Asemakaava ja asemakaavan muutos, nro 12957, Länsisatama, Satamatunneli

Kaupunkiympäristölautakunta päättää

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaava ja asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Länsisataman ja Kampin alueita, jotka sijaitsevat Helsingin eteläisessä kantakaupungissa. Kaavaratkaisu mahdollistaa satamaliikenteen käyttöön tulevan tunnelin rakentamisen Jätkäsaaren ja Länsiväylän välille. Pohjoisen suuaukon yhteyteen on sijoitettu myös pyöräliikenteen pääyhteys keskustasta Länsiväylän suuntaan eli Länsibaana.

Kaavaratkaisulla toteutetaan kaupunginvaltuuston tekemää periaatepäätöstä (3.2.2021, § 19) satamatoimintojen uudelleenjärjestelystä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa. Periaatepäätöksessä päätettiin, että Länsisatamasta Länsiväylälle suunnitellaan satamatunneli, joka mahdollistaa satamatoimintojen laajentamisen ja satamaliikenteen sujuvan järjestämisen.

Kaupunginhallitus päätti täytäntöönpanopäätöksessään 8.2.2021, § 115 kehottaa Helsingin Satama Oy:n hallitusta, kaupunkiympäristön toimialaa ja kaupunginkansliaa jatkosuunnittelemaan asiat kokonaisuutena, johon sisältyvät Eteläsataman vapauttaminen matkustaja-autolauttaliikenteen satamatoiminnasta ja matkustaja-autolauttaliikenteen keskittäminen Katajanokalle ja Länsisatamaan sekä sen edellyttämät Helsingin Satama Oy:n investoinnit mukaan lukien satamatunneli sellaisessa yhteisessä aikataulussa, joka mahdollistaa Eteläsataman arkkitehtuuri- ja designmuseoon liittyvässä kilpailussa etenemisen.

Kaavaratkaisu toteuttaa myös kaupunginhallituksen päätöstä (17.1.2022, § 36) hyväksyä kaupungin ennakkokantana Helsingin Satama Oy:n kehittämisohjelman toteuttaminen.

Kaupunginhallituksen asettamasta satamatoimintojen uudistamisen kokonaisaikataulusta johtuen suunnittelua on jatkettu YVA-vaiheen linjausvaihtoehdon A pohjalta. Linjausvaihtoehto D:n rakenteet ulottuvat kallioon louhittujen öljyvarastoluolien päälle ja tällä on hyvin merkittäviä vaikutuksia vaihtoehto D:n rakentamisen edellytyksiin ja öljyluoliin. Säiliöiden käytöstä poisto, uuden korvaavan säiliön rakentaminen, louhintakiellon poisto, lupamenettelyt, kuntotarkastukset, lisälujitukset, puhdistustoimet ja epävarmuus näiden onnistumisesta aiheuttaisivat kokonaisuutena merkittävän aikataulu- ja kustannusriskin satamatunnelille sekä Satamatoimintojen keskittämishankkeelle. Öljyluoliin liittyvien haasteiden vuoksi vaihtoehto D olisi arviolta noin 10 vuotta A-vaihtoehtoa hitaampi rakentaa, minkä lisäksi sen työnaikaiset vaikutukset Länsiväylän liikenteeseen olisivat pitkäkestoisia ja merkittäviä.

Kaavaratkaisu on tehty mahdollistamaan Länsisataman liikenteen ja matkustajamäärien kasvu. Kaavaratkaisun myötä varmistetaan satamaliikenteen sujuvuus ja ennakoitavuus sekä varmistetaan katuverkon välityskyky siirtämällä sataman raskas liikenne ja osa henkilöautoliikenteestä katuverkolta tunneliin. Tavoitteena on vahvistaa Helsingin Sataman toimintaedellytyksiä, parantaa eteläisen Helsingin liikenteen sujuvuutta ja satamatoimintojen uudelleenjärjestelyn avulla vapauttaa Eteläsataman alueita kaupunkilaisten kannalta nykyistä mielekkäämpään käyttöön.

Satamatunnelin asemakaavan suunnittelua on edeltänyt laaja suunnittelu- ja selvitystyö. Länsisataman laajennuksen ympäristövaikutukset on selvitetty YVA-lain ja -asetuksen mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Asemakaavan laadinnassa on hyödynnetty ympäristövaikutusten arviointiselostusta ja huomioitu siitä saatu yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä sekä kaupunkiympäristölautakunnan lausunto (9.1.2024).

YVA-menettelyn päättymisen jälkeen satamatunnelin suunnitelmia on kehitetty huomioiden erityisesti Lapinlahden puiston ympäristöön ja luontoon liittyvät vaikutusten lievennyskeinot. Selvityksiä ja arviointeja on tarkennettu tarpeellisilta osin. Lautakunnan lausunnon mukaisesti kaavan valmistelussa on minimoitu vaikutukset liito-oravaan pienentämällä pohjoisen suuaukon avokaivantoaluetta huomattavasti ja määräämällä liito-oravalle häiriötä aiheuttavat rakennustyöt toteutettavaksi sen pesimäkauden ulkopuolella. Avokaivannon pienentämisellä on myös saatu pienennettyä kaadettavien puiden määrää huomattavasti. Kirvelilattakoin hävitettäville elinympäristöille on laadittu hyvityssuunnitelma, eikä rakentamista saa aloittaa ennen kuin kompensointi on toteutettu onnistuneesti. Baana on linjattu mahdollisimman etelään valitun tunneliratkaisun puitteissa ja baanan mitoituksesta on tingitty kaikista herkimmissä kohdissa.

Lapinlahden arvokkaaseen kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on lievennetty kattamalla avokaukalo kansirakenteella ja määräämällä kaikki suuaukkoon liittyvät maanpäälliset, näkyvät rakenteet toteutettavaksi laadukkaina ja sovitettavaksi kulttuuriympäristöön. Melu- ja ilmanlaatuvaikutukset on selvitetty tarkemmin ja meluvaikutuksia Lapinlahden sairaalapuistoon on lievennetty meluesteellä. Suunnitteluratkaisut tarkentuvat jatkosuunnittelussa.

Länsiväylän osayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymien suunnitteluperiaatteiden (9.5.2023) pohjalta vaihtoehtoisia viitesuunnitelmia, joiden avulla on tutkittu Salmi-saaren maankäyttöpotentiaalia ja kaupunkirakenteen kehittämisen mahdollisuuksia. Viitesuunnitelmien laadinnassa on huomioitu myös satamatunnelivaihtoehdot. Satamatunnelin asemakaavan valmistelussa on hyödynnetty näitä viitesuunnitelmia arvioitaessa satamatunnelivaihtoehtojen mahdollistamaa maankäyttöä ja toteuttamiskelpoisuutta ja tehty valintaa asemakaavan pohjana olevasta satamatunneliratkaisusta.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7737), jonka mukaan Satamatunnelin kaksi ajokaistaa liittyvät avorampin kautta Salmisaarenkatuun ja Länsiväylään. Tunneli aiheuttaa muutoksia jalankulku- ja pyöräliikenteen yhteyksiin tunnelin pohjoisen suuaukon yhteydessä.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Länsisataman aiheuttamaa liikennettä siirtyy tunneliin, mikä sujuvoittaa maanpäällistä liikennettä ja vähentää sen aiheuttamia haittoja. Osa Lapinlahden sairaalapuiston eteläreunasta muuttuu tunnelin kansirakenteeksi ja virkistysreitit muuttuvat.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista siten, että satamatoimintojen sijoittamisesta tehtyjen päätösten toteuttamista jatketaan, tiivistyvän kaupungin liikennejärjestelmän riittävä kapasiteetti ja toimivuus varmistetaan suunnittelemalla kaikki kulkumuodot ja huomioimalla niiden kytkeytyminen toisiinsa sekä suunnittelemalla kasvavan Helsingin liikenne yhdessä maankäytön kanssa.

Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016, yleiskaavan 2002, Jätkäsaaren osayleiskaavan ja maanalaisen yleiskaavan 2021 mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueella on voimassa useita asemakaavoja, jotka on vahvistettu, hyväksytty tai tulleet voimaan vuosina 1887–2024.

Alueella on voimassa myös maanalaiset asemakaavat nro 6044 (vahvistettu 3.7.1969) ja 9207 (vahvistettu 19.12.1986), jotka on huomioitu kaavan valmistelussa.

Helsingin kaupunki omistaa kadut ja yleiset alueet. Korttelialueet ovat pääosin yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin ja Helsingin Sataman aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Tunneli toteutetaan Helsingin Satama Oy:n investointina.

Satamatunnelin rakentaminen tuo katu- ja liikennejärjestelmämuutoksia Länsiväylän ja Porkkalankadun risteykseen sekä Länsiväylälle. Satamatunnelista aiheutuvista infra- ja liikennejärjestelmämuutoksien kustannuksista vastaa Helsingin Satama Oy.

Länsiväylän alueen muutoksista on valmisteilla tiesuunnitelma, jonka suunnitelma-alue yltää Lauttasaaren Lemissaaren liittymään asti. Väylämuutoksista aiheutuvien kustannusten rahoitusjaosta valtion, Helsingin kaupungin ja Helsingin Satama Oy:n välillä sovitaan jatkosuunnittelussa.

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia pyöräilybaanan osalta, johon on yleiskaavassa varauduttu, ja joka sijoittuu Lapinlahden puistoon tunnelin pohjoispuolelle.

Kaavaratkaisu ei sisällä kaupungille tulovaikutuksia aiheuttavaa kerrosalaperusteista rakennusoikeutta. Kaupunki vuokraa Helsingin Satama Oy:lle Satamatunnelin vaatiman maa-alan, josta kaupunki saa vuokratuloa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat kulttuuriympäristön arvojen huomioimiseen, suunnitelmien yhteensovittamiseen Salmisaaren voimalaitosalueeseen liittyvien rakenteiden kanssa, alueella olevan louhintakieltoalueen huomioimiseen, johtosiirtoihin ja johtojen huoltamisen mahdollisuuksiin.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että suunnitelmat on sovitettu yhteen kannanotoissa esille nostettujen asioiden kanssa ja suunnitteluratkaisut on laadittu yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Kulttuuriympäristöön kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia on pyritty minimoimaan kaavamääräyksin.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat satamatoimintojen uudelleenjärjestelyn periaatteisiin, suunnitelmien suhteeseen valmisteilla olevaan Länsiväylän ympäristön osayleiskaavaan, vuorovaikutuksen puutteeseen, tunnelilinjauksen valintaprosessiin, osallistumis- ja arviointisuunnitelman puutteellisuuteen, puisto-, luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimiseen, ilmasto- ja liikenteen vaikutuksiin, Länsibaanaan, kustannuksiin, rakennusaikaisiin haittoihin ja vaikutusten arviointiin

Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että mielipiteissä esille nostettuja tunnelin rakentamisen vaikutuksia on selvitetty laajasti ja kaava on laadittu näiden selvitysten tulosten perusteella.

Kirjallisia mielipiteitä saapui yhteensä 26 kpl.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Asemakaavoituspalvelu pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:

Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.