Yleiseen käyttöön luovutettavat kadut tammikuussa 2022
Yleiseen käyttöön luovutettavat kadut tammikuussa 2022
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päätti tehdä liitteestä 1 ilmenevistä kaduista tai kadun osista kadunpitopäätöksen, joka astuu voimaan 1.1.2022.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Perusteet
Maankäyttö- ja rakennuslain 86 §:n mukaan kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää.
Kadunpidon järjestäminen kuuluu pääosin kunnalle. Laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978, kunnossapitolaki) säädetään katujen, torien, katuaukioiden, puistojen ja muiden näihin verrattavien yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidon velvollisuuksista. Kunnossapitolain mukainen velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana asemakaava-alueella olevat kadut kuuluu osaksi kunnalle ja osaksi tontin tai muun alueen omistajalle sen mukaan kuin kunnossapitolaissa säädetään.
Kunnossapitolaissa tarkoitetut velvollisuudet alkavat, kun katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja kunta on tehnyt maankäyttö- ja rakennuslain 86 §:n 3 momentin mukaisen kadunpitopäätöksen, jolla katu tai kadun osa katsotaan luovutetuksi yleiseen käyttöön.
Esityksessä mukana olevat kadut ja kadun osat
Kadut tai kadun osat, jotka on lueteltu liitteessä 1, tyydyttävät asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen. Yleiseen käyttöön luovutettavien katuosuuksien kokonaismäärä on 25 kappaletta ja yhteispituus noin 4,8 km. Esityksessä mainitut kadut tai kadun osat ovat pääosin asemakaavoituksen etenemisen seurauksena syntyneitä täysin uusia katuja.
Kadunpitopäätöksen vaikutukset perustapauksessa
Kadunpitopäätöksen seurauksena kunnossa- ja puhtaanapitovastuut jakautuvat kunnossapitolain mukaisesti. Perustapauksessa tontinomistajille siirtyvät kadun puhtaanapito sekä jalkakäytävän talvihoitovelvoitteet, kuten lumen ja sohjon poisto, liukkaudentorjunta sekä vahingonkorvausvastuu liukastumistapauksissa sekä ajoradan että jalkakäytävän lumen poiskuljetus. Lisäksi tontinomistajan velvollisuutena on ilmoittaa kunnalle viipymättä kadussa olevista vaurioista sekä tarvittaessa varoittaa liikennettä. Tontinomistajalla tarkoitetaan kiinteistön omistajan lisäksi maanvuokrasopimuksen nojalla kiinteistön haltijana olevaa vuokramiestä. Kaupunki puolestaan huolehtii ajoratojen ja pyöräteiden aurauksesta sekä liukkaudentorjunnasta.
Kadunpitopäätöksen vaikutukset kokonaisvastuuhoitoalueilla
Suurin osa Helsingistä on niin kutsutun kokonaisvastuuhoitojärjestelyn piirissä, jossa kunnossa- ja puhtaanapitovastuut jakautuvat tontinomistajien ja kaupungin kesken eri tavalla kuin edellisessä kappaleessa mainitussa perustapauksessa. Kokonaisvastuuhoidossa kaupunki on kunnossapitolain 8 §:n ja 13 §:n mahdollistamana ottanut esikaupunkialueella sekä eräillä kantakaupunkialueilla osan tontinomistajien vastuulla olevista katujen kunnossa- ja puhtaanapitotehtävistä hoitaakseen. Kokonaisvastuuhoitoalueilla kaupunki vastaa suurimmasta osasta katualueen kunnossa- ja puhtaanapitovelvoitteista. Tontinomistajien velvollisuuksiksi kokonaisvastuuhoitoalueilla jäävät oman tonttiliittymän talvikunnossa- ja puhtaanapito sekä ilmoitus- ja varoitusvelvollisuus kadussa olevista vaurioista. Kaupunki perii tontinomistajilta vastuulleen ottamistaan tehtävistä syntyneet kustannukset kunnossapitolain 14 b §:n mukaisesti erillisen päätöksen myötä asettamiensa taksojen mukaan. Taksat perustuvat tonttien pinta-alaan sekä käytettyyn kerrosalaan. Viimeisin voimassa oleva taksapäätös on tehty kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston toimesta 2.11.2017 § 43.
Päätöksen tiedoksianto
Päätös annetaan tiedoksi kuntalain 139 § mukaisesti liitteen 1 katujen tai kadun osien varrella sijaitsevien tonttien omistajille ja haltijoille. Päätösotteen ja sen liitteiden lisäksi asianosaisille lähetetään tiedotteet, joissa kerrotaan kunnossa- ja puhtaanapitovastuista. Jos päätöstä koskeva katu tai sen osa sijaitsee kokonaisvastuuhoitoalueella, asianosaiselle ilmoitetaan lisäksi myös voimassa olevat laskutustaksat.
Toimivalta
Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 3 § 2 momentin 4 kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päättää kadunpidosta ja kadunpidon lopettamisesta.
Päätös tullut nähtäväksi 22.11.2021
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Jenna Ikonen, projektipäällikkö, puhelin: 09 310 33264