Palveluseteli, lääkärintarkastusten järjestäminen palvelusetelillä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä äitiys- ja lastenneuvolassa

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lääkäritarkastusten järjestäminen palvelusetelillä

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 20.10.2020 § 198, että palveluseteli on 1.11.2020 alkaen yksi palvelujen järjestämistapa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä äitiys- ja lastenneuvolan lääkäripalveluissa määräaikaisena koronan ja henkilöstövajauksen aiheuttaman lakisääteisten palvelujen hoitovelan purkuun koulujen kevätlukukauden 2022 loppuun saakka ja vahvisti palvelusetelin arvot. Vuoden 2022 koulujen kevätlukukausi päättyy 4.6.2022.

Lisäksi lautakunta edellytti toimialaa määräaikaisen hoitovelan purkamiseen tarkoitetun palvelusetelin käytön aikana suunnittelemaan ja toimeenpanemaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä neuvolan lääkäripalvelujen tuottamisen omana tuotantona edistämällä vakanssien täyttämistä.

Palveluseteli on otettu hyvin kokemuksin käyttöön huhtikuussa 2021 alkaen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä äitiys- ja lastenneuvolan lääkärintarkastuksissa. Asiakkailta saatu palaute on ollut positiivista, lukuun ottamatta viiveettä lääkärille pääsyyn. Viive on johtunut siitä, että ainoastaan yksi palveluntuottaja on ollut mukana tuottamassa palvelua vuonna 2021 lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon lääkärintarkastusten osalta sekä kutsuntojen ennakkotarkastusten osalta. Äitiysneuvolan sekä opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastuksiin ei ole ilmoittautunut yhtään palveluntuottajaa. Palvelusetelin arvo selittää ainakin osittain palveluntuottajien vähäisyyttä.

Palvelusetelille on ollut tarkoitus ohjata asiakkaita, joiden terveydestä ja hyvinvoinnista ei terveydenhoitajan tarkastuksen yhteydessä ole noussut erityistä huolta. Tässä on onnistuttu hyvin, sillä yksikään palvelusetelille ohjattu ei ole tarvinnut jatkoseurantaa perusterveydenhuollossa. 1670:stä palveluseteliasiakkaasta laboratoriotutkimuksia on teetetty 31:lle lapselle, eikä näissä ole todettu jatkoimenpiteitä aiheuttavia tarpeita.

Palveluseteleitä on vuonna 2021 myönnetty lastenneuvolan lääkärintarkastuksiin 1500 kappaletta (noin 5 % kaikista lääkärintarkastuksista), joista on käytetty 27 prosenttia, ja koululääkärin tarkastuksiin 3574 kappaletta (noin 28 % kaikista lääkärintarkastuksista), joista on käytetty 22 prosenttia. Kutsuntojen lääkärin ennakkotarkastukseen vuonna 2021 palveluseteleitä myönnettiin 884 kappaletta (noin 27 % kaikista lääkärintarkastuksista) ja näistä käytettiin 53 prosenttia.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä neuvolan lääkäreiden rekrytointia on tehty aktiivisesti vuoden 2021 aikana. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon on valittu virkaan kaksi lääkäriä ja neuvolalääkärin virkaan yksi. Lisäksi lääkäreille on aktiivisesti tarjottu eri pituisia sijaisuuksia. Myös rekrytointia tekevän kumppaniyrityksen kautta on pyritty löytämään lääkäreitä. Näillä tavoilla ei ole kuitenkaan saatu edelleenkään riittävää määrää lääkäreitä. Etenkin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäreiden vaje on huomattava (52 prosenttia). Lääkärivajeen korjaaminen vaatii edelleen aktiivisia rekrytointitoimia, mutta myös palkkauksen tarkistamista. Lisäksi tilanteen korjaamiseksi on aloitettu lääkäreiden tehtävänkuvan uudistaminen, jota tehdään tiiviisti yhdessä lääkäreiden kanssa.

Perustelut palvelusetelin käytön jatkolle

Palveluseteli on osoittautunut oikein kohdennettuna (terveydenhoitajan huolellinen arviointi) erittäin toimivaksi ja saatu palaute on ollut positiivista.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä neuvolan lääkäriresurssien saattamiseksi riittävälle tasolle tarvitaan lisää aikaa. Palveluseteli tukee omaa palvelutuotantoa ja sen avulla vahvistetaan lääkärintarkastusten toteutumista.

Perustelut palvelusetelin arvon muuttamiselle

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 20.10.2020 § 198 vahvistanut palvelusetelin arvot seuraavasti:

Palvelusetelien voimassa olevat arvot eivät ole riittäneet houkuttelemaan riittävästi palveluntuottajia. Jotta pystytään takaamaan lakisääteiset lääkärintarkastukset lapsille ja nuorille, tarvitaan enemmän palveluntuottajia.

Palvelusetelin arvo ja palvelukuvaus

Palveluseteleiden arvojen määrittelyssä on hyödynnetty vuoden 2020 laskelmia oman tuotannon kustannuksista. Lisäksi määrittelyssä on huomioitu sihteerityön kasvanut työpanos. Arvojen määrittelyssä on otettu huomioon myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kilpailutuksessa esiin nousseet vuokralääkäreiden tuntikorvaukset. Palveluseteleiden arvoista on käyty vuoropuhelua myös palveluntuottajien kanssa.

Palvelusetelin arvoksi esitetään 1.4.2022 alkaen:

Asiakasmaksua ei peritä palvelusetelin yhteydessä ja palveluntuottajan on hinnoiteltava palvelunsa siten, että palvelusetelin arvo kattaa palvelun koko hinnan.

Palvelusetelien yleiset vaatimukset ja niihin sisältyvät tehtävät ja tutkimukset on eritelty tarkemmin liitteessä 1 palvelukuvaukset.

Palvelukuvauksiin tai palvelun sisältöön ei ole tehty oleellisia muutoksia.

Kustannusvaikutukset

Palvelusetelin arvon muutos nostaa kuluja suorassa suhteessa esitettyyn arvon korotukseen. Neuvolalääkärintarkastuksen kustannukset kasvavat 10 prosenttia ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastuksen kustannukset 18 prosenttia.

Palvelusetelistä päättäminen Helsingissä

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) 4 §:n mukaan kunta päättää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä.

Hallintosäännön 18 luvun 1 §:n 1 kohdan mukaan sosiaali- ja terveyslautakunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää palvelusetelin käyttämisestä sekä palvelusetelin arvon vahvistamisesta.

Hallintosäännön 18 luvun 3 §:n 2 momentin 7 kohdan mukaan sosiaali-ja terveystoimialan toimialajohtaja päättää palveluntuottajille asetettavista vaatimuksista ja viranhaltijoista, jotka hyväksyvät palveluntuottajat.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä äitiys- ja lastenneuvolan lääkärintarkastukset ovat lakisääteisiä palveluja, jotka ovat luonteeltaan terveyttä edistäviä ja sairauksia tai niiden pahenemista ehkäiseviä. Lääkärintarkastuksissa arvioidaan lapsen, nuoren tai äidin tilaa kokonaisvaltaisesti ja niiden avulla voidaan havaita ja puuttua sekä terveydellisiin että sosiaalisiin ongelmiin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä äitiys- ja lastenneuvolan lääkärintarkastusten tuottamisen myös palvelusetelien avulla voidaan arvioida parantavan palvelujen saatavuutta ja niihin osallistuvien asiakkaiden ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä lisäksi lisäävän valinnanvapautta.

Päätös tullut nähtäväksi 15.03.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 32, 33, 34, 36 (A), 37 (A), 38, 39, 40, 41 ja 44 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 35, 36 (B) ja 37 (B) §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.