Hankinta, lasten puheterapiakuntoutukset, lasten psykologipalvelut ja paripsykoterapiapalvelut, Sosiaali- ja terveystoimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Keskitettyjen palvelujen päällikkö Markus Salonen on kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyssä.

Hankinnan tausta

Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja on päättänyt lasten puheterapiakuntoutusten ja psykologipalvelujen pienhankinnasta 12.6.2020 § 34. Kyseinen sopimuskausi päättyy 31.7.2022. Lasten puheterapiakuntoutusten ja lasten psykologipalvelujen lisäksi tulevaan kilpailutukseen liitettäisiin myös paripsykoterapiapalvelut, jota ei ole aikaisemmin kilpailutettu.

Kilpailutettavilla palveluilla täydennettäisiin sosiaali- ja terveystoimialan lasten puheterapian, neuvolan psykologipalvelujen ja pariterapian palveluja. Ostojen määrät riippuvat ostopalveluihin osoitetusta budjetista.

Lasten puheterapiayksikössä on kaikkiaan noin 5000 asiakasta vuodessa. Lasten puheterapian perustutkimukset toteutetaan kaupungin omana toimintana, mutta osa puheterapiakuntoutuksesta hankitaan ostopalveluna. Lasten puheterapiakuntoutusta täydennettäisiin esityksen mukaisesti ostoina vuosittain noin 150 lapselle eli arviolta 190 000 eurolla.

Neuvolan psykologipalvelujen asiakkaina on noin 1500 asiakasta vuodessa. Lasten psykologisia arvioita hankittaisiin vuositasolla ostopalveluna noin 250 lapselle eli arviolta 180 000 eurolla.

Paripsykoterapiapalvelujen asiakkaina on noin 700 asiakasta vuodessa. Paripsykoterapiapalvelua täydennettäisiin ostopalveluna vuositasolla arviolta noin 200 parille eli noin 240 000 eurolla.

Kehitysvammapoliklinikan asiakkaina on noin 1000 lasta ja nuorta. Kuntoutussuunnitelma-asiakkaita on vuosittain 500, joilla on 1–4 puheterapiaa arviointeineen. Puhe- ja fysioterapiassa on kaupungin omana toimintana down-lasten varhaiskuntoutusta. Puheterapiaa hankittaisiin esityksen mukaisesti ostopalveluna täydentävänä Kansaneläkelaitoksen vaativan kuntoutuksen arviointeihin ajoittaisesta resurssivajeesta johtuen ja Kårkullasta siirtyvien ruotsinkielisten asiakkaiden palveluun noin 30–50 asiakkaalle arviolta 30 000 eurolla.

Psykologipalvelua hankittaisiin ostopalveluna kehitysvammapoliklinikan asiakkaille vuositasolla noin 30–50 asiakkaalle eli arviolta 30 000 eurolla. Ostopalveluna täydennetään omaa toimintaa ja ennakoidaan sote-uudistuksen myötä siirtyviä Kårkullasta siirtyvien ruotsinkielisten asiakkaiden palvelua. Kehitysvammapoliklinikan ostopalvelutuotanto on hyvin pieni osa kaupungin omien palveluiden täydentämistä.

Hankinnan kohde

Lasten puheterapiakuntoutus, suomen- ja ruotsinkielinen palvelu

Puheterapia on terveydenhuoltolain 29 §:n mukaista lääkinnällistä kuntoutusta. Puheterapian tavoitteena on ennaltaehkäistä, tutkia ja kuntouttaa syömisen ja nielemisen vaikeuksia sekä puheen ja kielen häiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ongelmia. Lasten ja nuorten (0–16 vuotiaat) puheterapiassa asiakkaaseen suoraan kohdistuvat terapian keinot ja harjoitteet sekä asiakkaan ympäristöä (omaiset, varhaiskasvatuksen ja koulun opettajat yms.) ohjaavat toimet ovat yhtä tärkeitä puheterapian tavoitteisiin pyrittäessä.

Puheterapeuttinen kuntoutus voi toteutua yksilö- tai ryhmäterapiana tai näiden yhdistelmänä, lähi- tai etäkontaktia käyttäen.

Puheterapia-arviossa puheterapeutti arvioi asiakkaan vuorovaikutusta, puheen ymmärtämistä, kykyä ilmaista itseään puheella ja muilla keinoilla sekä syömisen ja nielemisen taitoja. Tavoitteena on selvittää kielellisten ja/tai syömisen taitojen tasoa ja vaikeuksia, kommunikaatioympäristön laatua sekä suosittaa arjessa tarvittavien taitojen harjoittelua ja erilaisten kommunikoinnin apuvälineiden tai muiden puhetta tukevien kommunikointikeinojen käyttöönottoa.

Lasten psykologipalvelut, suomen- ja ruotsinkielinen palvelu

Lasten psykologipalvelut ovat terveydenhuoltolain mukaista palvelua, jota tarjotaan alle kouluikäisille neuvolan psykologipalveluiden lapsiasiakkaille, joiden kehityksestä on huolta. Lasten psykologipalvelut sisältävät lasten tutkimuksia ja niihin kytkeytyvää ohjantaa, konsultaatiota ja verkostoyhteistyötä.

Lapsen psykologinen tutkimus perustuu taustatietojen, haastattelun, tutkimustilannehavaintojen ja erilaisten testimenetelmien kautta saatujen tutkimustulosten tulkintaan. Psykologi suunnittelee kullekin lapselle yksilöllisesti soveltuvan tutkimuskokonaisuuden. Psykologisen tutkimuksen sisältö ja laajuus voivat siten vaihdella lapsen tilanteesta riippuen. Tutkimuksesta tehdään aina kirjallinen lausunto, jonka lisäksi perhe saa suullisen palautteen tutkimuksen suorittaneelta psykologilta. Psykologi tekee myös yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja muiden lähitoimijoiden kanssa.

Paripsykoterapiapalvelut, suomen- ja ruotsinkielinen palvelu

Pariterapia on sosiaalihuoltolain 26 §:n mukaista kasvatus- ja perheneuvontaa, jota tarjotaan helsinkiläisille lapsiperheille, joilla arvioidaan olevan sen tarvetta. Pariterapian tavoitteena on auttaa paria parantamaan vuorovaikutustaan, lisäämään ymmärrystään suhteessaan, lisäämään parisuhteensa toimivuutta sekä vähentämään kärsimystä, jota muun muassa jatkuvat väärinymmärrykset aiheuttavat.

Hankintamenettely

Lasten puheterapiakuntoutusten, lasten psykologipalvelujen ja paripsykoterapiapalvelujen hankinnasta järjestetään tarjouskilpailu hankintalain (1397/2016) mukaisesti avoimella menettelyllä. Tarjouksen voi esittää yhteen tai useampaan hankinnan kohteista.

Esitys tarjouspyyntöasiakirjoiksi on liitteinä 1–7 (palvelukuvaukset, sopimusluonnos, tarjouspyyntö, tietosuoja- ja salassapitoliite, käsittelytoimien kuvaus). Esityksen liitteenä olevissa tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetään vähimmäisvaatimukset tuotettavalle palvelulle sekä palveluntarjoajille. Näiden ehdottomien vähimmäisvaatimusten tulee toteutua koko sopimuskauden ajan ja palvelun laatua valvotaan säännöllisesti.

Tarjousten vertailu tehdään vain vähimmäisvaatimukset täyttävistä tarjouksista. Tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettujen ehdottomien vähimmäisvaatimusten katsotaan takaavan palvelulle vaadittavan laatutason, joten palveluntuottajien valinta toteutetaan kohteittain kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella vertaamalla palvelulle annettuja yksikköhintoja.

Tarjousvertailun mukaisesti muodostettavaan puitejärjestelyyn valitaan kohteittain riittävä määrä palveluntuottajia täyttämään palvelulle arvioitu kapasiteettitarve. Valittavien tuottajien määrät on tarkemmin ilmoitettu liitteen 5 tarjouspyynnössä.

Hankintalain (1397/2016) 60 §:n ja 138 §:n mukaan hankintailmoitusta ei saa julkaista muualla ennen kuin se on julkaistu julkisten hankintojen internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), joten tarjouspyyntöasiakirjoja ei julkaista internetissä.

Tehtävät sopimukset

Hankinnan perussopimuskausi on neljän (4) vuoden mittainen, ja se on suunniteltu alkavaksi 1.10.2022.

Hankinnan arvioitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on 3 056 000 euroa laskettuna puitejärjestelyn kokonaiskestolle 1.10.2022–30.9.2026.

Sosiaali- ja terveystoimiala ei sitoudu mihinkään tiettyyn hankintamäärään, vaan palvelua hankitaan tarpeen mukaan.

Hankintavaltuuksista päättäminen

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 18.1.2022 § 7 päättänyt sosiaali- ja terveystoimialan viranhaltijoiden hankintavaltuuksista siten, että perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan osalta vahvistettu hankintaraja on 500 000 euroa. Nyt tehtävällä päätöksellä lautakunta oikeuttaa perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan tekemään hankinnasta päätöksen, jonka laskennallinen arvo on enemmän kuin 500 000 euroa.

Hankinnasta solmittavien sopimusten allekirjoittaja

Helsingin kaupungin hallintosäännön 24 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesti lautakunnan päätösten perusteella tehtävät sopimukset allekirjoittaa esittelijä, ellei toimielin toisin päätä. Esittelijä pitää riittävänä, että sopimukset allekirjoittaa perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja. Mikäli ilmenee tarvetta sopimuksen päättämiseen (irtisanomiseen tai purkamiseen), päätös on tehtävä riittävän nopeasti. Siksi on tarkoituksenmukaista, että myös sopimuksen päättämistä koskeva päätösvalta on perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajalla.

Päätös tullut nähtäväksi 04.04.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 60, 61, 62 (A), 63 (A), 65 ja 67 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 62 (B), 63 (B) ja 64 (B) §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.