Lausuntopyyntö, valitus, päätös hallinnollisten pakkokeinojen asettamisesta 21.5.2021, Helsingin hallinto-oikeus

Valittajan esittämät vaatimukset on hylättävä perusteettomina ja pelastusviranomaisen asunnon omistajalle asettama kiinteä uhkasakko, 5000,00 euroa, on pidettävä voimassa.

Pelastuslaitos katsoo, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista uutta asiaan vaikuttavaa seikkaa, jonka perusteella tässä asiassa aiemmin annettua pelastusviranomaisen päätöstä tulisi muuttaa.

Pelastuslain (379/2011) 9 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:

Pelastuslain 13 a § mukaan rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että:

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain muuttamisesta HE 64/2018 vp tarkentaa pelastuslain 13 a §:n 1 momentin 2 kohtaa seuraavasti: Pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädettäisiin velvoitteesta huolehtia, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan säännöllisesti nuohoojan toimesta. Nuohoojalla tarkoitetaan 63 §:n mukaisesti henkilöä, jolla on nuohoojan ammattitutkinto. Hallintovaliokunnan mietinnön HaVM 12/2018 vp perusteella pelastuslain 63 §:ään on lisätty myös talotekniikan ammattitutkinto, jossa on suoritettu nuohouksen osaamisala.

Pelastuslain 14 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

Pelastuslain 62 §:n mukaan, jos nuohooja havaitsee tulisijassa tai savuhormissa sellaisia vakavia vikoja tai puutteita, joista tulisijaa käytettäessä voi aiheutua tulipalon vaaraa, hänen on ilmoitettava niistä kirjallisesti pelastuslaitokselle. Jos nuohooja havaitsee sellaisia vakavia puutteita, jotka vaarantavat nuohouksen turvallisen suorittamisen, on hänen ilmoitettava myös niistä kirjallisesti pelastuslaitokselle.

Pelastuslain 63 §:n mukaan nuohoojalla tulee olla nuohoojan ammattitutkinto tai talotekniikan ammattitutkinto, jossa on suoritettu nuohouksen osaamisala.

Pelastuslain 81 §:n 1 momentin mukaan, jos alueen pelastusviranomainen valvontatehtävää suorittaessaan havaitsee puutteita tässä laissa säädettyjen velvoitteiden toteuttamisessa, pelastusviranomaisen on määrättävä ne korjattaviksi. Jos puutteita ei voida heti korjata, korjaamiselle tulee antaa määräaika.

Pelastuslain 105 §:n 1 momentin 11 kohdan mukaan alueen pelastusviranomainen voi määräajassa velvoittaa oikaisemaan sen, mitä on tehty tämän lain vastaisesti tai lyöty laimin. Määräys voidaan antaa sille, joka laiminlyö 81 §:ssä säädetyn korjausmääräyksen noudattamisen.

Pelastuslain 105 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen antamaa määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla. Saman pykälän 3 momentin mukaan uhkasakosta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).

Uhkasakkolain 6 §:n 1 momentin mukaan uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Saman pykälän 3 momentin mukaan asettamispäätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen on velvoitettu ja milloin, mihin mennessä tai mistä lähtien päävelvoitetta on noudatettava. Määräajan pituutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat seikat.

Uhkasakkolain 8 §:n mukaan uhkasakon suuruutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Hallituksen esitys eduskunnalle uhkasakkolaiksi HE 63/1990 vp tarkentaa uhkasakkolain 8 §:ää seuraavasti: Vaikka maksukyky on yksi uhkasakon suuruuteen vaikuttava tekijä, tarkoituksena ei ole, että velvoitettavan maksukyky olisi yksityiskohtaisesti selvitettävä jo uhan asettamisvaiheessa. Uhkasakon määrää koskeva ratkaisu voitaisiin tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Määrää voitaisiin tarvittaessa alentaa tuomitsemisen yhteydessä.

Uhkasakkolain 22 §:n mukaan asianosaiselle on ennen uhkasakon asettamista ja tuomitsemista varattava tilaisuus selityksen antamiseen siten kuin hallintolain (434/2003) 34 §:ssä säädetään.

Hallintolain 34 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

--

Palotarkastuksessa on kohteen luonne huomioon ottaen erityisesti kiinnitettävä huomiota palo- ja henkilöturvallisuuden osalta muun muassa kohteen huoltoon ja kunnossapitoon.

Kohteessa 11.1.2021 olleeseen rakennuspalovaaran liittyen pelastusviranomainen suoritti 12.1.2021 ylimääräisen palotarkastuksen kohteessa (pysyvä rakennustunnus 40678). Onnettomuusselosteen sekä palotarkastuksen perusteella pelastusviranomainen totesi tulisijan ja savuhormin käytön aiheuttavan välittömän tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran.

Tarkastuksesta kirjoitettiin 14.01.2021 päivätty palotarkastuspöytäkirja n:o 83191, joka toimitettiin valittajalle. Palotarkastuspöytäkirjassa annettiin korjausmääräys:

"Onnettomuuden ehkäisemiseksi välttämättöminä toimenpiteinä pelastusviranomainen määrää tulisijan ja siihen liittyvän hormin korjattavaksi asianmukaisesti sekä nuohottavaksi pelastuslain 13 a §:n tarkoittamalla tavalla ennen seuraavaa käyttöä. (Pelastuslaki 379/2011 13 a, 13 b ja 81§)"

Pelastusviranomaisella oli valvontatehtävää suorittaessaan pelastuslain 81 §:n mukainen velvollisuus määrätä havaitsemansa puute korjattavaksi. Puutetta ei voitu heti korjata, joten korjaamiselle annettiin määräaika.

Välittömästä tulipalon tai muun onnettomuuden vaarasta johtuen pelastusviranomainen keskeytti 12.01.2021 alkaen tulisijan käyttöön liittyvän toiminnan. (Pelastuslaki 379/2011 81 §).

Pelastuslain säännökset ovat niin viranomaista kuin kiinteistön omistajaa ja haltijaakin velvoittavia. Pelastusviranomainen on voinut antaa korjausmääräyksen.

Pelastuslaitos korostaa pelastuslain 13 a §:n 1 momentin 2 kohdan edellyttävän, että nuohoustyön suorittaa nuohooja. Pätevän nuohoojan käyttäminen on tärkeää paitsi siksi, että tällöin voidaan luottaa nuohoustyön laatuun, myös siksi, että pätevän nuohoojan voidaan olettaa noudattavan pelastuslain 62 §:n mukaista ilmoitusvelvollisuutta havaitsemistaan vioista.

Tiedot korjausmääräyksen tiedoksiannosta: 14.1.2021 päivätty pöytäkirja nro 83191 liitteineen (valitusosoitus) on lähetetty valittajalle postitse 18.1.2021. Valittajan on katsottava saaneen pöytäkirjan tiedoksi 25.1.2021, jollei muuta näytetä.

Jälkitarkastus 12.02.2021

Kohteessa suoritettiin asunnon jälkitarkastus 12.2.2021, palotarkastuspöytäkirja n:o 83 509. Jälkitarkastuksella havaittiin tulisijan olevan käytössä pelastuslain 81 §:n tarkoittamasta toiminnan keskeyttämisestä huolimatta. Asunnon keittiö oli tarkastushetkellä täynnä savua.

Jälkitarkastukselle 12.02.2021 pelastusviranomainen pyysi mukaan nuohoojamestarin, jotta savuhormin tiiveys olisi voitu todentaa, mutta valittajan kertoman mukaan rakennuksen katolle ei tällä hetkellä pääse, koska rakennuksessa on puutteelliset kattoturvalaitteet. Valittajan antaman selvityksen perusteella hän on korjannut itse tulisijaa/hormia, mutta korjaukset ovat vielä kesken.

Pöytäkirjalla n:o 83 509 valittajalle annettiin mahdollisuus tehdä määrätyt korjaukset 15.03.2021 mennessä. Valittajalle myös ilmoitettiin, ettei määräaikaa tulla enää tämän jälkeen jatkamaan ja tarvittaessa pelastusviranomainen siirtyy pelastuslain (379/2011) 105 §:n mukaisiin hallinnollisiin pakkokeinoihin (uhkasakko ja teettämisuhka). Pöytäkirja 83 509 toimitettiin valittajalle postitse.

Selvitys pöytäkirjaan 83 509

Pelastusviranomainen vastaanotti valittajan postitse toimittaman selvityksen 18.03.2021. Selvityksen perusteella pelastusviranomainen ei voinut todeta, että nuohousta olisi tehty pelastuslain 13 a §:n edellyttämällä tavalla.

Kuten valittajalle oltiin jälkitarkastuksella 12.02.2021 kerrottu, korjausten määräaikaa ei enää jatkettu, vaan asiassa päätettiin siirtyä hallintopakkokeinoihin.

Asettamisvaiheen kuuleminen ja kehotus 24.03.2021

Asettamisvaiheen kuuleminen ja kehotus on päivätty 24.03.2021.
Valittajan 18.3.2021 toimittaman selvityksen sisällöstä käy ilmi, ettei tulisijaa hormeineen ole nuohottu pelastuslain 13 a §:n ja 13 b §:n tarkoittamalla tavalla. Pelastuslain 13 a §:n 1 momentin 2 kohta edellyttää, että tulisijan nuohouksen suorittaa nuohooja. Pelastuslain 63 § asettaa nuohoojalle kelpoisuusvaatimukset. Pelastusviranomaisen saamien tietojen mukaan nuohousta ei ole suorittanut pelastuslain 63 §:n tarkoittamaa kelpoisuutta täyttävä nuohooja.

Pelastusviranomainen kehotti valittajaa saattamaan edellä mainitut puutteet pelastuslain (379/2011) edellyttämälle tasolle viivytyksettä.

Pelastusviranomainen varasi valittajalle hallintolain 34 §:n mukaisesti mahdollisuuden antaa asiasta kirjallisen selityksen velvoitteen ja uhkasakon asettamista koskien. Valittajalle ilmoitettiin, että mikäli selitystä ei anneta, voidaan asia käsitellä ilman sitä. Selityksen toimittamiselle annettiin aikaa 14.5.2021 saakka.

Päätös hallinnollisten pakkokeinojen asettamisesta 21.5.2021

Pelastusviranomainen teki päätöksen uhkasakon asettamisesta 21.5.2021. Asetettavan uhkasakon suuruus on päätetty asia kokonaisuutena arvioiden. Valvonnan aikana valittajalta saatujen tietojen mukaan rakennuksen kattoturvalaitteet ovat puutteelliset, mikä on korjattava ennen kuin nuohooja voi suorittaa nuohouksen.

Päätökseen on kirjattu seuraavasti:

”Helsingin kaupungin kirjaamosta on varmistettu 21.5.2021, onko asianosainen toimittanut selitystä asiaan liittyen. Asianosainen ei toimittanut selitystä asiaan liittyen, minkä johdosta asia ratkaistiin ilman sitä.

Pelastusviranomainen on päättänyt asettaa seuraavan pelastuslain (379/2011) 105 § ja uhkasakkolain (1113/1990) 6 § mukaisen uhkasakon päävelvoitteen laiminlyömisen vuoksi.

Pelastusviranomainen on päättänyt asettaa 5000,00€ (viiden tuhannen euron) kiinteän uhkasakon.

Asianosaisen tulee korjata päävelvoitteen edellyttämä asiat selityspyynnössä edellytettyjen vaatimusten mukaisesti viivytyksettä.

Muussa tapauksessa pelastusviranomaisella on mahdollisuus tuomita asetettu uhkasakko maksettavaksi.

Päävelvoitteen noudattamista tarkastellaan seuraavan kerran 30.08.2021, ellei asianosainen ilmoita päävelvoitteen noudattamisesta Pelastuslaitokselle tätä aikaisemmin.”

Tiedoksianto: 21.5.2021 päivätty Päätös hallinnollisten pakkokeinojen asettamisesta liitteineen (valitusosoitus) on toimitettu valittajalle haastemiehen kautta tiedoksiantona 17.6.2021.

Yhteenveto

Pelastusviranomaisella on ollut laillinen oikeus tehdä valituksenalainen päätös. Uhkasakon suuruus on päävelvoitteeseen nähden kohtuullinen. Valittaja ei ole osoittanut noudattaneensa päävelvoitetta. Valittajan maksukyky ei vaikuta uhkasakon asettamispäätökseen. Päätöksenteossa on noudatettu pelastuslain, uhkasakkolain ja hallintolain edellyttämiä käytäntöjä. Valittajan vaatimukset on hylättävä ja pelastusviranomaisen päätös on pidettävä voimassa.