Vahingonkorvaus, takaisinsaantivaatimus, henkilövahinko, 18.1.2021, IF Vahinkovakuutus Oyj

Kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtaja päätti hylätä hakijan takaisinsaantivaatimuksen.

If Vahinkovakuutus Oyj on 7.6.2021 hakenut takaisinsaantia maksamassaan liukastumisvahingossa vahinkonumerolla 21.0027953. Vaatimus koskee 18.1.2021 noin kello 6.45 tapahtunutta liukastumista jalkakäytävällä Linnunlaulussa. If Vahinkovakuutus Oyj on 1.11.2021 eritellyt vaatimuksen 16 045,79 euroon liukastumisen aiheuttamista kustannuksista. Vaatimuksen mukaan hakija on oikeutettu takaisinsaantiin työtapaturma- ja ammattitautilain 270 §:n perusteella.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolaki sallii kunnan antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Jalankulun ja pyöräilyn väylät luokitellaan pääsääntöisesti ajorataluokan mukaan. Erilliset kevyen liikenteen väylät ja puistokäytävät luokitellaan reittien suhteen yhtenäisesti.

Katujen kunnossapitolaki velvoittaa talvikunnossapitämään
ainoastaan katualueet. Puistot ja näihin verrattavat yleiset alueet on pidettävä käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa. Niiden talvikunnossapitoon laki ei kuitenkaan velvoita. Helsingissä osaa puistokäytäviä talvikunnossapidetään perustellusti. Mikäli alueella ei ole esim. jalkakäytäviä, kunnossapidetään talvisin liikenteellisesti tärkeitä ja merkittäviä puistokäytäviä, jotka palvelevat työ- ja koulumatkaliikennettä tai muuta kunnossapitoa alueella.

Vaatimuksen johdosta asiassa on pyydetty selvitys alueella kunnossapidosta vastaavalta. Selvityksen mukaan vahingonkärsijän karttaan merkitsemä vahinkopaikka sijaitsee puistokäytävällä, joka ei ole talvikunnossapidon piirissä. Vahinkopaikalla ei myöskään ole jalkakäytävää. Kyseinen puistokäytävä on myös merkitty Ei talvikunnossapitoa-kyltein.

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokauden aika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.

Käyttämällä vaihtoehtoista reittiä vahinko olisi ollut vältettävissä.

Tässä tapauksessa kaupungin puolelta ei ole todettavissa laiminlyöntiä, tahallisuutta tai tuottamusta. Asiassa saatujen selvitysten perusteella liukkaudentorjunta on ennen vahinkoa tehty vahinkoalueella Helsingin kaupungin normien mukaisesti.
Kyseinen puistokäytävä ei ole ollut talvikunnossapidettävä väylä.
Kaupunki ei katso laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) 270 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53