Vahingonkorvaus, autovaurio, 7.3.2022, Rapakivenkuja

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 16.3.2022 esittänyt kaupungille 120,00 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 7.3.2022 klo 19.30 ajettaessa ajoradalla olleeseen kuoppaan osoitteessa Rapakivenkuja 9, heti Rapakivenkaaren mutkan jälkeen. Hakijan käydessä tapahtuman jälkeen vahinkopaikalla, kuoppa on ollut jo täytetty.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Rapakivenkuja kuuluu hoitoluokkaan kokoojakadut ja vilkasliikenteiset kulkuväylät, ja sitä kunnossapidetään hoitoluokan II mukaisesti. II-luokan kadun päällysteessä sallitaan lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikkaa on seurattu säännöllisesti ja vahinkoon liittyvä purkauma on havaittu tavanomaisen rakenteiden kunnonvalvonnan yhteydessä. Työmaapäiväkirjan mukaan kuoppa on paikattu 7.2.2022 klo 13:55. Kaupungin palautejärjestelmään on tullut ilmoitus sijainniltaan eri kohtaan merkitystä kuopasta 9.3.2022, mutta ilmoituksen epämääräisyyden johdosta ei ole mahdollista sanoa, koskeeko ilmoitus samaa purkaumaa. Paikalle on kuitenkin tehty säännöllistä kunnonseurantaa ja korjaustoimia myös ilman palautteita.

Ilmatieteenlaitoksen Kumpulan mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan ilman lämpötilan on vahinkopäivänä vaihdellut hieman nollan molemmin puolin ja ollut alimmillaan -3,0 °C illalla klo 20. Vahinkopäivää edeltävän viikon ajan ei ole esiintynyt vesi- eikä lumisadetta, ja lumikertymä on pysynyt 54 senttimetrissä.

Edeltävän kuukauden (helmikuu 2022) sademäärä oli laajalti maan etelä- ja itäosassa poikkeuksellisen suuri. Sääilmiö on poikkeuksellinen silloin, kun se esiintyy tilastollisesti keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Suuret sademäärät tarkoittivat suuria lumimääriä ja etelässä suurimmassa osassa helmikuun päiviä vähintään käytiin plussan puolella. Pintojen sulaminen ja uudelleen jäätyminen aiheuttivat monin paikoin ajoittain hyvinkin hankalia keliolosuhteita.

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Asfaltti on huokoista, joten vesi pääsee tunkeutumaan sen rakenteisiin. Jäätyessään vesi laajenee ja alkaa hajottaa asfaltin rakennetta. Näin ollen olosuhteiden ollessa kuoppien syntymiselle otolliset, saattaa isokin kuoppa syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa. Kuopan muodostumista tiettyyn paikkaan ei voi etukäteen ennakoida.

Pelkkä asfaltin päällystevaurio ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.

Vahingonkärsijän oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös II-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kaupungin palautejärjestelmän saapuneet palautteet pyritään käsittelemään viiden arkipäivän kuluessa. Liikennemäärä vahinkopaikalla Rapakivenkujalla on noin 7200 ajoneuvoa vuorokaudessa ja aluenopeusrajoitus on 40km/h. Tässä tapauksessa kuoppa on havaittu tavanomaisen rakenteiden kunnonvalvonnan yhteydessä ja kaupunki on toiminut asianmukaisesti ryhtymällä viivytyksettä toimenpiteisiin päällystevaurion korjaamiseksi.

Kuluva vuosi on ollut routavaurioiden osalta haasteellinen ja katujen pintoihin on syntynyt vaurioita keskimääräistä enemmän koko maassa. Kuoppa on muodostunut aikana, jolloin kadun reikiintyminen on ollut sääolosuhteiden vuoksi hyvin nopeaa. Katujen runsaasta reikiintymisestä on uutisoitu myös tiedotusvälineissä, joten reikiintyminen on ollut myös tienkäyttäjien tiedossa. Ajanjaksolla on tehty paikkausta lisätyillä resursseilla tehostetusti. Kyseisestä kuopasta ei ole esitetty kaupungille muita vahingonkorvausvaatimuksia. Purkauma on ollut autoilijan havaittavissa ja väistettävissä sijaintinsa vuoksi. Kyseisen ajoväylän kuntoa on seurattu säännöllisesti ja kuten hakijakin kertoo, kaupunki on ryhtynyt toimenpiteisiin viivytyksettä paikkaamalla kuopan.

Edellä esitetyin perustein kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti ja hoitaneensa kunnossapidon kunnossapitolain mukaisesti, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53