Tienpidon ja liikenteen suunnitelma vuosille 2022-2025, Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus

HEL 2021-011441
Asialla on uudempia käsittelyjä
12. / 880 §

Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille 2022–2025

Helsingin kaupunginhallitus

Lausunto

Kaupunginhallitus antoi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille 2022–2025 seuraavan lausunnon:

Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon rahoituksen määrä on vähäinen suhteessa korjausvelkaan ja investointien tarpeisiin. Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon rahoitustasoa tulee nostaa pysyvästi, sillä alueen liikkujat ja tavaramäärät sekä asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat maankäytön ja talouden kehityksen myötä. Helsingin alue on koko maan talouden veturi ja sen toimintaedellytykset tulee turvata huolehtimalla hoidon ja korjausten lisäksi maantieverkon tarpeellisista investoinneista. Viime vuosina rahoitus ei ole riittänyt edes liikenneverkon palvelutasoa nostaviin pieniinkään investointeihin.

Valtion investointien ennakoitavuus on sidosryhmien, myös Helsingin kaupungin, toiminnan ja omien investointien suunnittelun kannalta välttämätöntä. Osaltaan ennakoitavuuden tarpeeseen vastaa Väyläviraston kahdeksanvuotinen väyläverkon investointiohjelma, johon Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelman tulisi jatkossa kytkeytyä. Helsingin kaupunki on investointiohjelmassaan varautunut omalta osaltaan valtion kanssa yhteishankkeina toteutettavien kohteiden kustannuksiin. Helsingin alueen kehittyminen sekä liikenteen ja kuljetusten toimintavarmuuden turvaaminen edellyttävät valtion sitoutumista yhteishankkeisiin ja niiden rahoitukseen.

Valtion osallistuminen tieverkon kehittämishankkeisiin siten, että se tukee Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelmassa ja MAL-sopimuksessa 2020–2031 esitettyjä alueellisia asuntotuotantotavoitteita, on perusteltua. Tästä näkökulmasta keskeisiä hankkeita ovat Hämeenlinnanväylän Kuninkaantammen eritasoliittymä, Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä ja Länsiväylän Koivusaaren eritasoliittymä. Ilmasillan eritasoliittymä on myös mainittu osana Lahdenväylän kehittämistä Kehä I:n ja Kehä III:n välillä luonnoksessa valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2022–2029.

Kehä I:n kehittämistä tulee jatkaa toteuttamalla Myllypuron eritasoliittymä. Kehä I:n ja Itäväylän liittymän kehittäminen maankäytön suunnittelun kanssa samanaikaisesti on tärkeää. Helsingin seudun MAL-sopimuksessa (2020–2031) on sovittu, että valtio osallistuu Vihdintien pikaraitiotien hankekokonaisuuden kustannuksiin. Tähän kokonaisuuteen sisältyvät myös Turunväylän ja Huopalahdentien liittymään suunnitellut muutokset.

Myös maanteiden meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä kasvavien meluhaittojen vähentämiseksi. Helsingissä yhdyskuntarakenteen tiivistyessä meluhaitoille altistuvien määrä kasvaa, joten asuntoalueiden meluntorjunnalle on suuri tarve. Ennusteiden mukaan liikennemäärät kasvavat ilman merkittäviä liikennettä vähentäviä toimenpiteitä. Uusien meluesteiden sekä vanhojen meluesteiden parantamisen tarve ja tulee ottaa suunnitelmassa paremmin huomioon.

Itäkeskus on yksi pääkaupunkiseudun merkittävimmistä aluekeskuksista. Yleiskaavassa alueelle osoitetaan merkittävästi nykyistä enemmän asunto- ja toimitilarakentamista. Itäväylän ja Kehä I:n risteys on yksi pääkaupunkiseudun vilkkaimpia risteyksiä ja samalla myös yksi Helsingin seudun vaarallisimmista risteyksistä. Alueella liikkuu myös paljon asukkaita ja kauppojen asiakkaita, joukkoliikenteen käyttäjiä, pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Valtion sitoutuminen myös Kehä I:n ja Itäväylän liittymän kehittämiseen on tärkeää.

Investointikohteet

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2022−2025 tiehankkeita on Helsingin kaupungin alueella erittäin vähän. Siinä mainitaan vain Kehä I:n Kurkimäen alikulkukäytävän siltojen peruskorjaus ja Länsiväylän kaiteiden kunnostus Ruoholahden ja Kirkkonummen välillä.

Seuraavat tärkeät tiehankkeet, jotka liittyvät tiiviisti myös maankäytön kehittämiseen, tulisi käynnistää suunnitelmakaudella 2022–2025:

  • Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymä. Hanke on kokonaisvaikuttavuudeltaan Kehä I:n suunnitteluhankkeista Itäväylän liittymän jälkeen paras. Liittymän läheisyydessä on useita merkittäviä maankäytön kehittämishankkeita, kuten Stadin ammattiopisto ja Metropolia. Eritasoliittymä parantaa valtakunnan vilkkaimman maantien liikenneturvallisuutta merkittävästi. Hankkeen tiesuunnitelma on valmis ja rakennussuunnittelua käynnistellään. Helsingin kaupunki on vuoden 2022 talousarvioehdotuksessa varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2025–2026. Hankkeen rakennussuunnitteluun tulee varautua sitä ennen.
  • Kuninkaantammen eritasoliittymä Hämeenlinnanväylällä. Helsingin kaupunki on vuoden 2022 talousarvioehdotuksessa varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2024–2025. Hankkeen rakennussuunnitteluun tulee varautua sitä ennen.
  • Hämeenlinnanväylä välillä Kannelmäki - Kaivoksela, lisäkaistat, linja-autoliikenteen parantaminen ja meluesteet (sisältää Kuninkaantammen eritasoliittymän). Ruuhkautuvalla väylällä bussiliikenteen sujuvuudesta ja luotettavuudesta huolehtiminen on tärkeää. Helsingin kaupunki on vuoden 2022 talousarvioehdotuksessa varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2024–2025.  Hankkeen rakennussuunnitteluun tulee varautua sitä ennen.
  • Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä. Helsingin kaupunki on vuoden 2022 talousarvioehdotuksessa varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2025–2027. Hankkeen rakennussuunnitteluun tulee varautua sitä ennen.
  • Koivusaaren eritasoliittymä Länsiväylällä. Helsingin kaupunki on vuoden 2022 talousarvioehdotuksessa varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2026–2027. Hankkeen rakennussuunnitteluun tulee varautua sitä ennen.
  • Turunväylän ja Huopalahdentien liittymä. Helsingin kaupunki on vuoden 2022 talousarvioehdotuksessa varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2025–2026. Hankkeen rakennussuunnitteluun tulee varautua sitä ennen.
  • Maanteiden meluntorjuntahankkeet. Valtion väylien meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä meluhaittojen vähentämiseksi. Helsingin alueen maanteiden kiireellisimmät meluntorjuntakohteet ovat Torpparinmäen melueste Tuusulanväylällä ja Hämeenlinnanväylän meluesteet Kaarelan kohdalla (osana tienparannushanketta).

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Uudenmaan ELY-keskus pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa Uudenmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan 2022–2025. Lausuntoa on pyydetty 31.10.2021 mennessä. Lausunnon antamiselle varattua määräaikaa on pidennetty 30.11.2021 asti.

Uudenmaan ELY-keskuksen perustienpidon rahoitus vuodelle 2021 kesäkuun tilanteessa on noin 127 miljoonaa euroa. Perustienpidon rahoituksella hoidetaan maantieverkon tienpito lukuun ottamatta isoja kehittämisinvestointeja, joista vastaa Väylävirasto. Valtaosa perustienpidon rahoituksesta (87% vuoden 2021 tilanteessa) käytetään tiestön kunnossapitoon eli hoitoon ja korjauksiin. Tieverkon parantamisinvestointeihin on ollut rahaa viime vuosina varsin niukasti.

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2022–2025 selostetaan Uudenmaan ELY-keskuksen toiminnasta, toimintaympäristöstä ja käytössä olevasta rahoituksesta liikenteeseen ja maanteiden pitoon. Suunnitelmassa ei esitetä isompia useiden miljoonien eurojen kehittämishankkeita, joiden toteutus vaatii käytännössä eduskunnan myöntämää erillisrahoitusta.

Valtioneuvosto on antanut selonteon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021–2032. Suunnitelmaan sisältyy vuotuinen määräraha-arvio tienpidon eri toimille. Pitkällä aikavälillä suunnitelma lupa perusväylänpidon osuuden kasvua ja perusväylänpidon sisällä myös maanteiden hoidon ja korjauksen määrärahojen osuuden tasaista kasvua. Suunnitelman rahoitusohjelman toteutuminen riippuu vuotuisista valtion kehys- ja talousarviopäätöksistä.

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 vuoden 2005 tasosta. Suomen liikennejärjestelmän tulee olla kokonaan päästötön vuonna 2045. ELY-keskuksen toimin päästövähennyksiä voidaan saavuttaa kohdentamalla rahoitusta entistä enemmän kestävään liikkumiseen: kävely- ja pyöräily-yhteyksien kehittämiseen, joukkoliikenteen infraan ja joukkoliikennepalveluihin. Myös ELY-keskuksessa on sitouduttu tavaraliikenteen ja joukkoliikenteen asettamiseen etusijalle kaupunkiseutujen maantieverkon kehittämisessä.

Liikenneturvallisuuden parantaminen on myös yksi suunnitelman keskeisistä teemoista. Liikenneturvallisuuden parantamisen painopiste on suojattomissa tienkäyttäjissä ja kestävässä liikkumisessa. Suunnitelmassa on kuvattu laajaa liikenneturvallisuustoimenpiteiden keinovalikoimaa, mutta todetaan myös, että näistä hyvin erilaisista toimenpiteistä vain joitakin toimenpiteitä voidaan vuosittain toteuttaa.

Lausuntopyyntö

Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt lausuntoa 31.10.2021 mennessä. Lausunnon antamiselle varattua määräaikaa on pidennetty 30.11.2021 asti.

Saatu lausunto

Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.

Sulje

Kaupunkiympäristölautakunta 26.10.2021 § 572

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tienpidon rahoitus on vuoden 2020 hetkellisen tilanteen jälkeen palannut alhaiselle tasolle suhteessa korjausvelkaan ja investointeihin liittyviin tarpeisiin. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma lupaa pidemmällä tähtäimellä perusväylänpidon kasvua. Korjausvelan kannalta tämä on hyvä asia. Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon rahoitustasoa tulisi nostaa pysyvästi, sillä alueen liikkujat ja tavaramäärät sekä asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat maankäytön ja talouden kehityksen myötä. Helsingin alue on koko maan talouden veturi, ja sen toimintaedellytykset tulee turvata huolehtimalla hoidon ja korjausten lisäksi maantieverkon tarpeellisista investoinneista. Liikenneverkon palvelutasoa nostaviin pieniinkään investointeihin rahoitus ei juuri ole riittänyt viime vuosina.

Valtion investointien ennakoitavuus on sidosryhmien, myös Helsingin kaupungin, toiminnan ja omien investointien suunnittelun kannalta välttämätöntä. Osaltaan ennakoitavuuden tarpeeseen vastaa Väyläviraston kakhdeksanvuotinen väyläverkon investointiohjelma, johon Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelman tulisi jatkossa vahvasti kytkeytyä. Helsingin kaupunki on investointiohjelmassaan varautunut omalta osaltaan valtion kanssa yhteishankkeina toteutettavien kohteiden kustannuksiin.

Valtion osallistuminen tieverkon kehittämishankkeisiin siten, että se tukee Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelmassa ja MAL-sopimuksessa 2020-2031 esitettyjä alueellisia asuntotuotantotavoitteita, on erittäin perusteltua. Tästä näkökulmasta keskeisiä hankkeita ovat Hämeenlinnanväylän Kuninkaantammen eritasoliittymä, Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä ja Länsiväylän Koivusaaren eritasoliittymä. Ilmasillan eritasoliittymä on myös mainittu osana Lahdenväylän kehittämistä Kehä I:n ja Kehä III:n välillä luonnoksessa valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2022-2029.

Kehä I:n kehittämistä tulisi jatkaa toteuttamalla Myllypuron eritasoliittymä. Kehä I:n ja Itäväylän liittymän kehittäminen maankäytön suunnittelun kanssa samanaikaisesti on myös tärkeää. Helsingin seudun MAL-sopimuksessa (2020-2031) on sovittu, että valtio osallistuu Vihdintien pikaraitiotien hankekokonaisuuden kustannuksiin. Tähän kokonaisuuteen sisältyvät myös Turunväylän ja Huopalahdentien liittymään suunnitellut muutokset.

Myös maanteiden meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä jatkuvasti kasvavien meluhaittojen vähentämiseksi. Helsingissä yhdyskuntarakenteen tiivistyessä meluhaitoille altistuvien määrä kasvaa, joten asuntoalueiden meluntorjunnalle on suuri tarve. Myös liikennemäärät kasvavalla kaupunkiseudulla ovat ennusteiden mukaan kasvussa ilman merkittäviä liikennettä vähentäviä toimenpiteitä. Uusien meluesteiden sekä vanhojen meluesteiden parantamisen tarve ja toimenpiteet tulisi näkyä vahvemmin suunnitelmassa.

Itäkeskus on yksi pääkaupunkiseudun merkittävimmistä aluekeskuksista. Yleiskaavassa alueelle osoitetaan merkittävästi nykyistä enemmän asunto- ja toimitilarakentamista. Itäväylän ja Kehä I risteys on yksi pääkaupunkiseudun vilkkaimpia risteyksiä. Samalla myös yksi Helsingin seudun vaarallisimmista risteyksistä. Alueella liikkuu myös paljon asukkaita ja kauppojen asiakkaita, joukkoliikenteen käyttäjiä, pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Lautakunta pitää tärkeänä, että valtio sitoutuu myös Kehä1 ja Itäväylän liittymän kehittämiseen.

Investointikohteet

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2022−2025 tiehankkeita on Helsingin kaupungin alueella erittäin vähän: vain Kehä I:n Kurkimäen alikulkukäytävän siltojen peruskorjaus ja Länsiväylän kaiteiden kunnostus Ruoholahden ja Kirkkonummen välillä.

Seuraavat tärkeät tiehankkeet, jotka liittyvät tiiviisti myös maankäytön kehittämiseen, tulisi käynnistää suunnitelmakaudella 2022–2025:

  • Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymä. Hanke on kokonaisvaikuttavuudeltaan Kehä I:n suunnitteluhankkeista Itäväylän liittymän jälkeen paras. Liittymän läheisyydessä on useita merkittäviä maankäytön kehittämishankkeita, kuten Stadin ammattiopisto ja Metropolia. Eritasoliittymä parantaa valtakunnan vilkkaimman maantien liikenneturvallisuutta merkittävästi. Hankkeen tiesuunnitelma on valmis ja rakennussuunnittelua käynnistellään. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2022–2024.
  • Kuninkaantammen eritasoliittymä Hämeenlinnanväylällä. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2022–2024.
  • Hämeenlinnanväylä välillä Kannelmäki Kaivoksela, lisäkaistat, linja-autoliikenteen parantaminen ja meluesteet (sisältää Kuninkaantammen eritasoliittymän). Ruuhkautuvalla väylällä bussiliikenteen sujuvuudesta ja luotettavuudesta huolehtiminen on tärkeää. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeiden toteuttamiseen vuosina 2022–2024.
  • Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2025–2027. Hankkeen rakennussuunnitteluun tulee varautua sitä ennen.
  • Koivusaaren eritasoliittymä Länsiväylällä. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2024–2025.
  • Turunväylän ja Huopalahdentien liittymä. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2025–2026.
  • Maanteiden meluntorjuntahankkeet. Valtion väylien meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä meluhaittojen vähentämiseksi. Helsingin alueen maanteiden kiireellisimmät meluntorjuntakohteet ovat Torpparinmäen melueste Tuusulanväylällä ja Hämeenlinnanväylän meluesteet Kaarelan kohdalla (osana tienparannushanketta).
Käsittely

Vastaehdotus:
Olli-Pekka Koljonen: Lisäys lausuntoon:

"Itäkeskus on yksi pääkaupunkiseudun merkittävimmistä aluekeskuksista. Yleiskaavassa alueelle osoitetaan merkittävästi nykyistä enemmän asunto- ja toimitilarakentamista. Itäväylän ja Kehä I risteys on yksi pääkaupunkiseudun vilkkaimpia risteyksiä. Samalla myös yksi Helsingin seudun vaarallisimmista risteyksistä. Alueella liikkuu myös paljon asukkaita ja kauppojen asiakkaita, joukkoliikenteen käyttäjiä, pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Lautakunta pitää tärkeänä, että valtio sitoutuu myös Kehä1 ja Itäväylän liittymän kehittämiseen."

Kannattaja: Risto Rautava

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Olli-Pekka Koljosen vastaehdotuksen.

Esittelijä
va. kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Silja Hyvärinen
Lisätiedot

Heikki Palomäki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 37658

heikki.palomaki@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 07.12.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

vs. kansliapäällikkö
Tuula Saxholm

Lisätietojen antaja

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550

timo.linden@hel.fi