Innovaatiorahastoasiat vuosille 2022-2023

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Aalto-yliopiston innovaatiorahastolle jättämälle rahoitushakemukselle esitetään rahoitusta, koska se täyttää innovaatiorahaston kriteerit. Innovaatiorahaston arvioinnin tulokset ovat perustelumuistiossa, liite 1.

Innovaatiorahastolle saapuneet rahoitushakemukset

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto käsittelee innovaatiorahaston hankehakemuksia lähtökohtaisesti neljä kertaa vuodessa. Huhtikuun 2022 päätöskokouksen käsittelyyn innovaatiorahastolle saapui neljä uutta hankehakemusta, joista yksi hylättiin puutteellisena. Hakemukset, joille ei esitetä rahoitusta, käsitellään vs. elinkeinojohtajan esittämänä.

Aalto-yliopiston hankehakemus ”Biodesign Helsinki - Tarvelähtöiset lääketieteellisen teknologian innovaatiot Helsingissä” toteuttamiseen”

Biodesign Finland -ohjelma on Stanfordin yliopistosta lähtöisin oleva lääketieteellisen teknologian koulutus- ja innovaatio-ohjelma, joka on toiminut Suomessa vuodesta 2016. Tulokset ovat olleet onnistuneita ja nyt ohjelman vaikuttavuutta halutaan laajentaa.

Hankkeeseen rekrytoidaan kahdeksan innovaatiotutkijaa (henkilö, joka käy läpi koulutuksen ja tekee terveydenhuollosta havaintoja), jotka muodostavat neljä Biodesign-tiimiä. Kaksi tiimiä toimii yhteistyössä HUS:n ja kaksi Helsingin sairaalan kanssa, 10 kuukautta per tiimi. Hankkeessa luodaan uusia toimintamalleja tarpeiden identifiointiin, paikalliseen hyödyntämiseen klinikalla ja jalkauttamiseen klinikan ulkopuolelle. Sen jälkeen validoidaan luotujen toimintamallien toimivuus. Lääketieteellinen osaaminen tulee tiimeihin klinikalta osallistuvilta lääkäreiltä. Kukin tiimi tekee 200-400 eritasoista havaintoa sairaalajakson aikana. Tämän jälkeen jokainen tiimi lähtee kehittämään ratkaisua yhteen havaittuun ja perusteellisesti validoituun tarpeeseen. Tavoitteena on synnyttää 3-5 uutta startup-yritystä vuodessa ja 2-4 uutta liiketoiminta-aihioita olemassa oleville yrityksille. Hankkeessa tunnistetut tarpeet, jotka ovat ratkaistavissa klinikka- tai sairaalatasolla menevät jatkokäsittelyyn sisäisesti.

Merkittävin hankkeessa kehitettävä uusi elementti on varsinaisen toimintamallin jatkokehittämisen lisäksi se, että innovaatiotiimien tunnistamat kehittämistarpeet, joita ei jatkokehitetä suoraan hankkeessa, kerätään uuteen tarvetietokantaan. Sen kautta aihiot syötetään pääkaupunkiseudun laajemman innovaatioekosysteemin käyttöön muun muassa työpajojen sekä muun yhteistyön avulla.

Hankkeesta vastaa Aalto-yliopisto ja hankkeen keskeisiä kumppaneita ja rahoittajia ovat Helsingin yliopisto ja HUS, jotka yhdessä Aalto-yliopiston kanssa kattavat hankkeen 816 212 euron kuluista 50% ja lisäksi kohdentavat hankkeeseen erillistä in kind työpanosta 59 520 euron arvosta. Innovaatiorahaston osuus hankkeen kokonaiskuluista on noin 47% ja perustuu erityisesti siihen, että hankkeessa jatkokehitetään Biodesign Finland -ohjelman konseptia ja vahvistetaan konseptin vaikuttavuutta Helsingin innovaatioekosysteemin näkökulmasta uuden tarvetietokannan luomisen ja käyttöönoton kautta.

Hankkeelle esitetään rahoitusta innovaatiorahastosta hakemuksen mukaisesti vuosille 2022-2024, koska se täyttää innovaatiorahaston rahoituskriteerit. Hankkeella on luotettavat toteuttajat, jotka kehittävät edelleen jo toimivaksi havaittua mallia, vavistavat sen hyödynnettävyyttä laajemmassa ekosysteemissä ja sitoutuvat toimintaan omarahoituksellaan. Hankkeella on arvioiden mukaan uskottavaa potentiaalia uuden elinkeino- ja osaamisperustan luomiseen. Hankkeen arvo on muun muassa siinä, että se kehittää innovaatioita tarvelähtöisesti. Usein esimerkiksi startup-yritysten innovaatiotyö tapahtuu oman idean perusteella ja kehitetty palvelu tai tuote ei välttämättä osu aitoon tarpeeseen, jolloin liiketoiminnan luominen on haastavaa.

Sairaaloiden saaman hyödyn kehittäminen on kriittisen tärkeää, jotta niillä on motivaatio osallistua jatkossakin. Hankkeessa palkattavia innovaatiotiimejä on tärkeää perehdyttää hyvin toimintaympäristöstä, eli julkisesta terveydenhoidosta, ennen immersiojaksoa.

Kehitettävän tarvetietokannan hyödynnettävyys on hankkeen vaikuttavuuden kannalta keskeistä. Hanketta kehotetaan panostamaan erityisesti alueen ekosysteemin muiden toimijoiden, kuten korkeakoulujen kampushautomoiden sekä opiskelijayrittäjyysjärjestöjen aktivoimiseen tarvetietokannan hyödyntämisessä.

Ennen hankkeen viimeistä toteutusvuotta tulee selvittää ulkopuolisen arvioinnin teettämistä sen tuloksista ja vaikuttavuudesta.

Aalto-yliopiston saama tuki ei ole valtiontukea, koska kyseessä on tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta ja yliopiston tutkimus- ja kehittämistoiminta ei ole toimintaa kilpailluilla markkinoilla.

Rahoitushakemus on liitteenä 2.

Innovaatiorahaston säännöt ja käytön periaatteet

Kaupunginvaltuusto on 17.5.2017, § 240 päättänyt innovaatiorahaston säännöistä, joiden mukaan rahaston varoja käytetään Helsingin elinkeino- ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Rahoitusta voidaan myöntää joko kaupungin yksin tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteuttamiin hankkeisiin.

Sääntöjen mukaisesti rahaston hallinnosta vastaa kaupunginhallitus ja rahastoa hoitaa kaupunginkanslia. Rahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, ja sen tilinpäätös yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen. Rahastoa kartutetaan siirtämällä rahastoon vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä rahaston tilikauden tulos sekä kaupunginvaltuuston erikseen päättämät varat.

Innovaatiorahaston sääntöjen ja kaupungin hallintosäännön 8. luvun 2 §:n 6 kohdan mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää innovaatiorahaston käytöstä. Jaosto päätti 8.11.2021, § 19 innovaatiorahaston käytön periaatteet vuodesta 2022 eteenpäin.

Innovaatiorahaston käytön periaatteiden mukaisesti rahastosta voidaan myöntää hankkeille kokonaisrahoitusta tai rahoitusta ulkopuolisen rahoituksen vastinrahaksi. Varoja voidaan lähtökohtaisesti myöntää enintään 12 kuukaudeksi kerrallaan, mutta niitä voidaan sitoa useammalle vuodelle.

Rahoitusta hakevilla kaupunkiorganisaation ulkopuolisilla toimijoilla tulee olla yhteistyökumppani Helsingin kaupungin toimialoilta tai keskushallinnosta. Innovaatiorahaston rahoittaman hankkeen ohjausryhmässä tulee olla vähintään yksi Helsingin kaupungin edustaja. Vastuu hankkeen rahankäytön oikeellisuudesta on aina taholla, jolle rahoitus on myönnetty.

Hakemusten arviointi

Kaupunginkanslian ja toimialojen edustajista koostuva innovaatiorahaston ohjausryhmä ja kaupunginkanslian valmistelijat ovat arvioineet hakemuksia. Arvioinnissa on kuultu myös hankkeiden aiheisiin liittyviä kaupungin asiantuntijoita. Yhteenveto haetuista ja myönnettäväksi esitetyistä rahoituksista, kuvaus hankkeesta sekä hankekohtainen arvioinnin tulos ovat perustelumuistiossa, liite 1.

Hankearvioinnissa on rahaston sääntöjen ja käytön periaatteiden mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota hankkeen potentiaaliin luoda tulevaisuuden elinkeino- ja osaamisperustaa eli siihen, että hanke mahdollistaa uuden markkinaehtoisen liiketoiminnan, uusien yrityksien, työpaikkojen, verotulon ja osaamisen syntymistä. Rahoitettavat hankkeet luovat mahdollisuuksia uusien, erityisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolähtöisten ratkaisujen syntymiselle (tuotteiden, palveluiden, liiketoimintamallien ym.) esimerkiksi kehittämällä innovaatioympäristöjä, luomalla kokeilualustoja ja edistämällä yrittäjyyttä ja kilpailukykyä ja niillä on selkeä rooli osana laajempaa innovaatio- ja elinkeinopoliittista kokonaisuutta.

Hankkeen toteutettavuus ja vaikuttavuuspotentiaali sekä hankkeen tulosten hyödynnettävyys ja sen tuoma hyöty suhteessa haettuun rahoitukseen on myös ollut arvioinnissa keskeistä. Lisäksi hankkeen tuomat hyödyt kaupungin asukkaiden ja asiakkaiden palvelujen kehittämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä kyky tukea kaupungin ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteita on huomioitu.

Toimeenpano ja rahoitettujen hankkeiden seuranta

Kaupungin ulkopuolisille toimijoille myönnetty hankerahoitus maksetaan pääsääntöisesti etukäteen vuodeksi kerrallaan. Yli 12 kuukautta kestävistä hankkeista rahoituksen saaja toimittaa väliraportit kerran vuodessa. Raportoinnin perusteella kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää jatkorahoituksesta ja määrärahojen käyttötarkoituksen muutoksista.

Hankkeella tulee olla oma erillinen kirjanpito. Hankkeen päätyttyä toteuttajan on toimitettava loppuraportti ja taloudellinen loppuselvitys kuukauden sisällä loppuraportointilomakkeella, ellei muusta sovita. Rahoituksen saaja sitoutuu myös käymään loppukeskustelun rahoittajan kanssa erikseen sovittavana ajankohtana.

Mikäli rahoituksen saaja ei ole toteuttanut rahoituspäätöksen mukaista hankesuunnitelmaa ja/tai noudattanut rahoituspäätöksen muita ehtoja, myönnetty tuki voidaan periä takaisin osittain tai kokonaisuudessaan. Jos hyväksytyssä hankehakemuksessa ilmoitettu omarahoitusosuus ei toteudu hankkeen aikana, myönnettyä rahoitusta voidaan pienentää samassa suhteessa ja mahdollisesti ennakkoon maksettua rahoitusta voi tulla palautettavaksi innovaatiorahastolle.

Jos hanke ei ole käynnistynyt kuuden kuukauden kuluessa rahoituspäätöksestä, päätös raukeaa ja mahdolliset innovaatiorahastosta maksetut rahat on palautettava.

Päätös tullut nähtäväksi 20.04.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.