Suu-nenäsuojainten korvaaminen ostopalvelutuottajille Covid-19-pandemian yhteydessä vuonna 2021

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja päätti, että Helsingin kaupunki korvaa ulkoisille sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajille koronapandemian aiheuttamia lisäkustannuksia suojavälineiden hankinnasta ajalla 1.1.–31.12.2021 laskennallisen korvausmallin mukaisesti.

Korvauksia maksetaan seuraavien ostopalvelujen osalta:

Korvaussumma perustuu helsinkiläisten asiakkaiden asumis- ja laitospalveluissa hoitovuorokausimäärään tai kotiin annettavissa palveluissa käyntimäärään ja keskimääräiseen varustekustannukseen.

Palveluntuottajan tulee toimittaa lasku ajalla 1.1.–31.10.2021 nenä-suu-suojainten hankinnasta syntyneistä kustannuksista sosiaali- ja terveystoimialalle viimeistään 20.12.2021 ja ajalla 1.11.–31.12.2021 syntyneistä kustannuksista viimeistään 31.1.2022.

Samalla toimialajohtaja päätti kumota perhehoitajien kasvomaskien hankkimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista koskevan aikaisemman päätöksensä 28.10.2020 § 192 siten, että päätös on voimassa 31.12.2021 saakka. 1.1.2022 alkaen maskeista aiheutuvat kustannukset sisältyvät perhehoidon kulukorvauksiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) antoi 17.12.2020 kunnille suosituksen (Kuntainfo 19/2020, VN/27973/2020), että ne neuvottelisivat kunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien yksityisten palveluntuottajien kanssa ylimääräisten covid-19-epidemian torjunnassa käytettyjen aineiden ja tarvikkeiden korvaamiskäytännöistä siltä osin, kun niistä ei ole sovittu palveluntuottajien kanssa.

STM suositteli, että kunnat kompensoivat yrityksille covid-19-epidemian aiheuttamat ylimääräiset ja kohtuulliset aineista ja tarvikkeista aiheutuvat kustannukset.

Silloin, kun kysymys on kunnan järjestämisvastuulla olevista palveluista, kunnalla on viimesijainen vastuu varmistua siitä, että palvelut vastaavat kunnalliselta toiminnalta edellytettävää tasoa. Asiakkaan terveys tai turvallisuus ei saa vaarantua esimerkiksi suojavälineiden puuttumisen takia. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut ohjeita suojautumisesta. Koronapandemia on lisännyt suojavälineiden käyttöä tavalla, johon varautuminen on ollut ennakkoon mahdotonta. Esimerkiksi sosiaalihuollon palveluissa suojavälineitä ei normaalioloissa käytetä, eivätkä palveluntuottajat ole voineet sopimusneuvotteluissa varautua suojavälineistä aiheutuviin, yllättäviin lisäkustannuksiin.

STM:n kuntainfon 17.12.2020 mukaisesti kustannusten korvaaminen perustuu ensisijaisesti palvelun järjestäjän ja tuottajan välisiin sopimuksiin. Kuntainfon mukaan kustannustenjako tulee arvioida sopimuksittain ja se voi toteutua rahallisen korvauksen lisäksi myös esimerkiksi luovuttamalla tarvikkeita maksutta.

Palveluntuottajille maksettavien korvausten määrää arvioitaessa tulee ottaa huomioon hankintalain (1397/2016) ja EU:n valtiontukisääntelyn asettamat vaatimukset. Valtiontukisäännökset eivät sosiaali- ja terveystoimialan arvion mukaan sovellu suojavarusteiden kompensointiin. Kyse ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta, koska suojavarusteiden hankkiminen ja luovuttaminen yksinomaan terveydenhuollon toteuttamista varten ei ole luonteeltaan taloudellista toimintaa, koska sitä harjoitetaan yksinomaan muun kuin taloudellisen palvelun tuottamiseksi. Suojavarustekompensaatiolla ei myöskään ole SEUT 107 artiklan mukaisen valtiontukisääntelyn edellyttämällä tavalla vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kunnat ovat myös saaneet Huoltovarmuuskeskukselta ilmaiseksi suojavarusteita, joita on luovutettu korvauksetta myös yksityisille palveluntuottajille. Kunnat eivät voi laskuttaa näiden välineiden hintaa palveluntuottajilta.

Sosiaali- ja terveystoimialan ja palveluntuottajien välillä solmitut sopimukset perustuvat pääosin Julkisten hankintojen yleisiin sopimusehtoihin (Jyse 2014 palvelut). Jyse-ehtojen kohdan 9.3 mukaan sopimushinnan tulee kattaa kaikki palvelun tuottamisesta aiheutuvat kulut. Ylimääräisten kulujen korvaaminen tulee kysymykseen lähtökohtaisesti erillisten neuvottelujen tai sopimusten kautta. Kaupunki haluaa turvata kaikkien sopimuskumppaneidensa yhdenvertaisen kohtelun. Koronaviruspandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa erillisneuvotteluiden käymiseen ei ole mahdollisuutta. Tämän vuoksi on päädytty korvaussummien osalta laskentamalliin, jossa kaupunki määrittelee yhtenevin perustein lasketun suu- ja nenäsuojamaskien korvauksen kaikille asumis- ja laitoshoitoa ja kotiin vietäviä palveluita tuottaville palveluntuottajilleen.

STM:n ohjeessa ei anneta suoraa mallia palveluntuottajille suoritettaviin korvauksiin. Kunnan järjestämisvastuun perusteella Helsingin kaupunki korvaa suojavarusteita vain helsinkiläisten asukkaiden, asiakkaiden ja potilaiden osalta. Korvausten kohdentuminen helsinkiläisille asiakkaille lasketaan palvelusopimuksissa määriteltyjen hoitovuorokausi- tai käyntimäärien mukaan.

Kohtuullisena on pidettävä korvausmallia, jossa huomioidaan suojavälineiden käyttömäärä ja niiden keskimääräinen kappalehinta päätöksen ajanjaksolla. Korvattava suojaväline on suu-nenäsuojain. Keskimääräinen kappalehinta perustuu HUS-logistiikan keskimääräiseen kappalehintaan. Laskennassa huomioidaan keskimääräinen suojainten kulutus (4 kappaletta suu-nenäsuojusta työntekijää ja työpäivää kohden).

- Kotihoidon osalta noudatetaan linjausta, että suu-nenäsuojia käytetään yksi kullakin käynnillä.

- Asumispalveluissa ja laitoshoidossa suu-nenäsuojainten laskennallinen kustannus lasketaan seuraavasti: hoitovuorokaudet (korvattavalta ajanjaksolla*) x hoitajamitoitus x 4 (päivittäiset suojaimet) x hinta 0,40 euroa.

Esimerkiksi jos ostopalvelutuottajalla on kumulatiivisia hoitovuorokausia helsinkiläisten asiakkaiden osalta 10 000 vuorokautta ja hoitajamitoitus palvelussa on 0,5, lasketaan kustannus 10 000 x 0,5 x 4 x 0,40 =8 000 euroa.

- Kotiin vietävien palvelujen osalta korvaus lasketaan kertomalla helsinkiläisten asiakkaiden osalta käyntikertojen lukumäärä (korvattavalla ajanjaksolla*) x 0,40 euroa.

- Päihdepalvelujen avokuntoutuksen ja korvaushoidon osalta korvaus lasketaan seuraavasti: Työvuoro x 4 (päivittäiset suojaimet) x helsinkiläisten asiakkaiden suhteellinen osuus asiakaskunnasta.

Esimerkiksi jos ostopalvelutuottajalla on työvuoroja 1 000 ja helsinkiläisiä 90 prosenttia asiakkaista, lasketaan kustannus 1 000 x 4 x 0,9 = 3 600. Viikonlopun lääkkeenannon työvuoro lasketaan puolikkaan päivän mukaan: työvuoro x 2 (puolikkaan päivän suojaimet) x helsinkiläisten asiakkaiden suhteellinen osuus asiakaskunnasta. Helsinkiläiselle asiakkaalle kotiin viedystä lääkkeenannosta korvataan yksi suojain / kotikäynti.

*Korvattavat ajanjaksot ovat 1.1.-31.10.2021 ja 1.11.-31.12.2021.

Toimialajohtajan päätös tehdään takautuvasti 1.1.2021 alkaen, ja se koskee tuottajille koronapandemian aiheuttamia lisäkustannuksia suojavälineiden hankinnasta ajalla 1.1.–31.12.2021.

Ulkoisille palveluntuottajille lähetetään erillinen infokirje, jossa annetaan tarkentavat ohjeet suojavarusteiden laskuttamisesta. Palveluntuottajat esittävät sosiaali- ja terveystoimialalle edellä kuvatun korvausmallin mukaan lasketun laskun ja liittävät siihen tarvittavat tositteet. Vuoden 2021 korvaus maksetaan kertakorvauksena palveluntuottajien laskutustiedoista ilmenevälle pankkitilille tammi-lokakuun 2021 korvausten osalta 31.1.2022 mennessä ja marras-joulukuun 2021 osalta 31.3.2022 mennessä.

Toimialajohtajan päätösvalta perustuu hallintosäännön 5 luvun 9 §:än, jonka perusteella sosiaali- ja terveystoimialan toimintaa ja hallintoa johtaa sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja.