Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 11.10.2021, Mannerheimintien ja Pohjoisesplanadin kulma

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 12.1.2022 esittänyt kaupungille yhteensä 1 960,60 euron suuruisen vahingonkorvauskorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija on 11.10.2021 kello 12.00 kompastunut katukiveyksessä olleeseen kuoppaan Mannerheimintien suojatiellä, ylittäessään Pohjoisesplanadia.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vahinkopaikka Pohjois-Esplanadin ja Mannerheimintien kulmauksessa kuuluu alueena Helsingin 1800-luvun alkupuolella rakennettuun empirekeskustaan ja sen ympärille muodostuneeseen kivikaupunkiin. Kulttuurihistoriallisen merkittävyyden ja ominaisuuksien takia aluetta koskevat suojelumääräykset. Vahinkopaikka kuuluu valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön ja on keskeinen osa Helsingin historiallista puistokatu-järjestelmää, ja osa J.A. Ehrenströmin asemakaavaa, jossa empirinen ruutukaava liittyy puistomaisten esplanadien välityksellä mereen. Vahinkopaikkaa kunnossapidetään hoitoluokan I mukaisesti.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan käytävää koskee suojelumääräykset. Historiallisen massiivilaatan ja siihen liittyvien nupu- ja kenttäkiveyksien kohdalla ei ole mahdollista pitää väylää saman laatuisena kuin asfalttipäällysteisiä kulkuväyliä. Nupukivinen katu on luonteenomaisesti epätasainen.

Kunnossapitäjän antaman selvityksen mukaan vahinkopaikalla on korjattu painunutta kadun pintaa kaupungin toimesta kylmämassalla edellisen kerran syksyllä ja kesällä vuonna 2021. Kunnossapitoa tilaavan tahon antaman selvityksen mukaan vahinkopaikalla nupukivisen suojatien pinnassa oleva vaurio ei ylitä toimenpiderajaa painuman syvyyden ja jyrkkäreunaisuuden perusteella. Sille ei ole tarpeen tehdä ylimääräisiä kunnossapidon toimenpiteitä.

Pelkät lievät vauriot suojatiellä eivät yksin osoita kaupungin korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa.

Vahinkopaikalla ei ole kiinteitä näköesteitä. Aurinko on noussut Helsingissä vahinkopäivänä kello 7.24 ja laskenut kello 18.55. Hakijalla on siten valaistuksen puolesta ollut mahdollisuus havaita katupäällysteen epätasaisuudet. Kaupunki katsoo, että Mannerheimintiellä olevaa epätasaisuutta ei voida pitää vaaraa aiheuttavana tekijänä kevyelle liikenteelle ja epätasaisuus on ollut havaittavissa sekä väistettävissä. Kadulle ei ole tarpeen tehdä ylimääräisiä kunnossapidon toimenpiteitä. Muita ilmoituksia kadun vauriosta ei kaupungille ole tullut. Katu on kunnossapitolain edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Edellä esitettyjen perustein kaupungin puolelta ei ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53