Poikkeaminen, Takalantie 5, Tapaninkylä, Pääkaupunkiseudun Tonttirahasto Ky

HEL 2021-013001
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 19

Tapaninkylä, Takalantie 5, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39340 tonttia 5 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 7540 seuraavasti:

  • Tonttitehokkuus saa nousta luvusta e=0,20 (280 k-m²) lukuun e=0,25 (350 k-m²), rakennusoikeuden ylitys on 70 k-m² (25 %).
  • Siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, kerrosala voidaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.
  • Teknisten tilojen osalta kerrosala voidaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.
  • 2-kerroksisten rakennusten korkeus saa olla enintään 6,5 metriä.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

  • Asuinhuoneiden ulkokuoren ääneneristävyyden ∆L lentomelua vastaan on oltava vähintään 32 dB.
  • Rakennukset rakennetaan kahteen tasoon (enintään 70% kerrosalasta yhdessä tasossa).
  • Autosuoja-, varasto- ja talousrakennustilaa saadaan rakentaa enintään 25 m² asuntoa kohden.
  • Autopaikkoja on rakennettava 1 ap/asunto ja lisäksi 1 ap/asunto auton tilapäistä säilyttämistä varten.

Maksu

1 297 euroa

Hakija

Pääkaupunkiseudun Tonttirahasto Ky

Rakennuspaikka

39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39340 tontti 5

Hakemus

Hakija hakee lupaa kolmen 2-kerroksisen omakotitalon (yht. 367,5 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 7540 siten, että tonttitehokkuus nousee luvusta e=0,20 lukuun e=0,25, ja rakennusten enimmäiskorkeus (6,0 m) ylittyy 1,5 m. Lisäksi hakija hakee MRL 115 § mukaista lisärakennusoikeutta 250 mm ylittävän seinän paksuuden sekä teknisten tilojen osalta.

Tonttitehokkuuden nostoa ja MRL 115 § mukaista rakennusoikeuden ylitystä hakija perustelee viereisten tonttien tehokkuudella e=0,25 ja ympäristön toteutuneella rakentamisella. Hakija perustelee poikkeamista myös sillä, että tontti on kaavoitettu AOR-alueeksi, joka mahdollistaisi myös kaupunkikuvallisesti tiiviimmän rivitalorakentamisen. Hakijan mukaan tehokkuuden nostolla tässä mittakaavassa ei ole merkittävää vaikutusta toteutuvaan rakentamiseen, ja 2-kerroksisuus parantaa alueen toteutuvaa vehreyttä verrattuna 1- tai 1,5-kerroksiseen ratkaisuun nykyisellä tehokkuudella.

Poikkeamista rakennuksen enimmäiskorkeudesta hakija perustelee sillä, että se mahdollistaa uusille asunnoille enemmän pihatilaa ja väljemmät näkymät rakennusten välistä. Hakijan mukaan korkeuden nosto on perusteltu myös ottaen huomioon nykypäivän rakennepaksuudet verrattuna kaavan laatimisajankohdan käytettyihin rakenteisiin.

Hakija on 3.2.2022 muuttanut hakemustaan siten, että rakennusten enimmäiskorkeudeksi on esitetty 6,5 m.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 19.1.1978 vahvistettu asemakaava nro 7540. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on omakotitalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen korttelialuetta (AOR). Suurin sallittu kerrosluku on 2. Tonttitehokkuusluku eli tontin kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e=0,20. Tontille saadaan rakentaa tonttitehokkuudella määritellyn kerrosalan lisäksi asukkaiden käyttöön tarkoitettuja varasto-, autosuoja-, huolto-, harrastus- ja virkistystiloja kerrosalaltaan enintään 2 % tontin pinta-alasta sekä autokatoksia enintään 20 % tontin kerrosalasta. Autokatoksia lukuun ottamatta edellä mainitut tilat on AOR-korttelialueilla sijoitettava erillisiin talousrakennuksiin. 2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 6,0 m.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa rakennuspaikalla sijaitsee vuonna 1967 rakennettu yksikerroksinen paritalo, joka on tarkoitus purkaa.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä kahdesti (2.12.2021 ja 15.12.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei saatiin 8 kpl.

Muistutuksen nro 1 jättäneet toteavat, että perusteet poikkeamiselle voimassa olevan asemakaavan osoittamasta rakennusten enimmäiskorkeudesta eivät ole riittävät. Alueen ympäröivä rakennuskanta on lähtökohtaisesti yksitasoista ja asemakaavan mukaisesti korkeintaan 6 metriä korkeaa, jolloin poikkeamishakemuksen kohteena olevien rakennusten 7,5 metrin korkeutta voidaan pitää huomattavasti korkeampana ja ympäröivistä rakennuksista poikkeavana. 1,5 metrin korotus asemakaavan osoittamaan 6 metriin ei suinkaan ole vähäinen vaan peräti 25%. Näin korkeat rakennukset eivät ensinnäkään sovi alueen kaupunkikuvaan ja toisekseen varjostavat merkittävästi rajanaapurien tontteja vaikuttaen asumisviihtyvyyteen sekä mahdollisesti olemassa olevien kiinteistöjen arvoon. Lisäksi tiivisti lähelle tontin rajaa tulevien korkeiden rakennusten yläkerroksista on haitallisesti suora näköyhteys ympäröiville tonteille ja rakennuksiin. Lisäksi muistutuksen nro 1 jättäneet vastustavat tonttitehokkuuden nostoa e=0,25:een. Muistutuksessa todetaan, että mikäli rakennukset tehdään asemakaavan mukaisesti enintään 6 metriä korkeina haetun 7,5 metrin sijaan, ja mikäli tonttitehokkuuden nosto e=0,25:een hyväksyttäisiin, rakennusten viemä maa-ala kasvaisi hakemuksen liitteenä olleista alkuperäisistä suunnitelmista. Tämä olisi vastoin hakemuksessa esitettyä sekä muistutuksen jättäneiden näkökantaa suuremmista piha-alueista ja väljistä näkymistä rakennusten välissä. Lisäksi muistutuksessa todetaan, ettei hakemuksessa ole esitetty Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan ja asemakaavoituksen poikkeamisohjeen edellyttämää erityistä syytä, jonka mukaan asemakaavasta ja rakentamismääräyksistä voitaisiin poiketa.

Muistuttajat nro 2 ja 3 tehneet vastustavat ehdottomasti rakennuskorkeuden nostamista 7,5 metriin. Muistutuksissa huomautetaan, ettei nosto ole vähäinen, vaan kokonaista 25 %. Rakennettavat talot tulisivat varjostamaan kohtuuttomasti muistuttajien kiinteistön näköalaa ja lisäksi kaikki yksityisyys katoaisi muistuttajan kiinteistön siltä osalta, joka rajautuu hanketta koskevaan tonttiin. Muistutuksissa todetaan, ettei hakijalla ole päteviä perusteita rakennuskorkeuden nostamiseen. Lisäksi muistuttajat 2 ja 3 vastustavat tonttitehokkuuden nostamista. Muistuttajat 2 ja 3 toteavat, että alue on perinteisesti väljästi rakennettua pientaloaluetta ja rakennukset suurimmalta osin yhdessä tasossa. Lisäksi muistuttajat 2 ja 3 toteavat, ettei hakemuksessa ole esitetty Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan ja asemakaavoituksen poikkeamisohjeen edellyttämää erityistä syytä, jonka mukaan asemakaavasta ja rakentamismääräyksistä voitaisiin poiketa.

Muistuttaja nro 4 ilmoittaa vastustavansa hakemuksen mukaista hanketta.

Muistuttaja nro 5 vastustaa rakennuksen enimmäiskorkeuden ylitystä 7,5 metriin. Muistuttaja toteaa, että hanketta koskevan tontin viereisten ja vastapäisten tonttien rakennukset ovat 1–1,5-kerroksisia. Hakijan esittämät korkeat 2-kerroksiset rakennukset nousisivat muita huomiota herättävästi korkeammaksi, eivätkä sopisi kaupunkikuvaan. Ne myös peittäisivät näkymät viereisiltä, erityisesti muistuttajan tontilta, jolla sijaitsevan omakotitalon pääikkunat ja piha-alue avautuvat hakemuksen mukaisen tontin suuntaan. Muistuttaja toteaa, että viereisten tonttien rakennusten enimmäiskorkeus on määritelty 6 metriin. Vastaava kerroskorkeus on yhdenvertainen ja täysin riittävä hyvään rakentamiseen myös hakemuksen mukaiselle tontille. Muistuttajan mukaan poikkeamisluvan myöntäminen kolmelle 2-kerroksisille rakennukselle ei ole perusteltua, vaan myös hakemuksen mukaisella tontilla tulee noudattaa voimassa olevaa asemakaavaa nro 7540.

Muistutuksen nro 6 jättäneet ilmoittavat vastustavansa todella jyrkästi rakennuskorkeuden nostamista 7,5 metriin. Muistuttajien mukaan suunniteltu korotus on niin suuri (25 %), että yksityisyyden menetys muistuttajan tontilla olisi merkittävä. Muistuttajien mukaan hakijalla ei ole päteviä perusteita rakennuskorkeuden nostamiseen. Muistuttajat eivät hyväksy poikkeamista rakennuksen enimmäiskorkeudesta. Alue on perinteisesti väljästi rakennettua pientaloaluetta ja rakennukset pääsääntöisesti yksitasoisia. Lisäksi muistutuksessa todetaan, ettei hakemuksessa ole ilmennyt Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan ja asemakaavoituksen poikkeamisohjeen edellyttämää erityistä syytä, jonka mukaan asemakaavasta ja rakentamismääräyksistä voitaisiin poiketa.

Muistutuksen nro 7 jättäneet eivät hyväksy 2-kerroksisia rakennuksia alueelle, koska ne eivät sovi miljööseen ja varjostavat naapurustoa.

Muistutuksen nro 8 jättäneet eivät hyväksy poikkeamista asemakaavasta rakennusten massiivisuuden ja korkeuden takia. Rakennukset poikkeavat lisäksi ympärillä olevista 1–1,5-kerroksisista rakennuksista huomattavasti.

Hakijan vastine

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista. Vastineessaan (3.2.2022) hakija ilmoittaa päivittäneensä poikkeamishakemustaan siten, että sallittu enimmäiskorkeus olisi 6,5 metriä. Tämä on yleinen maksimikorkeus kaava-alueilla, jotka sallivat enintään 1,5 kerroksisen rakentamisen. Tässä kaava sallii rakentaa kahteen kerrokseen, mutta nykypäivän rakenne- ja energiamääräysten puitteissa rakennepaksuudet ja mm. LVI-tilavaraukset ovat kasvaneet sen verran, että 6 metrin korkeutta on mahdotonta saavuttaa kaavan sallimalla 2-kerroksisella rakentamisella. Jotta voidaan rakentaa terveysturvallisesti, on 6,5 metrin korkeus välttämätön minimi, jotta nykyisen määräykset voidaan täyttää. 6,3 metriä on teoreettinen minimi, mutta koska korkeus lasketaan olemassa olevasta pinnasta, joka ei ole täysin tasainen, tarvitaan mittaan 20 cm varoja.

Hakija toteaa, että massoittelultaan tontille jää huomattavasti enemmän tilaa vihreälle, kun rakennetaan kahteen tasoon. Tonttitehokkuuden nosto e=0,20:sta e=0,25:een vastaa massoittelultaan noin kolmen autokatoksen rakentamista. Usein myös e=0,25 tehokkuudella voidaan vielä rakentaa yhteen tasoon, mutta silloin tontille ei juuri jää vihreää ja rakennukset tulevat erittäin lähelle (4 m) naapureiden rajoja. Nyt esitetyllä suunnitelmalla itse rakennukset pysyvät melko lailla keskellä tonttia, joten valokulmiakin tarkastellessa rakennusten varjostava vaikutus naapureille on hyvin vähäinen.

Lisäksi muistuttaja toteaa, että kaupungin oma strategia lähtee kaupunkirakenteen tiivistämisestä, johon peilaten e=0,25 tehokkuus on vielä melko väljää rakentamista. Yhteiskunnallisesti tehokkuuden nosto on perusteltu, jotta pientaloalueilla riittäisi asuntoja mahdollisimman monelle helsinkiläiselle jatkossakin. Tämä on tiedostettu jo vuonna 2001 kun itäpuolen naapuritonteille on hyväksytty uusi asemakaava, jossa tehokkuus on e=0,25. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta tehokkuuden nosto on siis perusteltu ja sama peruste lienee sovellettavissa myös muihin naapureihin, koska erityisiä kaupunkikuvallisia perusteita olla nostamatta tehokkuutta ei ole.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa tonttitehokkuuden noston osalta, koska alustavissa suunnitelmissa esitetyt ratkaisut soveltuvat alueen rakennuskantaan, tiivistävät alueen rakentamista ja lisäävät toteutuessaan alueen asuntotarjontaa. Ottaen huomioon tontin muoto ja koko, rakentamisen tehostamisen mahdollistaminen on perusteltua. Tehokkuusluvun nosto toteuttaa voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita.

Maankäyttö- ja rakennuslain (115 § 3 mom.) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm sekä yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Rakennusten enimmäiskorkeudesta saadaan poiketa siten, että 2-kerroksisten rakennusten enimmäiskorkeus on 6,5 m. Ottaen huomioon rakennusten korkeudet ympäröivillä tonteilla, poikkeamisella ei ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta.

Poikkeamisen erityiset syyt ovat asuntorakentamisen edistäminen sekä tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätös tullut nähtäväksi 15.02.2022

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 19 § (Poikkeamispäätöksestä).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Sörnäistenkatu 1
 
00580 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Sörnäistenkatu 1
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 19 § (Maksun osalta).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Niko Latvakoski, suunnittelija, puhelin: 09 310 37020

niko.latvakoski@hel.fi

Päättäjä

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja