Asemakaavan muutos nro 12825, Suurmetsä

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päätti

Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Joakim Kettunen ja arkkitehti Mimmi Koriseva. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Puistolan Raidepolun ja Simakujan alueiden asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee kahta aluetta, jotka sijaitsevat osoitteissa Raidepolku 6a-6c lähellä sijaitsevine katu- ja liityntäpysäköintialueineen sekä Simakuja 2, 4 ja 6. Kaavaratkaisu mahdollistaa kumpaankin kohteeseen uusien kerrostalojen rakentamisen. Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa täydennysrakentaminen Puistolan aseman läheisyydessä. Uutta asuntokerrosalaa esitetään 6 609 kem2, jolloin alueen asukas-määrä kasvaisi noin 150 asukkaalla. Simakujan suunnittelualue rajautuu pohjoispuolen pientalotonttiin, Simakujaan, Puistolatanhua nimiseen katuun sekä rautatietä ja juna-asemaa sivuavaan Kiitäjänpolkuun. Raidepolun suunnittelualueen pohjoispuolella jatkuu asuinpientalojen korttelialue, eteläpuolella on omakotitalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen alue. Länsipuolella aluetta rajaa rautatie ja itäpuolella Raidepolku. Kaavaratkaisuun kuuluu myös Kiitäjänpolun katualuetta sekä Raidepolun pohjoispäässä sijaitseva liikuntapysäköimisalue. Kiitäjänpolku on jalankululle ja pyöräilylle varattua katua, josta on alikulkuyhteys Puistolan juna-asemalle ja Tapulikaupunkiin.

Alueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1977 ja 1984. Asemakaavoissa tontit on merkitty Simakujalla erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeksi enimmäiskerrosluvulla kaksi. Raidepolun varrella tontit on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi, jossa suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Liityntäpysäköintialue on kaavassa pysäköimisaluetta. Rautatien viereinen Kiitäjänpolku on merkitty istutettavaksi ja yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatuksi katualueeksi. Helsingin yleiskaavassa 2016 alue on osoitettu lähikeskustaksi ja asuntovaltaisiksi alueiksi A2 ja A4. Asuintontit ovat yksityisomistuksessa. Katualueet ja liityntäpysäköinnin kaavaratkaisualue ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajien hakemuksesta.

Kaupunginmuseon kanta

Kaavaselostuksen mukaan alueen suurin kaupunkikuvallinen muutos on rakennusten merkittävä volyymin kasvaminen rautatieaseman yhteydessä ja läheisyydessä, minkä seurauksena alueen kaupunkikuva muuttuu kaupunkimaisempaan suuntaan. Asemakaavan muutoksen selostuksen mukaan suunnittelualueella sijaitsevat Raidepolun pientalot on rakennettu vuosina 1987 sekä 1966 ja Simakujan pientalot vuosina 1964, 2003 ja 1961. Simakujalta puretaan kolme pientaloa sekä aputilarakennuksia ja Raidepolulta kaksi pientaloa sekä aputilarakennuksia. Kaavaratkaisussa olemassa olevat viisi pientaloa korvataan kolmella kerrostalolla. Kaava-alueella ei sijaitse suojelukohteita.

Kaupunginmuseo on lausunut Puistolan Raidepolun ja Simakujan alueiden asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 20.12.2021. Lausunnossaan museo katsoi viitesuunnitelmassa esitettyjen erikorkuisten kerrostalojen poikkeavan merkittävästi alueen pientalovaltaisesta rakennuskannasta. Alueen eri-ikäinen rakennuskanta vehreine pihapiireineen muodostaa viihtyisän ja väljästi rakennetun asuinalueen. Museo ei näe estettä alueen kehittämiselle täydennysrakentamisella, mutta esittää edelleen, että alueen täydennysrakentamisessa huomioitaisiin nykyinen pientaloalueen mittakaava.

Museo esitti aiemmassa lausunnossaan myös, että asemakaavassa tulee määrittää tonttien reunat istutettaviksi, jotta alueen yhtenäinen vehreä ilme säilyy. Simakujan ja Puistolantanhuan katualueita rajaavat kookkaat yksittäiset puut ja pensaat sekä pensas- ja lauta-aidat. Raidepolun katukuvassa korostuu pensasaitojen lisäksi suuret yksittäispuut. Tonttien vehreä kasvillisuus vaikuttaa alueen katutilan ilmeeseen tehden siitä puistomaisen. Kaavaselostuksen mukaan kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa alueen luontoon ja maisemaan. Maisemallisesti alue muuttuu merkittävästi, sillä alueelle kehittyy uusi rakennettu asuinalue sekä maisematiloiltaan avoimia ja suljettuja viheralueita. Viheralueiden määrä vähenee alueella, mutta puistoalueiden kehittäminen Longinojan ja Sunnuntainiitynojan varteen parantaa alueen viihtyisyyttä. Kaavaselostuksen mukaan myös asemakaavamääräyksenä oleva viherkertoimen käyttö kannustaa olemassa olevan kasvillisuuden säilyttämiseen sekä uuden kasvillisuuden istuttamiseen. Asemakaavassa on lisäksi annettu erikseen määräyksiä pintamateriaaleista sekä kasvillisuudesta. Museo pitää tärkeänä, että alueen vehreys pyritään säilyttämään kannustamalla olemassa olevan kasvillisuuden säilyttämiseen sekä uuden kasvillisuuden istuttamiseen.

Museo pitää hyvänä, että Tapulikaupungin ja Puistolan asemanseudun alueista on laadittu suunnitteluperiaatteet (4.4.2023). Aseman ympäristön muutos on kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti merkittävä, jolla voi nähdä sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia. Se luo uuden kerrostuman Puistolan pienipiirteiseen kulttuuriympäristöön, tiivistäen yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti aseman ympäristöä. Kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta on tärkeää, että suunnittelussa otetaan huomioon oleva pienipiirteinen rakennettu ympäristö sekä alueelle ominainen vehreys.

Museo pitää hyvänä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty puisto Jyrinäpolun ja Ampiaiskujan varrella sekä asuintontti on jätetty kaavamuutoksen ulkopuolelle.

Kaavahankkeen 12825 Raidepolun ja Simakujan suunnittelualueilla ei sijaitse tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita.

Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutoksen ehdotuksesta.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12825 pohjakartan kaupunginosassa 41 Suurmetsä. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12825
Kaupunginosa: 41 Suurmetsä
Kartoituksen työnumero: 5/2023
Pohjakartta valmistunut: 5.4.2023
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Raidepolun ja Simakujan varteen Puistolan aseman läheisyyteen suunnitellaan täydennysrakentamista. Puistolan asemaa lähinnä olevia pientalotontteja muutettaisiin kerrostalotonteiksi. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Jyrinäkujan ja Ampiaiskujan välistä aluetta, jolle tutkitaan sopivaa täydennysrakentamisratkaisua.

Asuintontit ovat yksityisomistuksessa. Helsingin kaupunki omistaa muut alueet. Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajien hakemuksesta sekä Jyrinä- ja Ampiaiskujan väliseltä alueelta kaupungin aloitteesta. Alueella on voimassa kolme asemakaavaa vuosilta 1976, 1977 ja 1984. Niissä alue on merkitty omakotitalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen korttelialueeksi, erillisten enintään kaksiasuntoisten pientelojen korttelialueeksi, asuinpientalojen korttelialueeksi, pysäköimisalueeksi, istutettavaksi puistoalueeksi ja katualueiksi. Helsingin yleiskaavassa 2016 alue on osoitettu lähikeskustaksi ja asuntovaltaisiksi alueiksi A2 ja A4. Asuintontit ovat rautatien vieressä ja baanaverkon linjaus sivuaa aluetta.

Puistolan historiaa

1900-luvun alussa Parkstad–Wanda–Puistokylä -niminen yhtiö alkoi palstoittaa ja myydä tarvitsijoille omakotitontteja. Tästä käynnistyi Puistolan vanhan osan rakentaminen, ja maanositustyö jatkui aina 1930-luvulle asti. Laajan maanositustyön tuloksena Puistolaan syntyi huomattava esikaupunkiasutus ennen sen liittämistä Helsinkiin suuressa alueliitoksessa vuonna 1946.

Ennen 1970–1980-luvun kaavoitusta suurelle osalle asuntoaluetta oli leimaa antavaa omakotiasutuksen vaihtelevat tonttikoot ja -muodot sekä yksilöllinen ja vaihteleva puutaloarkkitehtuuri. Sittemmin rakennuskanta on muuttunut osittain rivitalovaltaiseksi. Alueella on edelleen hyvin eri-ikäistä rakennuskantaa.

Kaupunginmuseon kanta:

Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on neljästä erillisestä tontista muodostuva postimerkkikaava aseman läheisyydessä. Kaupungin strategian mukaisesti asemanseutuja halutaan tiivistää.

Viitesuunnitelman mukaiset erikorkuiset kerrostalot poikkeavat merkittävästi alueen pientalovaltaisesta rakennuskannasta. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan kaavoituksen lähtökohtana tulisi olla pientaloalueen mittakaava. Viitesuunnitelmassa tonttien viheralueet on supistettu minimiin massiivisen rakentamisen ja autopaikkojen takia. Asemakaavassa tulee määrittää tonttien reunat istutettaviksi niin, että alueen yhtenäinen vehreä ilme säilyy edelleen.

Lisäksi kaupunginmuseo katsoo, että Puistolan aluetta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja muodostaa yhtenäinen näkemys alueesta ja asemakaavan uudistamisen tarpeista. Viitaten maankäyttö- ja rakennuslain § 9, kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Puistolan suunnitteluperiaatteet ovat tekeillä. Tämän lisäksi kaupunginmuseo esittää, että kaavan vaikutuksen arviointia täydennetään tarkoituksenmukaisella kulttuuriympäristöselvityksellä.

Kaupunginmuseo katsoo, että asemakaavamuutosten lähtökohdat ovat liian massiivisia alueelle. Lisäksi alueen kokonaistarkastelu ennen suunniteltuja muutoksia on tarpeen. Kaupunginmuseo haluaa kommentoida asemakaavaa suunnittelun edetessä.