Jatkuvuudenhallintasuunnitelma, Pelastuslaitos

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen valmiussuunnittelu ja jatkuvuudenhallinta perustuvat pelastuslakiin (379/2011) ja valmiuslakiin (1552/2011) ja muihin säädöksiin sekä Helsingin kaupunkikonsernin valmiusohjeeseen (luonnos 2020).

Pelastuslaitoksen jatkuvuudenhallinnan tarkoituksena on yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen pelastuslaitoksen oman palvelutuotannon osalta eli lakisääteisten tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Tämä tarkoittaa sitä, että tunnistetaan toimintaan vaikuttavat eri turvallisuustilanteisiin liittyvät uhat ja varaudutaan niihin siten, että pelastuslaitoksen toiminta- ja suorituskyky voidaan turvata. Tavoitteena on, että uhkan toteutuessa kyetään myös palautumaan hallitusti takaisin normaalitilaan.

Pelastuslaitoksen valmiussuunnitteluprosessi uudistettiin kaikilta osiltaan valmiussuunnittelun, huoltovarmuuden ja jatkuvuudenhallinnan prosessiksi, jonka johtoryhmä hyväksyi 10.12.2018. Prosessia kehitettiin lisää vuoden 2021 aikana osana Toimiva pelastuslaitos -projektia. Prosessin tuotoksena valmistui pelastuslaitoksen jatkuvuudenhallintasuunnitelma sisältäen useita laajoja liitekokonaisuuksia. Jatkuvuudenhallintasuunnitelmaa edelsi valmiussuunnitelman nimellä kulkenut ja vuonna 2012 vahvistettu dokumentti, joka nyt päivitettiin muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia vastaavaksi jatkuvuudenhallintasuunnitelmaksi sisältäen edelleen myös valmiussuunnitelmaan liittyviä tietoja. Jatkuvuudenhallintasuunnitelmassa ja sen liitteissä kuvataan laajalti valmiussuunnittelun, varautumisen, huoltovarmuuden ja toimintojen jatkuvuuden hallintaan liittyviä strategisia ja operatiivisia järjestelyjä.

Pelastuslaitoksen jatkuvuudenhallinta on ylimmän johdon hyväksymää strategista ja operatiivista toimintaa, jolla varaudutaan eri turvallisuustilanteiden hallintaan ja jatketaan toimintaa niiden aikana ennalta määritellyllä hyväksyttävällä tasolla. Jatkuvuudenhallintasuunnitelman painopiste on pelastuslaitoksen oman toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa eri turvallisuus- ja valmiustilanteissa, kun sitä edeltänyt valmiussuunnitelma painottui varautumisen suunnitteluun.

Jatkuvuudenhallinnan prosessia koordinoi johtava valmiussuunnittelija, joka raportoi johtoryhmälle kahdesti vuodessa osavuosikatsauksin. Prosessiin kuuluu valmiustyöryhmä, jonka valmiusyhteyshenkilöt on nimetty eri osastoilta. Valmiustyöryhmän tehtävänä on osaltaan seurata jatkuvuudenhallinnan toteutuksia pelastuslaitoksen eri osastoilla ja toiminnoissa. Osastopäälliköt kuitenkin vastaavat vastuualueelleen kuuluvien toimintojensa jatkuvuudenhallinnasta.

Jatkuvuudenhallintasuunnitelman taustalla on vuonna 2018 laadittu häiriötilanneanalyysi ja vuonna 2019 laadittu toimintaympäristökartoitus. Lisäksi eri toiminnoille tehtiin vuonna 2018 jatkuvuudenhallintakysely häiriötilanteiden vaikutuksista, joiden tulokset (suojautumistoimenpiteet) sisällytettiin jatkuvuudenhallintasuunnitelman kokonaisuuteen. Prosessissa tuotettiin esimerkiksi kriisijohtamismalli, huoltovarmuusselvitys sekä valmiuskoulutusten ja- harjoitusten toimintasuunnitelma. Lisäksi laadittiin varautumisen ja huoltovarmuuden mitoitusperusteet sekä ohjekoontitaulukko, johon koottiin viitetiedot kymmenistä eri varautumiseen, huoltovarmuuteen ja jatkuvuudenhallintaan liittyvistä pelastuslaitoksen sisäisistä ja sen ulkopuolisista suunnitelmista, ohjeista, määräyksistä ja malleista.

Edellä mainittujen lisäksi koottiin yhteen pelastuslaitoksen kymmenet lakisääteiset tehtävät ja luokiteltiin ne eri turvallisuustilanteiden osalta tärkeysjärjestykseen. Kyseinen tehtävien kriittisyysluokittelu liittyy pelastuslain (379/2011) 28 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan saman lain 27 §:n 2 momentissa mainitut tehtävät on olosuhteiden vaatiessa asetettava tärkeysjärjestykseen. Myös pelastuslain 32 §:n mukaiset pelastustoiminnan tehtävät voidaan olosuhteiden vaatiessa asettaa kiireellisyys- ja tärkeysjärjestykseen.

Vaikka kriittisyysluokitteluun sisältyvät lakisääteiset tehtävät ovatkin julkista tietoa, on niiden luokittelu eri turvallisuustilanteita varten salassa pidettävää. Pelastuslaitoksen tehtävistä säädetään pelastuslaissa, valmiuslaissa ja lukuisissa muissa laeissa sekä asetuksissa ja valtioneuvoston päätöksissä.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen jatkuvuudenhallintasuunnitelma perustuu osittain HIKLU-Varautumisen työryhmän vuonna 2021 valmistelemaan jatkuvuudenhallintasuunnitelman asiakirjapohjaan, jota on jatkokehitetty Helsingin pelastuslaitoksen laatiman suunnitelman pohjalta ja hyödynnettäviksi HIKLU-pelastuslaitoksissa. HIKLU tarkoittaa Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksia.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen jatkuvuudenhallintasuunnitelma on voimassa enintään vuoden 2023 loppuun hyvinvointialueuudistuksen astuessa voimaan 1.1.2023, mikä vaikuttanee suunnitelman päivittämistarpeeseen. Jatkuvuudenhallintasuunnitelman julkisista osista kootaan pelastuslaitoksen internetsivuille erillinen julkinen versio (valmiussuunnitelma), millä halutaan lisätä kuntalaisen tietämystä pelastuslaitoksen varautumisesta, valmiussuunnittelusta ja toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. Valmiussuunnitelma sisältää myös kuntalaisen omatoimiseen varautumiseen liittyviä tietoja.

Pelastuskomentaja hyväksyi pelastuslaitoksen jatkuvuudenhallintasuunnitelman 13.12.2021. Suunnitelma esitellään ja toimitetaan soveltuvin osin tiedoksi pelastuslautakunnalle. Suunnitelmasta poistetaan salassa pidettävät tiedot ja suunnitelma tallennetaan Ahjo-järjestelmään. Suunnitelma liitteineen on toimitettu tiedoksi kaupunginkanslian turvallisuus- ja valmiusyksikölle tietoturvallista yhteyttä käyttäen. Suunnitelma liitteineen jaetaan pelastuslaitoksen johtoryhmän määrittelemälle pelastuslaitoksen henkilöstölle virkakäyttöön. Henkilöstölle järjestetään asiaa koskevaa perehdytystä vuoden 2022 aikana. Suunnitelman toimivuutta harjoitellaan lähivuosien aikana.

Jatkuvuudenhallintasuunnitelma ja siihen liittyvät asiakirjat ja liitteet sekä edellä kuvatut muut asiakirjat ovat salassa pidettäviä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 8 perusteella. Salassapito tarkoittaa asiakirjoja, jotka pelastuslaitoksen osalta koskevat onnettomuuksiin tai poikkeusoloihin varautumista ja väestönsuojelua, jos tiedon antaminen niistä vahingoittaisi tai vaarantaisi turvallisuutta tai sen kehittämistä, väestönsuojelun toteuttamista tai poikkeusoloihin varautumista, taikka loukkaisi onnettomuuden, vaaratilanteen tai poikkeuksellisen tapahtuman uhrien oikeuksia tai heidän muistoaan tai läheisiään.

Päätös tullut nähtäväksi 14.02.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §