen.

Perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osuus on hyväksytty opetuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa 16.6.2015 (§ 61) ja vuosiluokkakokonaisuudet 1.3.2016 (§ 14).

1) Opetushallituksen 9.3.2021 määräyksen mukaiset muutokset

Osana oppivelvollisuuden laajentumista perusopetuksen oppilaanohjaukseen on lisätty uutena tehtävänä tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus. Tämän johdosta Opetushallitus on 9.3.2021 muuttanut ja täydentänyt Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 kappaletta 15.4.19 Oppilaanohjaus sekä ohjetta kuntakohtaisen opetussuunnitelman laatimisesta (kappale 1.4.).

Opetushallituksen määräyksen mukaan muutos otetaan käyttöön 1.8.2021. Opetussuunnitelman perusteiden kappale 15.4.19 Oppilaanohjaus otetaan sellaisenaan kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan. Lisäksi kuntakohtaista opetussuunnitelmaa täydennetään Opetushallituksen ohjeen mukaan. Ohje koskee koulukohtaisen ohjaussuunnitelman laatimista.

Helsingin kaupungin kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa koulun ohjaussuunnitelmaa koskeva teksti on seuraava

”Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan ohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksen tavoitteiden toteutumiseksi. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjausyhteistyö, koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt.”

Opetussuunnitelmaa esitetään tarkennettavaksi siten, että viimeinen lause muutetaan muotoon:

”Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjausyhteistyö, koulun työelämäyhteistyö, tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus, jatko-ohjaus perusopetuksen jälkeisiin opintoihin sekä työelämään tutustumisen järjestelyt.”

Samalla Helsingin kaupungin perusopetuksen ohjaussuunnitelmaan (liite 1) tehdään Opetushallituksen määräyksen mukaiset muutokset.

2) Joustavan perusopetuksen ryhmäkoon muutos

Joustava perusopetus on tarkoitettu nuorille, joilla on alisuoriutumista ja heikko opiskelumotivaatio sekä oppilaille, joiden arvioidaan olevan vaarassa syrjäytyä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Toiminnan tavoitteena on toiminnallisella ja työpainotteisella opiskelulla tukea elämänhallintataitojen ja opiskeluvalmiuksien kehittymistä sekä tukea peruskoulun loppuun saattamista. Lisäksi oppilasta tuetaan yksilöllisesti toisen asteen koulutukseen siirtymisessä ja edistetään hänen valmiuksiaan menestyä jatko-opinnoissa. Toiminnan tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle soveltuva jatko-opiskelupaikka.

Joustavan perusopetuksen luokassa työskentelee erityisluokanopettajan lisäksi nuoriso-ohjaaja. Joustavan perusopetuksen luokka ei ole erityisluokka, eikä oppilailta edellytetä erityisen tuen päätöstä.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan joustava perusopetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. Perusopetusasetuksessa (21.10.2010/893) ei ole määrätty joustavan perusopetuksen luokkien pienryhmän kokoa.

Helsingin perusopetuksen kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa joustavan perusopetuksen ryhmien enimmäiskooksi on luvussa 5.4.4 määritelty kymmenen oppilasta.

Joustavan perusopetuksen ryhmiin hakeutumisen määrä vaihtelee vuosittain. Oppilaita hakeutuu ryhmiin jatkuvassa haussa myös lukuvuoden aikana. Syksyllä ryhmiä muodostettaessa on vaikea arvioida, kuinka paljon oppilaita hakeutuu lukuvuoden aikana.

Ryhmäkoon joustaminen kymmenestä kahteentoista oppilaaseen lisää joustavan perusopetuksen luokkien oppilaspaikkoja. Oppilaalla on tällöin parempi mahdollisuus päästä lähempänä kotiaan sijaitsevaan joustavan perusopetuksen ryhmään myös lukuvuoden aikana. Jos oppilas hakee jatkuvassa haussa joustavaan perusopetukseen, mutta hänen kotiaan lähimpänä olevassa ryhmässä on jo kymmenen oppilasta, täytyy oppilaalle nykyisin osoittaa opiskelupaikka jostain toisesta koulusta. Mikäli ryhmäkoko joustaisi kahteentoista asti, oppilaalla olisi paremmat mahdollisuudet päästä kotia lähimpään ryhmään.

Ryhmiä opettavat ammattitaitoiset erityisluokanopettajat ja nuoriso-ohjaajat, joiden osaaminen mahdollistaa ryhmäkoon lievän kasvun. Ryhmäkokoihin pystytään vaikuttamaan työssäoppimisjaksojen sijoittamisella lukuvuoteen siten, että osa oppilaista on työpaikoilla ja osa koulussa. Kun osa oppilaista on työssäoppimisessa, voidaan kouluun jääville oppilaille antaa tänä aikana vahvempaa tukea koulunkäyntiin.

Ryhmäkoon enimmäismäärää kohottamalla Helsingin joustavan perusopetuksen luokkien koko olisi linjassa pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Vantaalla joustavan perusopetuksen ryhmän enimmäiskoko on 13. Tällä hetkellä Espoossa on yksi joustavan perusopetuksen ryhmä, jossa on 12 oppilasta. Muiden pääkaupunkiseudun kuntien kokemuksen perusteella opetuksen taso ei vaarannu, vaikka ryhmäkoko olisi yli 10.

Osallistaminen

Ehdotuksesta on järjestetty kaksi kuulemistilaisuutta. Ensimmäiseen kutsuttiin joustavaa perusopetusta järjestävien koulujen rehtorit, kuraattorit, joustavan perusopetuksen luokkien opettajat ja nuoriso-ohjaajat. Kuulemiseen osallistui 17 henkeä ja kaikki joustavan perusopetuksen koulut olivat edustettuina.

Toiseen kutsuttiin oppilasedustajat kaikilta joustavan perusopetuksen luokilta. Tilaisuuteen osallistui viisi oppilasta kolmesta koulusta. Haagan peruskoulusta ei tullut ketään oppilasedustajaa tilaisuuteen.

Opettajat ja oppilaat nostivat kuulemistilaisuudessa esiin huolen, että ryhmäkoon nostamisen jälkeen opetus heikkenisi.

Lapsivaikutusten arviointi

Ryhmäkoon enimmäismäärän nosto voi lisätä oppilasmäärää enintään kahdella oppilaalla osassa kouluista. Tämä voi vähentää yksittäisen oppilaan saamaa yksilöllistä tukea. Ryhmässä on erityisopettajan lisäksi nuoriso-ohjaaja, jotka molemmat antavat oppilaille tukea. Lisäksi koulun oppilashuoltohenkilöstö, opinto-ohjaaja ja laaja-alainen erityisopettaja ovat oppilaiden tukena tarpeen mukaan. Työssäoppimisjaksojen sijoittaminen lukuvuoteen siten, että osa oppilaista on työpaikoilla ja osa koulussa, kompensoi osittain ryhmäkoon noston vaikutuksia.

Ryhmäkoon muutoksen avulla oppilaille voi osoittaa joustavan perusopetuksen paikka entistä varmemmin heitä lähimpänä sijaitseva koulusta, mikä helpottaa oppilaiden koulumatkaa.

Toimivalta

Hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto tai ruotsinkielinen jaosto oman kieliryhmänsä osalta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää kaupunkitasoisten opetussuunnitelmien ja muiden opetuksen järjestämiseen liittyvien suunnitelmien hyväksymisestä.

Päätös tullut nähtäväksi 26.05.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.