Innovaatiorahastoasiat vuosille 2022-2023
Uudet innovaatiorahastolle osoitetut rahoitushakemukset
Päätös
Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto ei myönnä rahoitusta seuraaville hankkeille:
- Forum Virium Helsinki Oy:n hanke "POP-T - Poikkeusalueiden joustava hyödyntäminen ja tarkka tieto muuttuvassa kaupunkiympäristössä"
- Herizon ry:n hanke "EmpowerHer: Migrant Women's Business Challenge 2023 - 2024"
- SILTA Ventures ry:n hanke "SILTA"
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kolmelle innovaatiorahastolle jätetylle hakemukselle ei myönnetä rahoitusta, koska ne eivät täytä innovaatiorahaston kriteerejä. Yhteenveto haetuista rahoituksista, kuvaus hankkeista sekä hankekohtaisen arvioinnin tulokset ovat perustelumuistiossa, liite 1.
Kaupunginhallituksen elinkeinojaoston kesäkuun 2023 päätöskokouksen käsittelyyn innovaatiorahastolle saapui kuusi hankehakemusta, joista hakijoiden toimesta yksi vedettiin pois käsittelystä ja yhden sisältöjä muutettiin sen verran paljon, että hakemus siirtyy myöhempään käsittelyyn. Yksi hakemus käsitellään erillisellä esityksellä.
Forum Virium Helsinki Oy:n hakemus "POP-T - Poikkeusalueiden joustava hyödyntäminen ja tarkka tieto muuttuvassa kaupunkiympäristössä"
Hankkeessa keskitytään muuttuvien, tai murroksessa olevien kaupunkikehityskohteiden rakentamisen aikaisten haittojen minimoimiseen ja uusien monistettavien palveluliiketoimintojen edellytysten luomiseen näillä alueilla. Hanke keskittyy kahteen kokonaisuuteen.
Hankkeen ensimmäisessä fokusalueessa etsitään ratkaisuja siihen, miten poikkeus- ja joutoalueita voidaan ottaa väliaikaiseen käyttöön. Testataan, miten voidaan hyödyntää uusia tilapäisiä monistettavia liiketoimintamahdollisuuksia, esimerkiksi pop-up-liiketoimintatarjonnan kautta. Kokeiluissa hyödynnetään markkinoilla jo olevia ratkaisuja, kuten tilapäisiä konttiratkaisuja; konttikirjasto, -kioski, -sauna, -kahvila, -rautakauppa ja niin edelleen.
Hankkeen toinen osa-alue keskittyy siihen, miten rakentamisen aikaisten poikkeusalueiden toimivuutta, saavutettavuutta ja esteettömyyttä voidaan parantaa kehittämällä kustannustehokkaita tapoja tuottaa ja hyödyntää tarkkaa ja tihein aikavälein päivittyvää kaupunki- ja karttadataa. Hankkeissa kokeillaan dronelentoja ja kerätään niistä jalostettavaa kartta-aineistoa. Hyödyntämiskohteita ovat muun muassa digitaaliset opastuspalvelut ja niihin tukeutuvat rakentamiseen liittyvät logistiikkaratkaisut sekä poikkeusalueiden läpi kulkevat ihmisvirrat.
Hankkeelle ei esitetä rahoitusta, koska sillä ei innovaatiorahaston kriteereihin nähden arvioida olevan sellaisia merkittäviä pitkäaikaisvaikutuksia tai hyötyjä, jotka jäisivät elämään hankkeen jälkeen. Hankkeen ei arvioida olevan riittävän vaikuttava suhteessa haettuun rahoitusmäärään ja hakemuksen perusteella jää osittain epäselväksi kuka ottaa tulosten hyödyntämisestä ja jatkokehittämisestä omistajuuden hankkeen päätyttyä.
Kaupungin vuonna 2023 tekemässä yrityskyselyssä poikkeusalueiden hyödyntäminen joustavasti on noussut esille. Rakennuskohteiden poikkeusajan liiketoimintaratkaisujen kehittämisessä on mahdollista synnyttää uutta elinkeinoperustaa, mutta kyseisen kaltaisen toiminnan liiketoimintapotentiaalin ja uutuusarvon ei arvioida olevan erityisen merkittävä.
Päivittyvän karttadatan tuottaminen on kiinnostava osa hanketta, mutta sen kautta syntyvän liiketoimintapotentiaalin arvioidaan jäävän rajalliseksi. Esimerkiksi Google Mapsin ja muiden kaupallisten toimijoiden karttadata päivittyy jo melko tiheästi.
Rahoitushakemus on liitteenä 2.
Herizon ry:n hakemus "EmpowerHer: Migrant Women's Business Challenge 2023 - 2024"
Hankkeen ensimmäinen vaihe keskittyy työelämätaitojen lisäämiseen Suomessa asuvien kansainvälisten osaajien keskuudessa, jotka ovat kansainvälisten osaajien puolisoita tai/ja opiskelleet suomalaisissa korkeakouluissa. Koulutusohjelma sisältää moduuleja, jotka käsittelevät muun muassa LinkedIn-työpajoja, liiketoimintaa, markkinointia ja muita työelämätaitoja. Taitoja kehitetään yhdessä yritys-verkoston kanssa. Yritykset hankitaan sekä Herizon ry:n startup-verkostosta että kaupungin verkostosta. Ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy mentorointiohjelma, joka auttaa osaajia kehittämään työelämätaitoja edelleen.
Hankkeen toinen vaihe keskittyy työnantajayhteistyön kehittämiseen yhdessä Business Helsingin kanssa. Kontaktoidaan suuria määriä yrityksiä, kartoitetaan näiden palvelutarpeet ja järjestetään yrityksille suunnattuja tapahtumia ja palveluita, kuten alakohtaisia rekrytointitapahtumia ja sosiaalisen median kampanja. Kolmas vaihe toteutetaan yhdessä suomalaisten yritysten kanssa, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälisistä osaajista ja joilla on sisäisiä innovaatiohankkeita, joista voi syntyä uusia yrityksiä. Toteutetaan kevyt hackathon työnantajien kanssa syksyn 2023 Slush-tapahtuman aikaan. Tällä pyritään lisäämään kansainvälisten osaajien yrittäjyystaitoja ja edistämään heidän halukkuuttaan perustaa yrityksiä tukemaan olemassa olevien yritysten kasvua.
Hakija on uskottava ja on lyhyessä ajassa onnistunut auttamaan toista sataa henkilöä työllistymään. Vaikka hakemuksen takana on hyvä tarkoitus, hakemukselle ei esitetä rahoitusta, koska haettuun rahoitusmäärään nähden hankesuunnitelman mukaisilla sisällöillä ei arvioida olevan riittävän merkittävää vaikuttavuutta innovaatiorahaston kriteereihin nähden. Hankkeen painopiste on yksittäisten henkilöiden työllistymisen edistämisessä olemassa oleviin työpaikkoihin, mikä ei itsessään osu innovaatiorahaston käytön periaatteisiin.
Hankkeella voidaan kuitenkin katsoa olevan epäsuoria vaikutuksia elinkeinoperustan luomiseen, jos helsinkiläiset yritykset työllistävät kansainvälisiä osaajia nykyhetkeä laajemmin ja kehittävät liiketoimintaansa sen ansiosta tai jos osa kohderyhmästä perustaa omia yrityksiä.
Rahoitushakemus on liitteenä 3.
SILTA Ventures ry:n hakemus "SILTA"
SILTA on nyt kolme kertaa toteutettu ohjelma, joka vie Suomen lupaavimpia alkuvaiheen startup-yrittäjiä, 6–9 yrittäjää per ohjelma, San Franciscon alueelle rakentamaan yrityksiään kolmeksi kuukaudeksi. Ohjelma tarjoaa yrittäjille mahdollisuuden validoida liiketoimintaansa Yhdysvaltojen markkinoilla ja oppia kasvuyrityksen rakentamisesta maailman suurimmasta startup-ekosysteemistä. Ohjelma tarjoaa lennot, asumisen ja ohjelman San Francisco Bay Arean alueelta. Hakija korvamerkitsee kolme paikkaa Helsingin ekosysteemille.
Ohjelman jälkeen osallistujat palaavat Suomeen SILTA-alumneina. Pyrkimyksenä on luoda alumniverkosto poikkeuksellisen lahjakkaista yrittäjistä, jotka luovat yhdessä suurempaa vaikuttavuutta. Hankkeessa kokeillaan myös ohjelman sisältöjen uudistamista ja esimerkiksi valmennusohjelman tarjoamista kansainväliseen kiihdyttämöohjelmaan.
Vaikka hakemuksessa esitetty toiminta on itsessään kannatettava, hankkeelle ei esitetä rahoitusta. Hankkeen vaikuttavuus innovaatiorahaston kriteerien ja Helsingin ekosysteemin kannalta arvioidaan jäävän liian rajalliseksi. Mukaan valitulle 6-9 toimijalle kokemus voi olla hyvinkin antoisa, mutta hankittu osaaminen ja saadut kontaktit eivät arvioiden mukaan hyödyttäisi Helsingin elinkeinoperustaa kovin laajasti suhteessa haettuun rahoitukseen. Vaikka kolme paikkaa korvamerkittäisiin Helsinkiläisille yrittäjille, ohjelma on kansallinen ja Silta ry suunnittelee myyvänsä ohjelman paikkoja eri tahoille.
Hakemuksessa kuvattu konsepti ei ole uusi, vaan valmiiksi kehitetyn mallin toteuttamista ja pienmuotoista kehittämistä. Hankkeessa toteutetaan muun muassa uutta valmennusohjelmaa kansainväliseen Y Combinator-kiihdyttämöön hakeville. Tämän ei arvioida tuovan suurta lisäarvoa, sillä kiihdyttämöön hakeville löytyy jo nyt todella hyvät aineistot.
Silta ry:n pitkäaikainen tavoite luoda Suomeen ohjelman läpikäyneiden alumniverkosto lisää toiminnan vaikuttavuutta. Hankkeen rahoitus on kuitenkin kokonaisuudessaan epävarmalla pohjalla ja iso osa budjetissa näkyvästä muusta rahoituksesta on vielä vahvistamatta. Suurin osa kustannuksista kohdistuu Piilaaksossa sijaitsevan talon vuokrakuluihin ja osallistujien lentolippuihin. Toiminnan rahoittamiselle löytynee muitakin instrumentteja kuin innovaatiorahasto, esimerkiksi valtion suunnalta.
Rahoitushakemus on liitteenä 4.
Innovaatiorahaston säännöt ja käytön periaatteet
Kaupunginvaltuusto on 17.5.2017, § 240 päättänyt innovaatiorahaston säännöistä, joiden mukaan rahaston varoja käytetään Helsingin elinkeino- ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa.
Rahoitusta voidaan myöntää joko kaupungin yksin tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteuttamiin hankkeisiin. Sääntöjen mukaisesti rahaston hallinnosta vastaa kaupunginhallitus ja rahastoa hoitaa kaupunginkanslia. Rahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, ja sen tilinpäätös yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen. Rahastoa kartutetaan siirtämällä rahastoon vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä rahaston tilikauden tulos sekä kaupunginvaltuuston erikseen päättämät varat.
Kaupunginhallituksen 12.12.2022 vahvistamien Helsingin kaupungin vuoden 2023 talousarvion noudattamisohjeissa linjataan, että vuoden 2023 aikana innovaatiorahastosta voidaan myöntää enintään 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Innovaatiorahaston sääntöjen ja kaupungin hallintosäännön 8. luvun 2 §:n 6 kohdan mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää innovaatiorahaston käytöstä. Jaosto päätti 8.11.2021, § 19 innovaatiorahaston käytön periaatteet vuodesta 2022 eteenpäin.
Innovaatiorahaston käytön periaatteiden mukaisesti rahastosta voidaan myöntää hankkeille kokonaisrahoitusta tai rahoitusta ulkopuolisen rahoituksen vastinrahaksi. Varoja voidaan lähtökohtaisesti myöntää enintään 12 kuukaudeksi kerrallaan, mutta niitä voidaan sitoa useammalle vuodelle.
Rahoitusta hakevilla kaupunkiorganisaation ulkopuolisilla toimijoilla tulee olla yhteistyökumppani Helsingin kaupungin toimialoilta tai keskushallinnosta. Innovaatiorahaston rahoittaman hankkeen ohjausryhmässä tulee olla vähintään yksi Helsingin kaupungin edustaja. Vastuu hankkeen rahankäytön oikeellisuudesta on aina taholla, jolle rahoitus on myönnetty.
Hakemusten arviointi
Kaupunginkanslian ja toimialojen edustajista koostuva innovaatiorahaston ohjausryhmä ja kaupunginkanslian valmistelijat ovat arvioineet hakemuksia. Arvioinnissa on kuultu myös hankkeiden aiheisiin liittyviä kaupungin asiantuntijoita. Yhteenveto haetuista rahoituksista, kuvaus hankkeesta sekä hankekohtainen arvioinnin tulos ovat perustelumuistiossa, liite 1.
Hankearvioinnissa on rahaston sääntöjen ja käytön periaatteiden mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota hankkeen potentiaaliin luoda tulevaisuuden elinkeino- ja osaamisperustaa eli siihen, että hanke mahdollistaa uuden markkinaehtoisen liiketoiminnan, uusien yrityksien, työpaikkojen, verotulon ja osaamisen syntymistä. Rahoitettavat hankkeet luovat mahdollisuuksia uusien, erityisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolähtöisten ratkaisujen syntymiselle (tuotteiden, palveluiden, liiketoimintamallien ym.) esimerkiksi kehittämällä innovaatioympäristöjä, luomalla kokeilualustoja ja edistämällä yrittäjyyttä ja kilpailukykyä ja niillä on selkeä rooli osana laajempaa innovaatio- ja elinkeinopoliittista kokonaisuutta.
Hankkeen toteutettavuus ja vaikuttavuuspotentiaali sekä hankkeen tulosten hyödynnettävyys ja sen tuoma hyöty suhteessa haettuun rahoitukseen on myös ollut arvioinnissa keskeistä. Lisäksi hankkeen tuomat hyödyt kaupungin asukkaiden ja asiakkaiden palvelujen kehittämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä kyky tukea kaupungin ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteita on huomioitu.
Päätös tullut nähtäväksi 14.06.2023
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Ida Björkbacka, erityissuunnittelija, puhelin: 25281