Valtuustoaloite, Uimaranta Kallioon, tilan vapautuessa hiilivoimalalta

Kaupunginvaltuusto pani asian pöydälle.

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Hanasaaren voimalaitokselta aikaistetusti jo vuonna 2023 vapautuvan nykyisen hiilikasan alueen asemakaavoitus on vielä käynnistämättä, mutta se tullaan käynnistämään lähiaikoina. Alueelle on tarkoitus laatia asemakaavaa pääasiassa asuinkäyttöön ja uimarannan sijoittamista alueelle voidaan tutkia asemakaavan laatimisen yhteydessä.

Sompasaarenaltaan puolella hiilien lastauslaiturina nykyisin toimivan Hanasaarenlaiturin viereisen vesialueen saattaminen turvalliseksi uintikäyttöön on maanpinnan ja merenpinnan suuren korkeuseron, veden syvyyden ja aaltoilun takia vaikeaa. Alueen puhdistaminen sekä keinotekoinen madaltaminen tulisivat erittäin kalliiksi ja olisivat vaikeasti toteutettavissa.

Uimaranta saattaisi tulla kyseeseen lähinnä Hanasaaren länsipuoleisen lahden pohjukassa. Alueen pohjarakentamisolosuhteet ovat kuitenkin erityisen haastavat sekä maaperän ja veden epäpuhtauksien, että esirakentamisen osalta. Alueella on parhaillaan sedimenttitutkimukset tekeillä. Tällä hetkellä tiedetään, että huleveden mukana niin altaaseen kuin lahden pohjukkaankin kulkeutuu jatkuvasti jonkin verran lisää epäpuhtauksia.

Mikäli uimarantaa ei voida alueelle toteuttaa, jonkinlainen kelluva uimalaratkaisu saattaisi tulla kyseeseen.

Helsingin uuden kaupunkistrategian mukaan matalan kynnyksen liikkumisen elementteihin kuten laitureihin on syytä panostaa kaupunkitilassa. Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että Hanasaaren rakentuessa alueelle on tarpeen tutkia sopivaa paikkaa kevyelle uimapaikalle esimerkiksi uimalaiturin tai uimaportaiden muodossa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ei puolla uimarannan ja -paikan perustamista Hanasaaren voimalaitoksen läheisyyteen. Aloitteessa ehdotettu alue on turvallisuusnäkökulmasta poikkeuksellisen haastava. Sen sijaan kulttuuri ja vapaa-aikalautakunta puoltaa merivesialtaan perustamisen selvittämistä, mikäli hankkeelle löytyy yksityinen toimija ja toteuttaja.

Uusien uimapaikkojen perustamisen yhteydessä on keskeistä huomioida turvallisuuskysymykset. Uimarantojen ja -paikkojen kohdalla turvallisuuselementti korostuu Kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011), joka määrää palveluntarjoajalle huolellisuusvelvoitteen. Lain mukaan palveluntarjoajan tulee tuntea palveluun liittyvät riskit ja huolehtia siitä, ettei palvelusta aiheudu vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle. Samaten lain mukaan uimapaikan turvallisuudesta tulee tehdä selvitys, josta ilmenee muun muassa, kuinka uimapaikka soveltuu sen lähiympäristöön, millaisia vaikutuksia uimapaikalla on liikenteeseen, ja miten hälytysajoneuvon pääsy uimapaikan läheisyyteen on järjestetty.

Uimarantojen ja uimapaikkojen turvallisuusjärjestelyiden tulee perustua riskiarviointiin. Riskien arvioinnissa tunnistetaan, mitä vaaroja toimintaan liittyy, missä tilanteessa vaaroja voi esiintyä ja millaisia tapaturmia tai onnettomuuksia toiminnassa voi tapahtua. Arvioinnin pohjalta suoritetaan toimenpiteitä vaarojen poistamiseksi, riskien pienentämiseksi ja tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Kirjallinen riskien arviointi tulee sisällyttää osaksi uimapaikan turvallisuusasiakirjaa.

Aloitteessa mainittu Hanasaaren voimalan ranta on saadun tiedon mukaan äkkisyvä, mikä jo itsessään on riskitekijä turvallisuuden kannalta. Lisähaasteita tuottaa Hanasaaren läheisyydessä olevat veneväylät ja vilkas vesiliikenne. Tällaisten paikkojen läheisyyteen ei liikuntapalvelukokonaisuuden näkemyksen mukaan tule perustaa avoimia uimapaikkoja tai -rantoja. Ainoa riittävän turvallinen uimapaikka tämän kaltaiseen ympäristöön olisi erillinen ja selkeästi rajattu uimala (ks. liite). Liikuntapalvelukokonaisuuden näkemystä puoltaa myös opetusministeriön uimapaikkojen rakentamiseen keskittyvä Liikuntapaikkajulkaisu 90.

Helsingissä sijaitsee tällä hetkellä 26 virallista uimarantaa. Suurinta osaa (25 kpl) näistä ylläpitää kaupungin liikuntapalvelukokonaisuus. Yhden rannan ylläpito kuuluu Helsingin seurakuntayhtymälle. Lisäksi liikuntapalvelukokonaisuus ylläpitää viittä (5) muuta uimapaikkaa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin uimaranta- ja uimapaikkaverkosto on suhteellisen kattava, mutta sitä on syytä edelleen vahvistaa alueilla, joilla uimapaikkoja ei ole tai niitä on väestömäärään nähden liian rajallisesti.

Liikuntapalvelukokonaisuuden lähivuosien investointiohjelmassa ei ole varauduttu uusien uimapaikkojen perustamiskustannuksiin. Lisäksi on syytä huomioida, että uusien uimapaikkojen rakentaminen kasvattaa aina perustamiskustannuksien ohella liikuntapalvelukokonaisuuden käyttömenoja. Näin ollen ennen uusien liikunta- tai ulkoilupaikkojen rakentamispäätösten tekemistä tulisi pohtia liikuntapalvelukokonaisuuden investointi- ja käyttötalousmäärärahojen korottamista.

Liikuntajohtaja Tarja Loikkasen ollessa poissa kokouksesta asian esittelijänä toimi vs. liikuntajohtaja Petteri Huurre.