Kokoonpano, vanhusneuvosto, vuonna 2021 alkava toimikausi
Vanhusneuvoston asettaminen ja jäsenten nimeäminen
Päätös
Kaupunginhallitus päätti asettaa toimikaudekseen vanhusneuvoston.
Vanhusneuvosto vaikuttaa kaupungin toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.
Vanhusneuvoston tehtävänä on varmistaa ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia:
- tuomalla esiin ikääntyneen väestön näkökulmaa esityksillä, lausunnoilla ja kannanotoilla
- osallistumalla kaupungin lakisääteisen hyvinvointisuunnitelman laatimiseen ikääntyneen väestön tukemiseksi
- seuraamalla, että kunta kehittäessään palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta ikääntyneille
- edistämällä osaltaan palveluja ja osallistumismahdollisuuksia koskevaa viestintää sekä
- edistämällä Helsingin kaupungin ja ikääntyneiden parissa työskentelevien järjestöjen välistä yhteistyötä.
Työskentelytapoja kuvataan liitteenä olevassa vanhusneuvoston toimintasäännössä. Vanhusneuvosto tekee toimikausittain toimintasuunnitelman ja raportin kaupunginhallitukselle.
Samalla kaupunginhallitus nimesi yhteisöt, jotka nimeävät vanhusneuvostoon jäsenen ja tälle tarvittavan määrän varajäseniä seuraavasti:
Eläkeläiset ry:n Helsingin aluejärjestö |
Helsingin kansallinen senioripiiri ry |
Samrådet i SPF (Svenska Pensionärsförbundet) Helsingfors rf |
Eläkkeensaajien Keskusliiton Helsingin piiri ry |
Helsingin kunnalliset eläkeläiset ry |
Jade-yhteisö ry (vieraskielisten ikääntyneiden järjestö) |
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry |
Helsingin Muistiyhdistys |
Helsingin seurakuntayhtymä |
Kaupunginhallitus nimesi vanhusneuvoston muut jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä seuraavasti:
Jäsen | Henkilökohtainen varajäsen | |
1. | Kok. Päivi Riihilahti-Syvänen | Mikael Pälvi |
2. | Vihr. Auni-Marja Vilavaara | Susanna Mattila-Connor |
3. | SDP Vesa Paavonen | Anita Vihervaara |
4. | Vas. Jussi Silvonen | Minna Sirnö |
5. | PS Reetta Angelvo-Riipinen | Nico Giansanti |
Lisäksi kaupunginhallitus nimesi vanhusneuvoston puheenjohtajaksi Auni-Marja Vilavaaran. Vanhusneuvostoon nimetään kaksi varapuheenjohtajaa. Varapuheenjohtajaksi nimettiin Vesa Paavonen ja lisäksi vanhusneuvosto valitsee keskuudestaan toisen varapuheenjohtajan sekä päättää varapuheenjohtajien sijaantulojärjestyksestä. Vanhusneuvosto valitsee keskuudestaan toimintaa valmistelevan työvaliokunnan, johon kuuluu neuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien lisäksi kolme neuvoston jäsentä.
Kaupunginhallitus päätti:
- kehottaa kaupunginkansliaa vastaamaan vanhusneuvoston ja sen työvaliokunnan valmistelu- ja sihteeritehtävistä, viestinnästä ja kokous- sekä ja muista toiminnan kannalta tarpeellisista järjestelyistä jäsenten erityistarpeet huomioiden
- oikeuttaa vanhusneuvoston tehtäväkokonaisuuden kannalta keskeiset keskushallinnon ja toimialojen viranhaltijat ja työntekijät osallistumaan vanhusneuvoston kokouksiin
- kehottaa keskushallintoa ja toimialoja nimeämään kokouksiin osallistuvat pysyväisluonteiset asiantuntijat
- kehottaa keskushallintoa myöntämään vanhusneuvostolle toimintamäärärahan tehtäviensä hoitamista varten.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että vanhusneuvoston kokouksiin jäseninä tai varajäseninä sekä työvaliokunnan kokouksiin osallistuville maksetaan luottamushenkilöiden taloudellisia periaatteita soveltaen:
- kokouspalkkiota
- ansionmenetyksen ja lastenhoidon korvausta
- korvausta avustajan käyttämisestä, jos henkilö tarvitsee vammansa vuoksi avustajaa kokoukseen tai siihen valmistautumiseen sekä
- matkakustannusten korvausta, jos henkilö ei vammansa vuoksi kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että korvataan matkakustannukset vanhusneuvoston kokouksissaan erikseen päätetyn mukaisesti neuvoston virallisiin edustamistehtäviin osallistuville, jos henkilö ei vammansa vuoksi kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä.
Lisäksi kaupunginhallitus vahvisti liitteenä 1 olevan vanhusneuvoston toimintasäännön sekä merkitsee tiedoksi liitteenä 2. olevan vanhusneuvoston toimintakertomuksen ja arviointiraportin kaudelta 2017-2021.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Vaikuttamistoimielimet
Vanhusneuvosto on kuntalaissa asetettavaksi säädetty vaikuttamistoimielin, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vaikuttajatoimielimet ovat edustamansa ryhmän kuulemis- ja vaikuttamiskanavia. Ne täydentävät muita vaikuttamiskeinoja ja välittävät ryhmän näkemykset kunnan päätöksentekoon.
Vaikuttamistoimielimet ovat osa Helsingin osallisuustyötä, jonka pääperiaatteet ovat yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen, omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen sekä yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen.
Vaikuttamistoimielimet eivät ole kuntalain mukaisia kunnan toimielimiä. Niille ei voi siirtää toimivaltaa eivätkä ne tee hallintopäätöksiä. Toimielimen toimintaan ei myöskään sovelleta suoraan hallintosäännön määräyksiä.
Vanhusneuvosto on otettava mukaan ikääntyneen väestön tukemista koskevan hyvinvointisuunnitelman valmisteluun ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. (Laki kääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980, 5§ ja 6§)
Kokoonpano
Vanhusneuvoston kokoonpanosta ei ole erityistä sääntelyä. Vaikuttamistoimielinten jäsenet eivät ole kunnan luottamushenkilöitä. Kokoonpanoon ei suoraan sovelleta tasa-arvolain kunnan toimielimiä koskevia sukupuolikiintiötä, mutta järjestöjä kehotetaan kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvoon nimetessään varsinaisia ja varajäseniä. Osallistumisen ja avoimuuden edistämiseksi ja yhteistyöverkostojen vahvistamiseksi saman henkilön tulisi olla järjestön edustajana korkeintaan kahdeksan vuotta.
Vanhusneuvoston on tarkoitus muodostua yhdeksästä järjestöjen nimeämästä jäsenestä ja viidestä valtuustoryhmien nimeämästä jäsenestä. Järjestöjäsenistä kuusi edustaa eläkeläisten ja seniorien järjestöjä. Kolme edustaa muita järjestöjä ja tahoja, joiden toiminnassa ikääntyneillä on merkittävä osuus: Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry, Helsingin muistiyhdistys ja Helsingin seurakuntayhtymä.
Järjestöjen esitetään olevan pääosin samat kuin v. 2013–2021. Eläkeläisjärjestöjen osuutta vahvistetaan lisäämällä eläkeläisjärjestöjen jäsenmäärää yhdellä. Tämä on perusteltua, koska vanhusneuvoston edustama väestöryhmä kasvaa Helsingissä. Yli 65-vuotiaita on n. 112 000. Tarkoituksena on laajentaa ikääntyneiden osallisuuden edellytyksiä ja mahdollistaa myös pienempien järjestöjen mukaan pääsy. Helsingin eläkeläisjärjestöillä on yhteistyöfoorumi Helsingin Eläkeläisjärjestöt HEJ ry. Sillä on kahdeksan jäsenjärjestöä, joista neljällä on ollut edustaja vanhusneuvostossa jo vuodesta 1997 lähtien. Vuodesta 2021 lähtien on tarkoitus antaa osallistumismahdollisuus myös niille neljälle HEJ:n jäsenjärjestöille, joilla ei ole aiemmin ole ollut paikkaa neuvostossa: Eläkeliiton Helsingin piiri, Helsingin Kristilliset Eläkeläiset, Helsingin Kunnalliset Eläkeläiset ja Helsingin Senioriopettajat. Ensimmäisenä näistä olisi vuorossa Helsingin Kunnalliset Eläkeläiset ry, jolla on n. 500 jäsentä ja joka kuuluu valtakunnalliseen Julkisen alan eläkeläisten liittoon Kelo ry:hyn. Helsingin Kunnalliset Eläkeläiset on osallistunut aktiivisesti vanhusneuvoston järjestöyhteistyöhön, vastannut kyselyihin ja osallistunut tilaisuuksiin.
Vuosina 2013–2021 kielivähemmistöjen edustaja on ollut venäjänkielisiä edustavasta Helsingin Inkeri-Seurasta. Vieraskielisiä tai maahanmuuttajataustaisia edustavan yhteisön edustus on syytä jatkossa tarkistaa kaksivuotiskausittain. Alkavalle toimintakaudelle esitetään edustajan nimeämistä Jade-yhteisöstä. Se on vuonna 2020 perustettu ikääntyvien vieraskielisten yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää vieraskielisten ikääntyvien kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimijuutta, ja tehdä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Yhdistys on syntynyt v. 2013 projektina ja 2018 vakituisena aloittaneen JADE-toimintakeskuksen pohjalta. Jade-toimintakeskus on aktiivinen asiantuntijataho, jonka kanssa vanhusneuvosto on tehnyt yhteistyötä.
Neuvostoon valitaan myös viisi luottamushenkilötaustaista jäsentä, joiden osallistuminen on tarpeen vanhusneuvostossa käydyn keskustelun ja näkemysten välittämiseksi päätöksentekoon ja valtuustoryhmille.
Vanhusneuvoston puheenjohtaja on luottamushenkilötaustainen. Lisäksi vanhusneuvostossa on kaksi varapuheenjohtajaa. Toinen varapuheenjohtaja on luottamushenkilötaustainen ja toinen varapuheenjohtaja valitaan järjestöedustajien keskuudesta. Vanhusneuvosto päättää varapuheenjohtajien sijaantulojärjestyksestä. Vanhusneuvoston toimikauden lopussa arvioidaan, jatketaanko seuraavallakin kaudella kahden varapuheenjohtajan käytännöllä vai palataanko yhden, järjestöjen keskuudesta valittavan varapuheenjohtajan malliin.
Vanhusneuvoston kokouksissa on myös läsnäolo- ja puheoikeus tarvittavilla keskushallinnon ja toimialojen edustajilla, jotka eivät kuitenkaan ole neuvoston jäseniä. Kokonaisuuden tuntevan toimialan henkilöstön pysyvä läsnäolo kokouksissa on neuvoston toiminnan kannalta välttämätöntä. Keskushallinto ja toimialat nimeävät neuvoston toimintaan osallistuvat henkilöt.
Toimintaedellytykset
Vanhusneuvoston välittömät toimintaedellytykset turvataan muun muassa kokoustilojen, kokousten järjestämisen, kokouskustannusten ja kokousasioiden valmistelun sekä kokouksen sihteeritehtävien osalta.
Vanhusneuvoston jäsenille maksetaan kaupunginvaltuuston hyväksymien luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien mukaisia tiettyjä palkkioita ja korvauksia. Vaikuttamistoimielinten jäsenten palkkio on puheenjohtajan osalta 160 euroa ja jäsenen ja varapuheenjohtajan osalta 140 euroa. Lisäksi jäsenille ja varajäsenille maksetaan luottamushenkilöiden taloudellisten periaatteiden mukaista ansionmenetyksen korvausta, joka on suuruudeltaan enintään 37 euroa tunnilta. Menettelyllä varmistetaan, että vaikuttamistoimielimet voivat kokoontua myös virka-aikana.
Yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi vanhusneuvoston jäsenille maksetaan korvauksia avustajan palkkaamisesta aiheutuneista kustannuksista. Kustannuksia korvataan enintään viideltä tunnilta kokousta kohden. Avustajalle maksettavan tuntipalkkion määrä on enintään 23 euroa. Lisäksi maksetaan matkakustannusten korvausta taksi- tai invataksikuluista niissä tapauksissa, kun neuvoston jäsen tai kokoukseen osallistuva varajäsen ei vammansa vuoksi ei kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Edellisen periaatteen mukaisesti kokousmatkojen lisäksi korvataan vanhusneuvoston kokouksissa erikseen sovitut vanhusneuvoston edustamiseen ja tehtäviin liittyvät matkakulut. Muita luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien mukaisia korvauksia ei maksettaisi.
Vaikuttamistoimielinten määrärahat myöntää kaupunginkanslia toimielinten toimintakustannuksiin varatuista määrärahoista. Määrärahan on tarpeen mukaan tarkoitus vastata suuruudeltaan aikaisemmin vaikuttamistoimielimille myönnettyä määrärahaa. Määrärahan suuruudessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon yhdenvertaisuuslain edellyttämä yhdenvertaisuuden edistäminen ja kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi.
Vaikuttamistoimielinten kokouskustannukset maksetaan tarjoiluiden ja muiden vastaavien kustannusten osalta vaikuttamistoimielimen määrärahoista. Kaupunginkanslia huolehtii toimielinten kokouksia varten tarvittavien kokoustilojen varaamisesta ja muista kokousjärjestelyistä sekä vastaa kokousasioiden valmistelusta ja kokouksen sihteeritehtävistä.
Päätös tullut nähtäväksi 08.09.2021
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Titta Reunanen, vuorovaikutuspäällikkö, puhelin: 09 310 23437