Oppilaan koulupaikan määräytyminen ja oppilaaksi ottamisen perusteet, Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää oman kieliryhmänsä perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta. Mainitun pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan jaosto päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää oppilaaksioton perusteista.

Perusopetuslain 6 §:n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan osoittamaan kouluun. Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää myös oppilaan taipumuksia edellä tarkoitettuun opetukseen osoittavaa koetta. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia. Oppilaaksiotossa on noudatettava yhdenvertaisia valintaperusteita (perusopetuslain 28 §).

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on päättänyt oppilaan koulupaikan määräytymisestä ja oppilaaksiottamisen perusteista 19.12.2017 (§ 32).

Oppilaaksioton lähtökohtana on lähikouluperiaate. Kaupunki osoittaa jokaiselle oppivelvolliselle hänen asuinosoitteensa mukaisen lähikoulun. Oppilaaksioton kriteereitä muutettaisiin 1.1.2022 alkaen liitteessä 1 olevien oppilaan koulupaikan määräytymisen ja oppilaaksiottamisen perusteiden mukaisiksi, jotta oppilaiden yhtenäinen opinpolku voi toteutua nykyistä paremmin sekä olisi perheiden kannalta ennakoitavissa nykyistä paremmin.

Oppilaan koulupaikan määräytymisen ja oppilaaksiottamisen perusteiden muutosehdotukset koskevat seuraavia asioita:

1. Liitteessä 1 olevaan muutosehdotukseen on lisätty kokonaan uusi osio eli luku 2, Opinpolun mukainen oppilaaksiotto. Ehdotuksen mukaan oppilaalla, joka on otettu valintakokeella 1. tai 3. vuosiluokalla alkaneeseen painotettuun, laajamittaiseen kaksikieliseen tai englanninkieliseen opetukseen, olisi oikeus opinpolun jatkumon mukaisesti jatkaa mainitussa opetuksessa 9. vuosiluokalle asti. Jos oppilas ei ole ollut yhtenäisessä peruskoulussa, hänellä ei tähän asti ole ollut mahdollisuutta jatkaa opintojaan 7. vuosiluokalle ilman osallistumista tammikuussa 6. vuosiluokan valintakokeeseen. Yhtenäisen opinpolun mahdollistaminen on tarpeen oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi, ja se myös lisää opinpolun ennakoitavuutta kuntalaisen näkökulmasta. Oppilaalla on edelleen mahdollisuus hakeutua painotettuun, laajamittaiseen kaksikieliseen tai englanninkieliseen opetukseen valintakokeen kautta 7. luokalle haettaessa silloinkin, kun hän ei ole opiskellut mainituissa opetusmuodoissa vuosiluokilla 1-6 tai 3-6.

2. Muutosehdotuksen osiossa 3.3 on nykyisiin oppilaaksiottamisen perusteisiin verrattuna kokonaan uusi painotettua, laajamittaista kaksikielistä ja englanninkielistä opetusta koskeva osuus. Mahdollisimman eheän opinpolun mahdollistamiseksi painotettuun, laajamittaiseen kaksikieliseen ja englanninkieliseen opetukseen hakeutumista muutettaisiin tilanteissa, joissa oppivelvollisuusikäisen asuinkunta muuttuu Helsinkiin kesken perusopetuksen. Mikäli oppilas on aiemmin osallistunut mainittuun opetukseen ja kun hänellä on tosiasiallinen tarve koulupaikalle ja valintakokeen perusteella riittävät valmiudet osallistua painotettuun, laajamittaiseen kaksikieliseen tai englanninkieliseen opetukseen, hänet voitaisiin ottaa oppilaaksi kyseiseen opetukseen lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun, jossa on tilaa.

3. Muutosehdotuksessa kielikylpyä koskeva osuus on siirretty osaksi opinpolun mukaista oppilaaksiottoa koskevaa lukua 2, koska oppilaaksiottaminen kielikylpyopetukseen perustuu yhtenäiseen opinpolkuun.

4. Lisäksi oppilaaksiottamisen perusteisiin on tehty kielellisiä tarkennuksia ja pyritty muokkaamaan perusteita lukijan kannalta helpommin ymmärrettäviksi.

Koulujen johtokunnilta on pyydetty lausuntoa oppilaaksiottamisen perusteiden muutosehdotuksesta. Lausuntopyynnössä kehotettiin liittämään oppilaskunnan lausunto johtokunnan lausunnon yhteyteen sekä lisäksi varmistamaan, että jokainen koulun oppilas saa mahdollisuuden lausua mielipiteensä asiasta. Johtokunnan lausuntoja tuli yhteensä 93 kappaletta. Osa johtokunnista oli liittänyt lausuntoonsa oppilaskunnan lausunnon.

Annetuissa lausunnoissa 68 johtokunta kannatti esitystä ja 8 lausunnossa johtokunta oli esitystä vastaan. 17 johtokuntaa totesi, että johtokunnalla ei ole lausuttavaa. Oppilaskunnan lausunnoista 23 lausuntoa kannatti esitystä ja 7 lausuntoa vastusti. Yhteenvetona voidaan todeta, että merkittävä osa johtokunnista puolsi muutosesitystä ja piti ehdotettuja muutoksia kannatettavina. Useat johtokunnat toivoivat huomioitavan, että jatkossakin painotetun, laajamittaisen kaksikielisen ja englanninkielisen opetuksen aloituspaikkoja on riittävästi 7. luokalta alkavaan painotettuun opetukseen. Osa johtokunnista koki, että ehdotus lisää painotetun opetuksen oppilaiden yhdenvertaisuutta opinpolun jatkumisessa perusopetuksen loppuun saakka. Osa johtokunnista toi esille ajatuksen huolen siitä, että painotettuun opetukseen tulee osata hakeutua jo 1. tai 3. vuosiluokalta. Lisäksi muutamissa lausunnoissa esitettiin kritiikkiä muutosehdotuksen nopeaa toteutusaikataulua kohtaan.

Lapsivaikutusten arviointi

Muutosehdotuksen myötä lapsen opinpolusta tulee aiempaa ennakoitavampi, kun lapsi ja huoltaja tietävät jo 1. tai 3. vuosiluokalta, että painotettu, laajamittainen kaksikielinen tai englanninkielinen opetus jatkuu perusopetuksen loppuun saakka. Kun lapsi on jo kerran osoittanut valintakokeessa taipumuksensa painotettuun, laajamittaiseen kaksikieliseen tai englanninkieliseen opetukseen 1. tai 3. vuosiluokalle hakiessa, hänen ei tarvitse osallistua valintakokeeseen enää 7. vuosiluokalle siirryttäessä. Muutosehdotus turvaa myös Helsinkiin kesken perusopetuksen muuttavien lasten mahdollisuuden jatkaa muualla alkanutta opinpolkua painotetussa, laajamittaisessa kaksikielisessä tai englanninkielisessä opetuksessa.

Päätös tullut nähtäväksi 04.02.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.