Innovaatiorahastoasiat vuosille 2022-2023

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Oy Apotti Ab:n ja Metropolia ammattikorkeakoulun innovaatiorahastolle jättämille rahoitushakemuksille ei esitetä rahoitusta, koska ne eivät täytä innovaatiorahaston kriteerejä. Innovaatiorahaston arvioinnin tulokset ovat perustelumuistiossa, liite 1.

Innovaatiorahastolle saapuneet rahoitushakemukset

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto käsittelee innovaatiorahaston hankehakemuksia lähtökohtaisesti neljä kertaa vuodessa. Huhtikuun 2022 päätöskokouksen käsittelyyn innovaatiorahastolle saapui neljä uutta hankehakemusta, joista yksi hylättiin puutteellisena. Aalto-yliopiston hakemus käsitellään erillisessä päätöksessä ja Oy Apotti Ab:n ja Metropolia ammattikorkeakoulun hakemukset käsitellään vs. elinkeinojohtajan esittäminä. Hankkeille haettiin rahoitusta vuosille 2022–2024.

Oy Apotti Ab:n hanke ”Vaikuttavat ja elinvoimaiset ekosysteemit hyvinvoinnin lähteenä-pilotti”

Hankkeen on tarkoitus pilotoida yli 75-vuotiaiden ikäihmisten hyvinvointia edistävää ennaltaehkäisevää toimintamallia. Pilotin tavoitteena on nykyisten palveluiden kytkeminen tukemaan ikääntyneiden toimintakykyä tarvelähtöisesti hyödyntämällä olemassa olevia palveluita. Toiminta rakentuu Seniori-infon yhteyteen. Pilotti tuottaisi uutta tietoa palveluiden vaikuttavuudesta ikääntyneiden toimintakyvyn kannalta ja vähentäisi näin palveluiden tarvetta. Pilotin on myös tarkoitus luoda pohjaa vaikuttavuusinvestoinnille. Apotti-järjestelmällä voidaan kerätä ja analysoida dataa vaikuttavuusmittaristoa varten ja Apotti tarjoaa työkaluja palveluekosysteemin luomiseen.

Vaikuttavuusinvestoinnin testaaminen on kiinnostava aihe ja onnistuessaan hanke voisi edistää kohderyhmänsä hyvinvointia. Kun julkishallinnon organisaatio asettaa hankinnoissaan kohteeksi suoritteiden sijasta vaikutukset, jotka johtavat pitkän aikavälin hyödyn saavuttamiseen, mahdollistetaan uusien toimintatapojen hyödyntäminen ja taataan verovarojen tuloksellinen käyttö.

Hanketta on edeltänyt Innovaatiorahaston vuonna 2020 rahoittama esiselvityshanke, jossa mallinnettiin vaikuttavuusinvestointien integraatiomalli. Elinkeinojaosto kehotti rahoituspäätöksessään 8.6.2020, § 21 mahdollista jatkohanketta huomioimaan kaupungin elinkeinopoliittista panostusta terveysalaan, muun muassa Health Capital Helsinkiin, terveysalan yrityshautomoon ja kaupungin kokeilualustamalliin. Päätöksessä kehotettiin myös Oy Apotti AB:ta ottamaan mukaan jatkohankkeeseen muita toteuttajia ja rahoittajia. Uudessa hakemuksessa ei kuitenkaan näy linkitystä kaupungin elinkeinopoliittisiin panostuksiin ja hankkeen rahoituksesta 100% haetaan innovaatiorahastosta.

Hanketta ei esitetä rahoitettavaksi innovaatiorahastosta, koska sen merkitys innovaatiorahaston tarkoituksen ja käytön periaatteiden kannalta, vaikuttavuuspotentiaali ja toteutettavuus arvioidaan jäävän heikolle tasolle. Hanke ei tässä muodossa näytä edistävän uskottavasti yritysten palveluihin liittyvää innovointia tai laajempaa kehittämistä,
vaan siinä korostuvat epäsuorat säästömahdollisuudet kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuluissa. Arviointiprosessissa hakemusta pidettiin vaikeaselkoisensa ja hankkeen toteutettavuudessa nähtiin suuria haasteita. Hankkeen toteutusaikataulun arvioidaan olevan epäuskottavan tiukka ja kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan ja kulttuurin ja vapa-ajan toimialan roolit hankkeessa on kuvattu heikosti.

Rahoitushakemus on liitteenä 2.

Metropolia ammattikorkeakoulun hankkeelle ”Nupit Kaakkoon – elämyspalveluinnovaatioista potkua liiketoimintaan!”

Hankkeen tavoitteena on rakentaa kaupunkikulttuurimatkailun yhteistyöverkosto ja innovaatioalusta Helsingin kaakkoiseen kantakaupunkiin Suvilahden, Kalasataman, Hermanninrannan, Arabianrannan, Vanhankaupunginkosken ja Viikin muodostamalle alueelle. Hankkeen päätavoitteet ovat: 1) monialaisen kaupunkikulttuurimatkailun yhteistyöverkoston rakentaminen kohdealueelle, 2) elämyspalveluinnovaatioiden kokeilualustan rakentaminen ja toiminnan käynnistäminen, 3) uusien konseptien, innovaatioiden ja yritysten syntyminen alueen elämysliiketoiminnan ekosysteemiin ja 4) alueelle syntyvien elämyspalvelutuotteiden näkyvyyden kasvattaminen hyödyntämällä soveltuvia digijakelukanavia.

Hankkeen tarpeellisuus on hyvin perusteltu ja kulttuurimatkailun kehittäminen on aiheena tärkeä. Hanketta ei kuitenkaan esitetä rahoitettavaksi innovaatiorahastosta, koska hankkeen vaikuttavuus rahaston kriteerien osalta arvioidaan jäävän liian heikolle tasolle suhteessa haettuun rahoitukseen. Hankkeessa kehitettävän verkoston ja uusien toimintamallien vakiinnuttaminen osaksi alueen kehittämistä arvioidaan hankesuunnitelman perusteella olevan haastavaa. Riskinä nähdään, että Metropolian kyky ylläpitää hankkeessa rakennettua toimintaa ei ole uskottavalla pohjalla sen jälkeen, kun hankerahoitus lakkaa. Riskiä korostaa erityisesti, että hankkeen budjetissa on varattu erittäin suuri osa henkilöstökuluihin eli resurssiin, joka lakkaa hankkeen päätyttyä.

Rahoitushakemus on liitteenä 3.

Innovaatiorahaston säännöt ja käytön periaatteet

Kaupunginvaltuusto on 17.5.2017, § 240 päättänyt innovaatiorahaston säännöistä, joiden mukaan rahaston varoja käytetään Helsingin elinkeino- ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Rahoitusta voidaan myöntää joko kaupungin yksin tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteuttamiin hankkeisiin.

Sääntöjen mukaisesti rahaston hallinnosta vastaa kaupunginhallitus ja rahastoa hoitaa kaupunginkanslia. Rahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, ja sen tilinpäätös yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen. Rahastoa kartutetaan siirtämällä rahastoon vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä rahaston tilikauden tulos sekä kaupunginvaltuuston erikseen
päättämät varat.

Innovaatiorahaston sääntöjen ja kaupungin hallintosäännön 8. luvun 2 §:n 6 kohdan mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää innovaatiorahaston käytöstä. Jaosto päätti 8.11.2021, § 19 innovaatiorahaston käytön periaatteet vuodesta 2022 eteenpäin.

Innovaatiorahaston käytön periaatteiden mukaisesti rahastosta voidaan myöntää hankkeille kokonaisrahoitusta tai rahoitusta ulkopuolisen rahoituksen vastinrahaksi. Varoja voidaan lähtökohtaisesti myöntää enintään 12 kuukaudeksi kerrallaan, mutta niitä voidaan sitoa useammalle vuodelle.

Rahoitusta hakevilla kaupunkiorganisaation ulkopuolisilla toimijoilla tulee olla yhteistyökumppani Helsingin kaupungin toimialoilta tai keskushallinnosta. Innovaatiorahaston rahoittaman hankkeen ohjausryhmässä tulee olla vähintään yksi Helsingin kaupungin edustaja. Vastuu hankkeen rahankäytön oikeellisuudesta on aina taholla, jolle rahoitus on myönnetty.

Hakemusten arviointi

Kaupunginkanslian ja toimialojen edustajista koostuva innovaatiorahaston ohjausryhmä ja kaupunginkanslian valmistelijat ovat arvioineet hakemuksia. Arvioinnissa on kuultu myös hankkeiden aiheisiin liittyviä kaupungin asiantuntijoita. Yhteenveto haetuista rahoituksista, kuvaus hankkeista sekä hankekohtainen arvioinnin tulos ovat perustelumuistiossa, liite 1.

Hankearvioinnissa on rahaston sääntöjen ja käytön periaatteiden mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota hankkeen potentiaaliin luoda tulevaisuuden elinkeino- ja osaamisperustaa eli siihen, että hanke mahdollistaa uuden markkinaehtoisen liiketoiminnan, uusien yrityksien, työpaikkojen, verotulon ja osaamisen syntymistä. Rahoitettavat hankkeet luovat mahdollisuuksia uusien, erityisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolähtöisten ratkaisujen syntymiselle (tuotteiden, palveluiden, liiketoimintamallien ym.) esimerkiksi kehittämällä innovaatioympäristöjä, luomalla kokeilualustoja ja edistämällä yrittäjyyttä ja kilpailukykyä ja niillä on selkeä rooli osana laajempaa innovaatio- ja elinkeinopoliittista kokonaisuutta.

Hankkeen toteutettavuus ja vaikuttavuuspotentiaali sekä hankkeen tulosten hyödynnettävyys ja sen tuoma hyöty suhteessa haettuun rahoitukseen on myös ollut arvioinnissa keskeistä. Lisäksi hankkeen tuomat hyödyt kaupungin asukkaiden ja asiakkaiden palvelujen kehittämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä kyky tukea kaupungin ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteita on huomioitu.

Toimeenpano

Hakemukset, joille ei myönnetä rahoitusta, katsotaan loppuun käsitellyiksi.

Päätös tullut nähtäväksi 20.04.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.