Tarkastuslautakunnan vuoden 2021 arviointikertomus ja arviointisuunnitelma
- Tarkastuslautakunta 13/13.12.2022
- Helsingin kaupunginvaltuusto 21/07.12.2022
- Helsingin kaupunginhallitus 42/21.11.2022
- Helsingin kaupunginvaltuusto 12/22.06.2022
- Kaupunkiympäristölautakunta 19/31.05.2022
- Kasvatus- ja koulutuslautakunta 8/31.05.2022
- Tarkastuslautakunta 9/31.05.2022
- Kaupunkiympäristölautakunta 18/24.05.2022
- Sosiaali- ja terveyslautakunta 9/24.05.2022
- Helsingin kaupunginhallitus 20/23.05.2022
- Helsingin kaupunginhallitus 19/16.05.2022
- Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 11/10.05.2022
- Tarkastuslautakunta 7/12.04.2022
- Tarkastuslautakunta 6/05.04.2022
- Tarkastuslautakunta 11/31.08.2021
- Tarkastuslautakunta 8/11.05.2021
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto vuoden 2021 arviointikertomuksesta
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon liitteenä 1 olevasta vuoden 2021 arviointikertomuksesta:
Etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaaminen yläkouluissa
Arviointikertomuksen mukaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee jatkaa ja edelleen kehittää seurantaa oppimisvajeen tunnistamiseksi
Helsingin kaupungin opetussuunnitelman mukaan opetuksen ja oppilaan tuen toteuttamisen lähtökohtana on jokaisen oppilaan oikeus omista lähtökohdistaan kehittyä oppijana. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikkiin kasvatus- ja opetustilanteisiin. Oppimisvajeiden tunnistaminen riittävän tuen järjestämiseksi edellyttävät opettajilta hyvää oppilastuntemusta ja yhteistyötä sekä huoltajien että koulun muun henkilöstön kanssa sekä riittävää tiedonsiirtoa opetuksen järjestäjän vaihtuessa. Oppilaan tuen tarpeisiin vastataan ensisijaisesti riittävällä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan resursoinnilla, jonka kautta tukea tarvitsevat oppilaat voivat saada riittävää tukea.
Oppimisessa esiintyvät haasteet tulevat näkyville arjessa oppilasta havainnoimalla, mutta havainnoinnin rinnalla on syytä käyttää erilaisia arviointimenetelmiä tuen tarpeen tunnistamiseksi. Oppilaiden tuen tarpeen arviointia on systematisoitu lukuvuoden 2020 alusta alkaen kaikissa Helsingin peruskouluissa. Kouluihin on hankittu vuosille 21-23 lukutaidon ja matemaattisten taitojen arviointia varten digitaaliset arviointivälineet (Lukuseula ja Funa). Arviointivälineillä saadaan tietoa sekä oppilas-, ryhmä-, koulu- että kuntatasoisesti. Yläkouluissa tuen tarpeen arvioinnit kohdistuvat erityisesti 7. vuosiluokan oppilaiden lukutaidon (tekninen ja ymmärtävä lukutaito) sekä matemaattisten taitojen arviointiin. Arvioinnin tarkoituksena on seuloa joukosta ne oppilaat, jotka tarvitsevat näissä perustaidoissa yksilökohtaisempaa arviointia ja suunnitelmallisempia tukitoimia.
Huomioitavaa on, että toistaiseksi tarjolla on vain rajallinen määrä digitaalisia tutkimusperustaisia arviointivälineitä. Toimialalla tehdään yhteistyötä eri yliopistojen kanssa ja seurataan aktiivisesti uusien arviointivälineiden kehitystyötä.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee seurannan perusteella kohdistaa oppimisvajetta paikkaavat tukitoimenpiteet oppilaiden tarpeiden mukaisesti.
Tukitoimien toteuttamisessa hyödynnetään mm. perusopetuksen saamaa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää erityisavustusta koronan aiheuttaman oppimisvajeen tasoittamiseksi, jota kohdennetaan kouluissa erityisesti niille oppilaille, joilla on havaittu tarvetta tukiopetuksen, osa-aikaisen erityisopetuksen ja/tai suomi toisena kielenä opetuksen tehostamiseksi. Kouluille annetun ohjeen mukaan kohdennuksessa tulee erityisesti huomioida 8.-9.vuosiluokkien oppilaat.
Opettajien tuen tarpeen arvioinnin ja tuen suunnittelun osaamista on tuettu erilaisin koulutuksin mm. Lukutaidon ja luetun ymmärtämisen arviointi ja Oikeinkirjoituksen arviointi ja tuki. Lisäksi opettajille on tuotettu konkreettisia esimerkkejä sisältäviä tukimateriaaleja, kuten Tukimateriaali opettajalle pedagogisen tuen tarpeen arviointiin sekä tuen suunnitteluun ja toteutukseen sekä Arviointimenetelmien tulosten tarkastelu, tukitoimien suunnittelu ja niiden arviointi.
Käynnissä olevassa Oikeus oppia – oppimisen tuki ja inkluusio kehittämisessä ovat mukana kaikki peruskoulut. Kouluille on toteutettu alkukartoitus, jonka pohjalta jokainen koulu on valinnut omat kehittämisen painoalueensa. Systeemisen muutoksen edistämiseksi on käynnistetty muutosvalmennus rehtoreille ja koulujen valitsemille opettajille (muutosagentit). Koulut laativat kehittämissuunnitelman omien tarpeiden pohjalta, joita voi olla esim. tuen systemaattisuus, joustavat opetusjärjestelyt, oppilaiden hyvinvoinnin tuki, osaamisen jakaminen, oppilaiden ja/tai huoltajien osallisuus. Kouluille tarjotaan em. teemoihin liittyen koulutusta, koulukohtaista sparrausta sekä ohjausta.
Osana kehittämistoimintaa valmistellaan erilaisia työkaluja opettajien työn tueksi esim. Huolihavaintoperusteinen/ yleisen tuen työkalu opettajille ja 3-portaisen tuen käsikirja. Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä.
Kouluilla on käytössä pedagogisen tietojohtamisen työkalu (Dashboard), jota kehitetään vastaamaan koulujen ja hallinnon tarpeisiin johtamisen tueksi. Syksyllä 2022 on käynnistymässä HY+:n toteuttamana tiedolla johtamisen koulutuskokonaisuus. Tiedolla johtamisen rooli tuen systemaattisuudessa ja opetuksen suunnittelussa on merkittävä. Tavoitteena on tarjota Helsingin peruskoulujen rehtoreille, opettajille (muutosagentit) ja erityisopettajille koulutusta, jolla korostetaan tiedon merkitystä opetuksen suunnittelussa ja pedagogisessa johtamisessa. Tietoa analysoimalla rehtori tai opettaja voi tunnistaa kohteita, joihin opetus- ja muita resursseja tarvitaan eniten.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee selvittää, mahdollistaako tietosuojalaki oppilashuollon pääsyn oppilaiden poissaolotietoihin.
Oppilashuollon psykologilla ja kuraattorilla on mahdollisuus nähdä oppilaan poissaolotiedot, jos hän on näiden asiakas ja hänen asiansa liittyy koulunkäyntiin. Tietosuojalainsäädäntö ei ole tuonut tähän muutosta.
Helsingin kaupungin perusopetus on mukana vuosina 2021-2023 opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamassa perusopetuksen sitouttavan kouluyhteisötyön (SKY) kehittämisessä. Sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämisen painoalueet ovat poissaoloihin puuttuminen, tunne -ja vuorovaikutustaitojen opettaminen sekä kiusaamisen ehkäisyä edistävät toimenpiteet. Koulujen kanssa yhdessä on kartoitettu koulun olemassa olevat toimintamallit, rakenteet ja käytänteet. Tämän pohjalta on käynnistetty koulukohtainen kehittämistyö. Jokaisessa peruskoulussa toteutetaan hyvinvoinnin vuosikellonsa mukaista systemaattista tunne- ja vuorovaikutustaito -opetusta. Opetushenkilöstö toimii poissaoloihin puuttumisen portaiden mallin mukaisesti. Opettajat seuraavat ja kirjaavat oppilaidensa poissaoloja säännöllisesti. Rehtorit seuraavat pedagogisen tietojohtamisen työkalun (Dashboard) kautta säännöllisesti, että poissaoloihin puuttumiseen on tehty tarvittavat kirjaukset ja sovitut toimenpiteet.
Opiskelijoiden ohjauksen riittävyys ammatillisessa koulutuksessa
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan Stadin ammatti- ja aikuisopiston tulee varmistaa, että ammatillisia erityisopettajia on tarvetta vastaava määrä.
Erityisopettajien lisätarve Stadin ammatti- ja aikuisopistossa huomioiden tämän hetkinen erityisen tuen opiskelijoiden määrä sekä sen kasvu lähiaikoina (esim. uusi TUVA-koulutus) on 10 uutta erityisopettajaa. Näin jokaisella erityisopettajalla olisi ohjattavanaan noin 50-60 erityisen tuen opiskelijaa. Liitteenä on kuvaaja erityisopiskelijoiden määrän kehityksestä vuosina 2015-2022.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan Stadin ammatti- ja aikuisopiston tulee lisätä opiskelijoiden ohjauksen onnistumisen seurantaa.
Opiskelijoiden ohjauksen seurantaa varten on kehitetty sekä on kehitteillä erilaisia seurantatoimintatapoja / työkaluja. Johdolla on käytössä ”Johdon helminauha”-malli, jossa vaikuttavuusrahoituselementit -kohta sisältää Opetushallituksen keräämän opiskelijapalautteen (Amis-palaute kerätään opintojen aloitus- ja päättövaiheessa). Asiaa seurataan kvartaaleittain ja teemme seurannan pohjalta tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. Stadin AO:ssa on kehitteillä AI-HOKS -työkalu, jossa tekoälyn avulla pystytään parantamaan ohjauksen onnistumisen seurantaa koko oppimisyhteisössä. Osana AI-HOKSia olemme kehittäneet mobiilikyselyn, jossa opiskelijoilta kysytän ohjauksen onnistumisesta säännöllisesti. Liitteenä ovat kuvat koskien viimeisimmän mobiilikyselyn tuloksia ohjauksen osalta sekä johdon helminauhan seurattavat kohdat.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan Stadin ammatti- ja aikuisopiston tulee hyödyntää henkilöstöltä saatua palautetta opiskelijoiden ohjauksen kehittämisessä.
Arvioinnin päätelmät perustuvat aika pieniin vastausmääriin (200 vastaajaa) eivätkä siten täytä tilastollisen päättelyn kriteerejä. Jos eri mieltä olevia vastaajia on 12-22 kappaletta enemmän kuin samaa mieltä olevia vastaajia, niin siitä ei voi tehdä päätelmää, että kaikki 1 200 henkilöstön edustajaa ovat jollakin tietyllä kannalla.
Stadin ammatti- ja aikuisopisto tulee kuitenkin käsittelemään henkilöstöltä saadun palautteen koskien opiskelijoiden ohjauksen kehittämistä yhdessä koko henkilöstön kanssa oppimisyhteisöittäin. Valtakunnalliset amis-palautteet sekä mobiilikyselyiden tulokset käsitellään säännöllisesti kaikissa oppimisyhteisöissä.
Käsittely
Vastaehdotus:
Vesa Korkkula: Kohdan 2 viimeinen virke: "Oppilaan tuen tarpeisiin vastataan ensisijaisesti oppimisympäristön kehittämisellä ja joustavilla opetusjärjestelyillä sekä ohjauksen keinoin."
korvataan virkkeellä: "Oppilaan tuen tarpeisiin vastataan ensisijaisesti riittävällä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan resursoinnilla, jonka kautta tukea tarvitsevat oppilaat voivat saada riittävää tukea."
Kannattaja: Vesa Lahtinen
Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Vesa Korkkulan vastaehdotuksen yksimielisesti.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa seuraavan lausunnon liitteenä 1 olevasta vuoden 2021 arviointikertomuksesta:
Etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaaminen yläkouluissa
Arviointikertomuksen mukaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee jatkaa ja edelleen kehittää seurantaa oppimisvajeen tunnistamiseksi
Helsingin kaupungin opetussuunnitelman mukaan opetuksen ja oppilaan tuen toteuttamisen lähtökohtana on jokaisen oppilaan oikeus omista lähtökohdistaan kehittyä oppijana. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikkiin kasvatus- ja opetustilanteisiin. Oppimisvajeiden tunnistaminen riittävän tuen järjestämiseksi edellyttävät opettajilta hyvää oppilastuntemusta ja yhteistyötä sekä huoltajien että koulun muun henkilöstön kanssa sekä riittävää tiedonsiirtoa opetuksen järjestäjän vaihtuessa. Oppilaan tuen tarpeisiin vastataan ensisijaisesti oppimisympäristön kehittämisellä ja joustavilla opetusjärjestelyillä sekä ohjauksen keinoin.
Oppimisessa esiintyvät haasteet tulevat näkyville arjessa oppilasta havainnoimalla, mutta havainnoinnin rinnalla on syytä käyttää erilaisia arviointimenetelmiä tuen tarpeen tunnistamiseksi. Oppilaiden tuen tarpeen arviointia on systematisoitu lukuvuoden 2020 alusta alkaen kaikissa Helsingin peruskouluissa. Kouluihin on hankittu vuosille 21-23 lukutaidon ja matemaattisten taitojen arviointia varten digitaaliset arviointivälineet (Lukuseula ja Funa). Arviointivälineillä saadaan tietoa sekä oppilas-, ryhmä-, koulu- että kuntatasoisesti. Yläkouluissa tuen tarpeen arvioinnit kohdistuvat erityisesti 7. vuosiluokan oppilaiden lukutaidon (tekninen ja ymmärtävä lukutaito) sekä matemaattisten taitojen arviointiin. Arvioinnin tarkoituksena on seuloa joukosta ne oppilaat, jotka tarvitsevat näissä perustaidoissa yksilökohtaisempaa arviointia ja suunnitelmallisempia tukitoimia.
Huomioitavaa on, että toistaiseksi tarjolla on vain rajallinen määrä digitaalisia tutkimusperustaisia arviointivälineitä. Toimialalla tehdään yhteistyötä eri yliopistojen kanssa ja seurataan aktiivisesti uusien arviointivälineiden kehitystyötä.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee seurannan perusteella kohdistaa oppimisvajetta paikkaavat tukitoimenpiteet oppilaiden tarpeiden mukaisesti.
Tukitoimien toteuttamisessa hyödynnetään mm. perusopetuksen saamaa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää erityisavustusta koronan aiheuttaman oppimisvajeen tasoittamiseksi, jota kohdennetaan kouluissa erityisesti niille oppilaille, joilla on havaittu tarvetta tukiopetuksen, osa-aikaisen erityisopetuksen ja/tai suomi toisena kielenä opetuksen tehostamiseksi. Kouluille annetun ohjeen mukaan kohdennuksessa tulee erityisesti huomioida 8.-9.vuosiluokkien oppilaat.
Opettajien tuen tarpeen arvioinnin ja tuen suunnittelun osaamista on tuettu erilaisin koulutuksin mm. Lukutaidon ja luetun ymmärtämisen arviointi ja Oikeinkirjoituksen arviointi ja tuki. Lisäksi opettajille on tuotettu konkreettisia esimerkkejä sisältäviä tukimateriaaleja, kuten Tukimateriaali opettajalle pedagogisen tuen tarpeen arviointiin sekä tuen suunnitteluun ja toteutukseen sekä Arviointimenetelmien tulosten tarkastelu, tukitoimien suunnittelu ja niiden arviointi.
Käynnissä olevassa Oikeus oppia – oppimisen tuki ja inkluusio kehittämisessä ovat mukana kaikki peruskoulut. Kouluille on toteutettu alkukartoitus, jonka pohjalta jokainen koulu on valinnut omat kehittämisen painoalueensa. Systeemisen muutoksen edistämiseksi on käynnistetty muutosvalmennus rehtoreille ja koulujen valitsemille opettajille (muutosagentit). Koulut laativat kehittämissuunnitelman omien tarpeiden pohjalta, joita voi olla esim. tuen systemaattisuus, joustavat opetusjärjestelyt, oppilaiden hyvinvoinnin tuki, osaamisen jakaminen, oppilaiden ja/tai huoltajien osallisuus. Kouluille tarjotaan em. teemoihin liittyen koulutusta, koulukohtaista sparrausta sekä ohjausta.
Osana kehittämistoimintaa valmistellaan erilaisia työkaluja opettajien työn tueksi esim. Huolihavaintoperusteinen/ yleisen tuen työkalu opettajille ja 3-portaisen tuen käsikirja. Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä.
Kouluilla on käytössä pedagogisen tietojohtamisen työkalu (Dashboard), jota kehitetään vastaamaan koulujen ja hallinnon tarpeisiin johtamisen tueksi. Syksyllä 2022 on käynnistymässä HY+:n toteuttamana tiedolla johtamisen koulutuskokonaisuus. Tiedolla johtamisen rooli tuen systemaattisuudessa ja opetuksen suunnittelussa on merkittävä. Tavoitteena on tarjota Helsingin peruskoulujen rehtoreille, opettajille (muutosagentit) ja erityisopettajille koulutusta, jolla korostetaan tiedon merkitystä opetuksen suunnittelussa ja pedagogisessa johtamisessa. Tietoa analysoimalla rehtori tai opettaja voi tunnistaa kohteita, joihin opetus- ja muita resursseja tarvitaan eniten.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee selvittää, mahdollistaako tietosuojalaki oppilashuollon pääsyn oppilaiden poissaolotietoihin.
Oppilashuollon psykologilla ja kuraattorilla on mahdollisuus nähdä oppilaan poissaolotiedot, jos hän on näiden asiakas ja hänen asiansa liittyy koulunkäyntiin. Tietosuojalainsäädäntö ei ole tuonut tähän muutosta.
Helsingin kaupungin perusopetus on mukana vuosina 2021-2023 opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamassa perusopetuksen sitouttavan kouluyhteisötyön (SKY) kehittämisessä. Sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämisen painoalueet ovat poissaoloihin puuttuminen, tunne -ja vuorovaikutustaitojen opettaminen sekä kiusaamisen ehkäisyä edistävät toimenpiteet. Koulujen kanssa yhdessä on kartoitettu koulun olemassa olevat toimintamallit, rakenteet ja käytänteet. Tämän pohjalta on käynnistetty koulukohtainen kehittämistyö. Jokaisessa peruskoulussa toteutetaan hyvinvoinnin vuosikellonsa mukaista systemaattista tunne- ja vuorovaikutustaito -opetusta. Opetushenkilöstö toimii poissaoloihin puuttumisen portaiden mallin mukaisesti. Opettajat seuraavat ja kirjaavat oppilaidensa poissaoloja säännöllisesti. Rehtorit seuraavat pedagogisen tietojohtamisen työkalun (Dashboard) kautta säännöllisesti, että poissaoloihin puuttumiseen on tehty tarvittavat kirjaukset ja sovitut toimenpiteet.
Opiskelijoiden ohjauksen riittävyys ammatillisessa koulutuksessa
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan Stadin ammatti- ja aikuisopiston tulee varmistaa, että ammatillisia erityisopettajia on tarvetta vastaava määrä.
Erityisopettajien lisätarve Stadin ammatti- ja aikuisopistossa huomioiden tämän hetkinen erityisen tuen opiskelijoiden määrä sekä sen kasvu lähiaikoina (esim. uusi TUVA-koulutus) on 10 uutta erityisopettajaa. Näin jokaisella erityisopettajalla olisi ohjattavanaan noin 50-60 erityisen tuen opiskelijaa. Liitteenä on kuvaaja erityisopiskelijoiden määrän kehityksestä vuosina 2015-2022.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan Stadin ammatti- ja aikuisopiston tulee lisätä opiskelijoiden ohjauksen onnistumisen seurantaa.
Opiskelijoiden ohjauksen seurantaa varten on kehitetty sekä on kehitteillä erilaisia seurantatoimintatapoja / työkaluja. Johdolla on käytössä ”Johdon helminauha”-malli, jossa vaikuttavuusrahoituselementit -kohta sisältää Opetushallituksen keräämän opiskelijapalautteen (Amis-palaute kerätään opintojen aloitus- ja päättövaiheessa). Asiaa seurataan kvartaaleittain ja teemme seurannan pohjalta tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. Stadin AO:ssa on kehitteillä AI-HOKS -työkalu, jossa tekoälyn avulla pystytään parantamaan ohjauksen onnistumisen seurantaa koko oppimisyhteisössä. Osana AI-HOKSia olemme kehittäneet mobiilikyselyn, jossa opiskelijoilta kysytän ohjauksen onnistumisesta säännöllisesti. Liitteenä ovat kuvat koskien viimeisimmän mobiilikyselyn tuloksia ohjauksen osalta sekä johdon helminauhan seurattavat kohdat.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan Stadin ammatti- ja aikuisopiston tulee hyödyntää henkilöstöltä saatua palautetta opiskelijoiden ohjauksen kehittämisessä.
Arvioinnin päätelmät perustuvat aika pieniin vastausmääriin (200 vastaajaa) eivätkä siten täytä tilastollisen päättelyn kriteerejä. Jos eri mieltä olevia vastaajia on 12-22 kappaletta enemmän kuin samaa mieltä olevia vastaajia, niin siitä ei voi tehdä päätelmää, että kaikki 1 200 henkilöstön edustajaa ovat jollakin tietyllä kannalla.
Stadin ammatti- ja aikuisopisto tulee kuitenkin käsittelemään henkilöstöltä saadun palautteen koskien opiskelijoiden ohjauksen kehittämistä yhdessä koko henkilöstön kanssa oppimisyhteisöittäin. Valtakunnalliset amis-palautteet sekä mobiilikyselyiden tulokset käsitellään säännöllisesti kaikissa oppimisyhteisöissä.
Kuntalain (410/2015) 121 § mukaan tarkastuslautakunnan tulee laatia kaupunginvaltuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta arviointikertomus valtuustolle. Helsingin kaupungin hallintosäännön 21 luvun 2 §:n mukaan tarkastuslautakunta hankkii arviointikertomuksesta kaupunginhallitukselta ja tarvittaessa muilta kaupungin toimielimiltä lausunnot, jotka toimitetaan valtuustolle yhdessä arviointikertomuksen kanssa.
Tarkastuslautakunta hyväksyi 12.4.2022 vuoden 2021 arviointikertomuksen ja pyytää kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausuntoa 31.5. mennessä sen seuraavista kohdista:
− Etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaaminen yläkouluissa (s. 31–35)
− Opiskelijoiden ohjauksen riittävyys ammatillisessa koulutuksessa (s. 36–41)
Tarkastuslautakunta 12.04.2022 § 39
Päätös
Tarkastuslautakunta päätti hyväksyä arviointikertomuksen vuodelta 2021 sekä hankkia siitä kaupunginhallitukselta ja muilta kaupungin toimielimiltä tarvittavat lausunnot 25.5.2022 mennessä toimitettaviksi kaupunginvaltuustolle yhdessä arviointikertomuksen kanssa.
Lisäksi tarkastuslautakunta päätti perua kokouksensa 19.4.2022.
Käsittely
Esteelliset: tarkastuslautakunnan jäsen Dani Niskanen. Esteellisyyden syy: Yhteisöjäävi (hallintolain 28.1 § kohta 7)
Tarkastuslautakunnan jäsen Dani Niskanen ei osallistunut arviointikertomuksen aiheiden Sitovien toiminnan tavoitteiden arviointi 2021 ja Liikkumisohjelman tavoitteiden toteutuminen käsittelyyn eikä ollut läsnä niitä käsiteltäessä.
Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että kappaleeksi kaksi lisätään seuraava: Samalla tarkastuslautakunta päätti perua kokouksensa 19.4.2022.
Tarkastuslautakunta hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen
05.04.2022 Ehdotuksen mukaan
31.08.2021 Ehdotuksen mukaan
11.05.2021 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Minna Tiili, arviointipäällikkö, puhelin: +358931036545
Päätös tullut nähtäväksi 08.06.2022
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Tero Vuontisjärvi, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 80295
Otso Kotilainen, riskienhallinnan asiantuntija, puhelin: 09 310 25566