Poikkeaminen, Vallila, tontti 22706/5, Ensi-Kodin tie 4, Kiinteistö Oy Helsingin Ensi Kodin tie 4

HEL 2021-009123
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 15

Vallila, Ensi-Kodin tie 4, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 22. kaupunginosan (Vallila) korttelin 706 tonttia 5 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 5045 seuraavasti: poiketaan osoitetusta rakennusalan rajasta. Muutoksen jälkeinen rakennusoikeudellinen kerrosala tontilla on 3 463 k-m². Voimassa olevassa asemakaavassa ei ole esitetty rakennusoikeutta. Tontin nykyinen kiinteistörekisterin mukainen toteutunut kerrosala (3 811 k-m²) ei ylity muutoksen jälkeisessä tilanteessa.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

  • Jatkosuunnittelussa tulee noudattaa 1.2.2022 päivättyjen luonnossuunnitelmien periaatteiden mukaisia ratkaisuja koskien muun muassa uudisrakennuksen sijoittumista, kerrosalaa, kerroslukuja, kattomuotoja, julkisivujäsentelyä ja -materiaaleja, parveketyyppejä, tilojen ja toimintojen sijoittumista rakennuksessa sekä piha- ja pihamuuriratkaisuja. Jatkosuunnittelussa tulee edelleen huomioida kaupunginmuseon ja kaupunkikuvatyöryhmän lausunnot.
  • Uudisrakennus tulee arkkitehtuuriltaan, väritykseltään ja toteutuksen laatutasoltaan sopeuttaa tontilla säilytettävän ja muun lähialueen asuinrakentamisen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan. Rakennuksen julkisivumateriaalina tulee olla perinteinen tiilen päälle tehtävä vaalea kolmikerrosrappaus. Kattopintojen materiaalin tulee olla vanhan rakennuksen nykyistä vihreää sävyä vastaava konesaumattu pelti. Rakennuksen vesikaton yläpuolelle ei saa sijoittaa teknisiä laitteita tai muita rakennelmia. Parvekkeet ja katokset saa tukea maasta siroin pilarein.
  • Asukkaiden käyttöön tulee rakentaa riittävä määrä harraste-, kokoontumis- ja muita vastaavia yhteistiloja sekä riittävät varastotilat. Tilojen tulee olla hyvin sijoitettuja ja saavutettavissa esteettömästi.
  • Asukkaiden käyttöön tulee rakentaa laadukkaasti suunniteltu ja toteutettu istutettu käyttöpiha. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä asiantuntijan laatima piha-alueiden kokonaissuunnitelma. Pihasuunnittelu tulee tehdä kokonaisuutena oleskelu, istutukset, kulkureitit ja pelastustiet huomioiden. Piha-alueet on kunnostettava ulko-oleskelualueiksi kaupunkiympäristöön sopivia istutuksia ja materiaaleja käyttäen. Betonikivi tai -laatta eivät ole sallittuja.
  • Tontin aitaamisen suunnittelussa tulee käyttää erityistä kaupunkikuvallista harkintaa ja pyrkiä muodostamaan ratkaisuilla laadukasta lähiympäristöä. Aitaamisratkaisut eivät saa estää näkemiä tonttiliittymän ympäristössä tai yleisten kulkuyhteyksien risteyksissä ja kulmissa.
  • Tontille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 1 pp / 30 m² asuntokerrosalaa. Asukkaiden polkupyörien pysäköintipaikoista vähintään 75 % tulee sijaita pihatasossa olevassa ulkoiluvälinevarastossa.
  • Asukkaille ei tarvitse osoittaa autopaikkoja. Piha-alueelle saa sijoittaa yhteensä kolme autopaikkaa saattoliikenteen ja liikuntaesteisten käyttöön, ja lisäksi huolto- ja lastausliikenteen pysähtymispaikan. Autopaikkoja ei saa sijoittaa Lemunkujan rajalle. Muita autopaikkoja ei saa sijoittaa piha-alueelle.
  • Huoltoliikenne tulee järjestää tontilla. Ajosäteet tulee tontin ratkaisuissa mitoittaa enintään kahdeksanmetriselle huoltoajoneuvolle.
  • Pyöräsäilytys- ja jätetilat tulee järjestää rakennuksiin. Sisäpihalle saa sijoittaa erillisen irtaimistovaraston huolellisesti piharakenteisiin sovitettuna.
  • Asuntojen hätäpoistumistiejärjestelyt on hyväksytettävä pelastuslaitoksella ennen rakennusluvan myöntämistä.
  • Jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon viereisen korttelin 704 tontilla 46 (osoite Mäkelänkatu 46) oleva osittain maanalainen, kallioon sijoittuva sähköasema. Purkamisesta, louhimisesta tai rakentamisesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa sähköaseman maanalaisille rakenteille tai herkille toiminnoille.

Maksu

1 491,55 euroa

Hakija

Kiinteistö Oy Helsingin Ensi Kodin tie 4 c/o Hoivatilat Oyj

Rakennuspaikka

22. kaupunginosan (Vallila) korttelin 706 tontti 5

Hakemus

Hakija hakee lupaa erityisasumisen rakennuksen (1 745 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 5045 siten, että poiketaan osoitetusta rakennusalan rajasta.

Muutoksessa säilytetään ja korjataan vuonna 1942 valmistunut Ensikodin rakennus (1 718 k-m²), jonka vuonna 1965 rakennettu heikkokuntoinen laajennusosa korvataan uudisrakennuksella. Muutoksen jälkeinen rakennusoikeudellinen kerrosala tontilla on 3 463 k-m².

Uudisrakennus rakennetaan pääosin 60-luvulla rakennetun purettavan laajennuksen paikalle. Asemakaavan rakennusalasta poiketen uudisrakennuksen siipiosa suuntautuu kohti Mäkelänkatua muodostaen suojaista korttelipihaa toiminnan luonnetta tukien. Näkymät yleisiltä kulkureiteiltä piha-alueelle ovat toiminnan luonteen vuoksi rajatut osin siipiosan, osin istutuksin ja pergola -rakenteiden avulla.

Uudisrakennuksen korkeus on sovitettu alkuperäisen rakennuksen korkeuteen ja ympäristön maanpinnan korkeusasemiin. Räystäskorko on rakennusten liitoskohdassa vanhan osan räystäskoron mukainen. Laajennus on pääosin kolmikerroksinen ja aumakattoinen. Liitososa on nelikerroksinen. Uudisrakennuksen julkisivumateriaalina on rapattu tiili. Yksikerroksisesta rakennusosasta tontin etupihalla luovutaan.

Lemunkujan ja Ensi-Kodin tien kulman piha-alue puineen ja istutuksineen sekä rajaukset (mm. betoninen tukimuuri) säilytetään ennallaan. Purettavan yksikerroksisen rakennusosan paikalle ja sisäpihalle tehdään pihan toiminnallisuutta parantavia muutoksia, mm. lisätään istutuksia ja oleskelualueita. Sisäpihalta puretaan vanha varastorakennus ja korvataan uudella vaunuvarastolla. Lemunkujan ja Sysmänkujan puoleisille tontinosille toteutetaan muuri- ja pergolarakenteita.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että

  • rakennuskokonaisuus yhdistyy aiempaa selkeämmin Mäkelänkadun asuinrakentamisen kortteleihin
  • laajennusosan suuntaus muodostaa Ensikodille toiminnan luonteen vuoksi tarpeellisen sisäpihan, turvallisuuden takia piha-alueille ei tule olla näköyhteyttä
  • viereisten korttelien rakentuessa laajennuksen suuntaus jättää tilaa tulevalle rakentamiselle Sysmänkujan ja Lemunkujan kulmassa tontin lounaiskulmassa.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 15.12.2020 (§ 737) määräämä rakennuskielto (nro 12691) asemakaavan muuttamiseksi. Rakennuskielto koskee osaa kantakaupungin alueesta ja kohdistuu rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitiloihin ja niiden muuttamiseen asuinkäyttöön.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 25.11.1961 vahvistettu asemakaava nro 5045. Asemakaavan mukaan kiinteistö on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Kiinteistöön on osoitettu rakennusala nelikerroksiselle rakennukselle, jonka päätyihin liittyvät yksi- ja kolmikerroksiset rakennusosat. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasema on nelikerroksisessa osassa +45,0, kolmikerroksisessa osassa +41,7 ja yksikerroksisessa osassa enimmillään 37,5 metriä. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä eikä autojen paikoitukseen on istutettava. Asemakaavaan ei ole merkitty rakennusoikeutta. Myöskään autopaikkoja koskevia määräyksiä ei ole esitetty.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka sijoittuu osittain kantakaupunkiin (C2) ja osittain toimitila-alueelle. Kantakaupunkia (C2) kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Toimitila-aluetta kehitetään ensisijaisesti toimitilojen, tuotannon, varastoinnin, satamatoimintojen, julkisten palvelujen ja opetustoiminnan sekä virkistyksen käyttöön. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset turvataan asemakaavoittamalla riittävästi toimitilatontteja toimitila-alueille.

Kiinteistö rajautuu alueeseen, joka on Museoviraston inventoinnissa (RKY, Vallilan asuinalueet) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Nykytilanteessa tontilla sijaitsee kaksi toisiinsa yhdistyvää rakennusta, jotka ovat pääosin nelikerroksisia. Rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1942 (Ensikoti) ja 1965 (Perhetalo). Vanhempaan rakennukseen liittyy kolmikerroksinen siipiosa ja uudempaan yksikerroksinen parakkimainen osa kiinteistön etupihalla. Sisäpihalle on varattu rakennuslupapiirustuksissa kolme autopaikkaa. Tontin nykyinen toteutunut kerrosala on kiinteistörekisterin mukaan 3 811 k-m² ja (vuoden 1981 ja sen jälkeisten) rakennuslupien kerrosalalaskelmien mukaan 3 415 m². Tontin koko on 3 456 m².

Vuoden 1965 rakennusta koskevissa tutkimuksissa on todettu rakenteellisia ongelmia ja tehty kosteusvaurioon viittaavia löydöksiä. Ulkoseinärakenteet ja ikkunat olisi kuntonsa takia uusittava. Rakentamisen jälkeen tehdyt julkisivumuutokset ovat heikentäneet julkisivujen arkkitehtuuria ja asuntojen käytettävyyttä.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (1.9.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 1 kpl. Muistuttajan mielestä muutokset peruskorjattavaan osaan seuraavat nykyisen rakennuksen värimaailmaa ja arkkitehtuuria. Uudisosa on arkkitehtuuriltaan harmoninen ja parantaa asuinaluekokonaisuutta teollisuusalueelle päin. Uudisosa seuraa vanhan rakennusmassan räystäskorkoja nykyisellä rakennusalalla eikä tältä osin vaikuta Mäkelänkadun puoleiseen naapurikiinteistöön. Varaston siirtäminen pois tontin rajalta nähdään hyvänä ratkaisuna.

Muistuttaja katsoo, että uudisosan laajentaminen ja rakennusalan ylittäminen vaikuttavat Mäkelänkadun puoleisiin naapureihin korostaen Mäkelänkadun pihojen toissijaisuutta, jotka ovat nykyisellään kuoppamaiset ja näkymiltään rajatut. Laajennusosa on osittain korkeammalla kuin rakennuksen vanhan osan kolmikerroksinen vastapari. Laajentamalla rakennusmassaa koilliseen, rajaa uusi rakennusmassa nykyistä enemmän jo rajallista avointa näkymää. Muistuttaja katsoo, että laajennuksen perusteleminen Mäkelänkadun suuntaisella eheyttämisellä ei ole kaupunkikuvallisesti täysin perusteltua piha- ja katukorkojen ollessa hyvin erilaiset kiinteistöjen välillä. Korkoerot erityisesti Sysmänkujan suuntaisesti ovat hyvin suuret ja haasteelliset, ja tekevät kiinteistöjen välisestä alueesta hyvinkin haastavan edistää kaupunkikuvallisesti. Rakennukset ja sisäpihat terassoituvat myös ei-suotuisaan ilmansuuntaan. Alueleikkaus Mäkelänkadun naapureiden suuntaan, helpottaisi kokonaisuuden hahmottamista.

Muistuttaja näkee, että alueen kehittäminen on tärkeää erityisesti teollisuusalueen suuntaan, missä tällä hetkellä voi iltaisin tuntea turvattomuuden tunnetta. Erityisesti Sysmänkujalla on tällä hetkellä sosiaalisesti vaikeasti valvottavia alueita muurien, korkoerojen sekä tyhjien tonttien myötä. Muistuttaja toivoo, että korkeiden muurien sijaan pyrittäisiin luomaan viihtyisää kaupunkikuvallista maantasonäkymää edistäen yleisten alueiden valvottavuutta, näkymiä ja teollisuusalueen positiivista kehittymistä jatkossa turvallisempaan tai kaupunkikuvallisesti kiinnostavaan suuntaan. Korkea muuri ei seuraa lähialueen yleistä ilmettä, jossa sisäpihanäkymät avautuvat ohikulkijoille.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että laajennuksen jatkosuunnittelussa on tarkennettu tontin rajapintojen käsittelyä Mäkelänkadun asuinkerrostalojen sekä Sysmänkujan ja Lemunkujan suuntaan. Suunnittelu on edennyt rakennusvalvonnan ja kaupunkikuvatoimikunnan ohjauksessa, ja muistutuksenkin toiveen mukaisesti rajauksia on kevennetty. Tontin rajauksessa noudatetaan alkuperäisen osan aidan rytmiä, lisäksi tontin rajalle tehdään istutuksia. Muuria Mäkelänkadun suuntaan kunnostetaan, korkeus pysyy nykyisenä, rajalle lisätään istutuksia, köynnöksiä ja pergolarakenne.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Helen Sähköverkko Oy:ltä, Museovirastolta, kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta/kaupunginmuseolta.

Helen Sähköverkko Oy toteaa lausunnossaan (8.9.2021), että Helen Sähköverkolla on Ensi-Kodin tie 4 naapurissa osoitteessa Mäkelänkatu 46 sähköasema, joka on osittain maan alle louhituissa tiloissa. Maan-alaisen tilan kalliokatto on kallion rakenteesta johtuen epävakaa, mikä pitää ottaa huomioon rakennuslupia myönnettäessä sähköaseman naapurustossa. Mahdolliset louhinnat yms. kallioperään tärinää aiheuttavat työt tulee tehdä niin, ettei tilan katosta irtoa liian suurta kiviainesta. Lisäksi kallion vakautta tulee seurata em. töiden aikana. Helen Sähköverkko pyytää käyttöönsä tarkempia suunnitelmia.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska se edesauttaa Ensikodin toiminnan jatkamista ja kehittämistä perinteikkäällä sijainnilla ja toteuttaa kaupungin strategisia tavoitteita alueen erityispiirteet huomioivan täydennysrakentamisen ja monipuolisen asuntotuotannon mahdollistamisen suhteen.

Poikkeamispäätöksen ehtojen tarkoituksena on varmistaa hankkeen ympäristöönsä sopiva toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen rakentaminen luonnossuunnitelman periaatteiden mukaisella tavalla. Helen Sähköverkko Oy:n lausunto sähköaseman maanalaisiin tiloihin ja rakenteisiin liittyen on huomioitu ehdoissa. Muistutus rakentamisen sijoittumiseen ja tontin aitaamisratkaisuihin liittyen on huomioitu ja muuriratkaisujen suunnitelmia on kehitetty. Näistä määrätään poikkeamisen ehdoissa.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen ja käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätös tullut nähtäväksi 04.02.2022

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 15 § (Poikkeamispäätöksestä).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Sörnäistenkatu 1
 
00580 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Sörnäistenkatu 1
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 15 § (Maksun osalta).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Paula Leiwo, arkkitehti, puhelin: 09 310 23637

paula.leiwo@hel.fi

Päättäjä

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja