Työryhmän asettaminen, toimikausi 1.3.-31.10.2022, nuorten aloiteprosessin uudistaminen -työryhmä

Kansliapäällikkö päätti asettaa nuorten aloiteprosessin uudistamisen työryhmän ajalle 14.3.-31.10.2022 seuraavasti:

Työryhmän tehtävänä on tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen suositusten mukaisesti keventää nuorten aloiteprosessia. Työryhmän tehtävä linkittyy Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmalliin sekä lasten ja nuorten osallisuussuunnitelman toimeenpanoon.

Työryhmän tavoitteena on nuorten aloiteoikeuden tarkoituksen ja tavoitetilan kirkastaminen. Tavoitteen avulla työryhmä määrittelee aloiteprosessin, yhteisen palvelulupauksen ja nuorten aloitejärjestelmän statuksen osana kaupunkiorganisaation toimintaa. Työryhmä valmistelee toimivan ja kevennetyn aloiteprosessin ja määrittelee nuorten aloiteprosessin toimijoiden roolit sekä yhtenevät käytännöt toimialoille. Lisäksi työryhmä tekee esityksen, miten aloiteprosessia johdetaan ja kehitetään, kuka tai ketkä toimivat nuorten aloiteprosessin omistajina.

Työryhmän puheenjohtajana toimii Johanna Seppälä, osallisuus- ja neuvontayksikön päällikkö kaupunginkansliasta, varapuheenjohtajana Katri Kairimo, aluepäällikkö kulttuuri- ja vapaa-ajantoimialalta ja sihteerinä Inari Penttilä, kehittämisasiantuntija kulttuuri- ja vapaa-ajantoimialalta.

Muiksi jäseniksi nimetään seuraavat tehtäviensä perusteella:
Johanna Sinkkonen, alueosallisuuspäällikkö
(kaupunginkanslia, viestintäosasto, osallisuus ja neuvonta -yksikkö)

Sonja Lipponen, suunnittelija
(kaupunginkanslia, hallinto-osasto, tiedonhallintayksikkö)

Sanna Moisala, projektisuunnittelija
(kaupunginkanslia, strategiaosasto, digitalisaatioyksikkö)

Antti Peltonen, hallintopäällikkö
(kaupunginkanslia, hallinto-osasto, hallintomenettely-yksikkö)

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri
(kaupunginkanslia, hallinto-osasto, kaupunginsihteerit-tiimi)

Anja Vallittu, kaupunginsihteeri
(kaupunginkanslia, hallinto-osasto, kaupunginsihteerit-tiimi)

Heli Kinnula, suunnittelija
(kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, nuoriso, itäinen nuorisotyö)

Johanna Laukkanen, suunnittelija (kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, nuoriso, itäinen nuorisotyö)

Heidi Halkilahti, pedagoginen asiantuntija
(kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, hallinto- ja tukipalvelut, kehittämisen tuki)

Nuorisoneuvostoa pyydetään nimeämään keskuudestaan kaksi edustajaa.

Nuorten aloitteella tarkoitetaan helsinkiläisten 13−17-vuotiaiden tekemiä aloitteita kaupungin toimintaan kuuluvissa asioissa. Nuorten aloiteoikeuden tavoitteena on kannustaa nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Samalla aloitteet tuovat kaupungin eri toimialoille tietoa nuorten toiveista ja tavoitteista. Helsingin nuorten aloitejärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2015 ja se on sekä kansallisesti että kansainvälisesti ainutlaatuinen malli. Nuorten aloitejärjestelmä on rakennettu mukaillen kuntalaisten aloiteoikeutta, mutta siinä on huomioitu nuorten erityistarpeet ja demokratiakasvatukselliset mahdollisuudet.

Aloitteet tehdään Nuorten Helsinki -sivuston kautta. Aloitteen voi tehdä myös sähköpostitse tai muuten kirjallisesti toimittamalla sen kaupungin kirjaamoon. Aloitteisiin vastaa joko pormestari tai sen toimialan apulaispormestari, jonka toimintaa aloite koskee. Vastaukset valmistellaan kaupunginkanslian ja toimialojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalvelut koordinoi aloitejärjestelmää ja julkaisee aloitteet ja niihin annetut vastaukset Nuorten Helsinki - sivustolla.

Hallintosäännön 26 luvun 3 §:n mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston tietoon kahdesti vuodessa tehdyt nuorten aloitteet, niiden johdosta suoritetut toimenpiteet sekä nuorisoneuvoston asiasta antaman lausunnon. Päätöksentekoa yksittäisten aloitteiden osalta ei pöydällepanoa tai toivomusponsia lukuun ottamatta sallita. Kun valtuustossa käsitellään nuorten aloitteita, kolmella nuorisoneuvoston valitsemalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa hallintosäännön 29 luvun 7 §:n nojalla.

Nuorten aloitejärjestelmä on osa laajempaa nuorten vaikuttamisen kokonaisuutta. Keskeisenä periaatteena on vaikuttamisen tapojen monimuotoisuus. Kaupunki mahdollistaa erilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja, joihin lasten ja nuorten on helppo kiinnittyä. Helsingin lasten ja nuorten osallisuussuunnitelman tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori kokee osallisuutta ja uskoo mahdollisuuksiinsa vaikuttaa ja että lasten ja nuorten ääni kuuluu monipuolisesti kaupungissa. Kaikilla kaupungin toimialoilla kehitetään tapoja kuulla lapsia ja nuoria.

Nuorten aloitejärjestelmään on kohdistunut paljon kehittämispaineita sekä nuorilta, poliittisilta päättäjiltä että viranhaltijoilta. Haasteet liittyvät aloitteiden käsittelytapoihin, vuorovaikutuksen puutteeseen, käsittelyprosessin läpinäkymättömyyteen, aloiteverkkosivun toimimattomuuteen sekä aloitejärjestelmän huonoon tunnettuuteen.

Aloitejärjestelmän kehittäminen on parhaillaan käynnissä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla. Aloitteita koskeva palvelumuotoiluprojekti on toteutettu vuoden 2021 alussa. Sen avulla muodostettiin kokonaiskuva aloitejärjestelmän nykytilasta ja roolista nuorten vaikuttamisen kokonaisuudessa ja luotiin suuntaviivat järjestelmän kehittämiseksi.

Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista arviointiin tarkastuslautakunnan vuoden 2020 arviointikertomuksessa. Siinä annettiin toimenpidesuosituksia koskien nuorten aloitejärjestelmää ja sen kehittämistä. Toimenpidesuositusten mukaisesti kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee edelleen tiivistää yhteistyötään nuorten vaikuttamismahdollisuuksien tuomisessa konkreettiseksi osaksi koulujen ja oppilaitosten toimintaa ja opetusta. Kaupunginkanslian tehtävänä on yhdessä toimialojen kanssa varmistaa, että toimialoilla vastauksia valmistelevat ovat vuorovaikutuksessa aloitteen tekijän kanssa. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tehtävänä on yhteistyössä kaupunginkanslian kanssa keventää nuorten aloiteprosessia.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3.11.2021 § 329 toivomusponnen, jossa edellytetään selvitettävän mahdollisuutta kehittää nuorten aloitejärjestelmää tiiviissä yhteistyössä nuorisoneuvoston kanssa keskittyen korjaamaan erityisesti niitä epäkohtia, jotka nuorisoneuvosto on nostanut esiin.

Arviointikertomuksen suositusten mukaisesti aloiteprosessia on tavoitteena keventää. Aloiteprosessin kehittämistyö edellyttää tiivistä yhteistyötä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä kaupunginkanslian välillä. Työryhmän perustaminen sitouttaa eri toimijat pitkäjänteisesti yhteisen työn kehittämiseen.