Poikkeaminen, Taka-Töölö, Töölönkatu 56, Asunto Oy Töölönkatu 56

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 500 tonttia 56 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukaisesta rakennuskiellosta nro 12691 seuraavasti:

Maksu

1491,55 euroa (poikkeamispäätöksestä)

399,00 euroa (naapureiden kuulemisesta)

Hakija

Asunto Oy Töölönkatu 56

Rakennuspaikka

14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 500 tontti 56

Hakemus

Hakija hakee lupaa katutasossa sijaitsevan toimistotilan (huoneisto B36) (n. 27 m²) pysyvää käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön poiketen rakennuskiellosta nro 12691, jossa kantakaupungin eräille alueille on asetettu rajattu rakennuskielto asemakaavan laatimista varten.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että ko. toimistohuoneisto on kahden asunnon välissä. Hakijan mukaan asuinviihtyvyyden parantamiseksi on selkeämpää, että kyseisen kerroksen asunnot ovat asuntoja. Toimistotilan liikenne yhteisessä porraskäytävässä vähenee ja näin ollen muun muassa äänihaitat pienenevät. Lisäksi olevien asuntojen asumisviihtyvyys paranee, kun ympäröivät ääniolosuhteet ovat saman tyyppiset eli toimisto-asunto välinen yhteys muuttuu asunto-asunto väliseksi yhteydeksi.

Riippuen kulloinkin toimistona toimivan huoneiston käyttötarkoituksesta, paranee merkittävästi porraskäytävän turvallisuusolosuhteet ja puhtaanapidon olosuhteet kun mahdollisesti vilkaskin toimistotilaliikenne (ulkopuolisia kulkijoita) yhteisestä porraskäytävästä jää pois.

Hakija perustelee hakemustaan lisäksi yhdenvertaisuusperiaatteella; kohteelle on myönnetty aiemmin vuonna 2016 rakennuslupa kolmelle muutokselle (toimistotilan palauttaminen asunnoksi). Alueella pienille asunnoille on kysyntää kun taas vastaavan kokoiselle toimistotilalle ei niinkään. Hakijan mukaan huoneistolla ei ole toimistolle tänä päivänä edellytettyjä ominaisuuksia tai suoraa kulkuyhteyttä kadulle. Asunnoksi palauttaminen parantaa alueen pienien asuntojen tarjontaa.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi ja muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunginhallituksen 15.12.2020 (§ 737) määräämä rajattu rakennuskielto (nro 12691) asemakaavan laatimiseksi ja muuttamiseksi. Rajattu rakennuskielto kohdistuu rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitiloihin ja niiden muuttamiseen asuinkäyttöön.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 12.10.1989 vahvistettu asemakaava nro 9550. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuntokerrostalojen korttelialuetta (AK).

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungin alueeksi (C2). Alue on keskustaa, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä.

Alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistaminen, jossa kantakaupungin vanhoja asemakaavoja ajantasaistetaan vastaamaan todellista rakennettua tilannetta. Hankkeessa varmistetaan kaupunkirakenteen ja rakennusten käyttötarkoitusten hallittu muuttaminen ja kehittäminen pitkällä aikavälillä sekä mahdollistetaan yleiskaavan mukainen kehitys.

Taka-Töölön kerrostaloalue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Tontti sijaitsee Taka-Töölössä, hyvien palvelujen ja kulkuyhteyksien äärellä. Vuonna 1937 valmistunut Töölönkatu 56 on alun perin suunniteltu asuinkerrostaloksi arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä & Martas piirustuksin. Asunnot olivat pääsääntöisesti yhden huoneen ja keittiön kokoisia. Huoneisto B 36, jonka käyttötarkoitukseen poikkeamista haetaan, sijaitsee rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Alkuperäisten rakennuslupapiirustusten mukaan huoneisto on ollut alun perin asunto. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen asuinhuoneistoja on muutettu toimistotiloiksi 1970-luvun lopulla. Voimassa olevan rakennusluvan mukaan huoneisto on toimitilakäytössä.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (12.5.2022). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Uudenmaan ELY-keskus on ilmoittanut, ettei sillä ole tarvetta lausua hakemuksesta.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto kaupunginmuseolta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (1.6.2022), ettei sen näkemyksen mukaan ole estettä palauttaa huoneisto asuinkäyttöön.

Rakennuskiellon poikkeamisen edellytyksenä tulee olla erityinen syy (MRL 171 §), joka tulee myös perustella maankäytöllisin perustein. Kaupunkiympäristölautakunnan 15.12.2020 (§ 53) päätöksen mukaisesti rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitiloja voidaan harkinnanvaraisesti ja tapauskohtaisesti muuttaa asuinkäyttöön hakemalla poikkeamista rajatusta rakennuskiellosta.

Muutosten mahdollisuutta tarkasteltaessa yleiskaavan C2-alueella poikkeamisharkinnassa huomioidaan muun muassa aluetta koskevat strategiset tavoitteet, kaupunkirakenteellinen ja toiminnallinen sijainti, joukkoliikennesaavutettavuus sekä rakennuksen tai tilan ominaisuudet ja mahdolliset erityispiirteet. Tapauskohtaisessa harkinnassa asuinkäyttöön muuttamisen edellytyksenä on yleiskaavan ja kaupunkistrategian mukaisesti, että alueen toiminnallinen monipuolisuus säilyy, eivätkä yritysten toimintaedellytykset heikkene muutoksessa.

Tapauskohtaisen harkinnan perusteella voidaan katsoa, että huoneiston muutos asunnoksi ei olennaisesti heikennä lähialueen edellytyksiä toiminnallisesti sekoittuneeseen rakenteeseen. Muutos ei heikennä kadunvarren liiketilojen käytettävyyttä, eli yritysten toimintaedellytykset eivät muutoksen myötä olennaisesti heikkene. Jatkossa on tärkeää varmistaa, että kadunvarren tilat säilyvät nykyisessä käytössään. Alueen toimitilojen vajaakäyttöaste on hyvin pieni eli erilaisille toimitiloille on kysyntää.

Huoneisto ei ole osana erityistä kivijalkaliiketilojen tai toimitilojen kokonaisuutta, ja se ei sijaitse yleiskaavan C1-alueella. Rakennuksen 1. kerros ei ole liiketilarakennetta, vaan se on rakenteeltaan asuntotyyppistä.

Lisäksi voidaan todeta, että toimitilasta asunnoiksi muutettavat tilat vaikuttavat tässä tapauksessa soveltuvan käyttötarkoituksen muutokseen. Huoneisto voisi toimia toimitilana, mutta se soveltuu myös asunnoksi. Huoneiston lattiapinta sijaitsee jonkin verran katutason yläpuolella. Huoneiston ikkunat ovat Töölönkadun puolella.

Muutos ei heikennä rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja, sillä tilojen käyttötarkoitus on muuttunut 1970-luvulla alkuperäisestä asuinkäytöstä.

Rakennuslupavaiheessa arvioidaan tarkemmin tilan soveltuvuus asuinkäyttöön sekä asukkaiden käyttöön osoitettujen varasto- ja yhteistilojen riittävä määrä kiinteistössä.

Poikkeamisen erityinen syy on olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 53 § 1 mom., 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 ja 14 §

Päätöksen antaminen

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.