Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 22.2.2022, Steniuksentie 35

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 30.3.2022 esittänyt kaupungille 7 932,96 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija liukastui lumen peittämällä jalkakäytävällä 22.2.2022 noin klo 12.30 osoitteessa Steniuksentie 35. Hakijan mukaan vahinkopaikka oli luminen, jäinen hiekoittamaton ja auraamaton.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolaki sallii kunnan antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä ja se kuuluu hoitoluokkaan C.

C-luokan kevyen liikenteen väyliltä poistetaan lumi, sohjo ja jää niin, ettei synny liikennettä haittaavaa epätasaisuutta. Liukkaus torjutaan heti A- ja B-luokan katujen jälkeen. Aurauksen lähtökynnys C-luokan kevyen liikenteen väylillä on 5 cm. Toimenpideaika on aurauksen osalta kahdeksan tuntia, kuitenkin niin, että klo 13-04 aurauskynnyksen ylittänyt sade tulee olla aurattu klo 12 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä, kun lumisade on päättynyt. Liukkaudentorjunnan toimenpiteiden osalta toimenpideaika on viisi tuntia, kuitenkin niin, että klo 16-7 välillä ilmenneen liukkauden tuntuvan lisääntymisen johdosta liukkaudentorjuntatoimenpiteet tulee olla suoritettu klo 12 mennessä. Liukkaudentorjunnan osalta toimenpideaika alkaa siitä, kun liukkaudessa on tapahtunut tuntuva lisääntyminen.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahingon tapahtuma-alueella on tehty 22.2.2022 kunnossapitotoimenpiteitä hyödyntämällä koko sen hetkistä käytettävissä olevaa kalustoa. Talvihoidon kunnossapitotoimenpiteitä on suoritettu auraamalla vahinkopäivänä 22.2.2022 kello 01 lähtien ja aurausta on jatkettu kyseisenä päivänä kunnossapitopäiväkirjan mukaan kello 18 asti. Auraukset on suoritettu käyttämällä verkko- tai hammastettua terää, jolloin liukkauden torjuntaa saadaan tehostettua karhentamalla kulkuväylien pintaa ja samalla estämällä aikaisempien hiekoitusten yhteydessä levitettyä hiekkaa kulkeutumasta pois jalkakäytäviltä. Tämän lisäksi vahingon tapahtuma-alueella on hiekoitettu vahinkoa edeltäneenä päivänä ennen lumisateen alkamista. Hiekoituksia on jatkettu alueella vahinkopäivänä klo 6 alkaen lumisateen päättymisen ja sen johdosta suoritettujen aurausten jälkeen. Jatkuvan lumisateen aikana ei suoriteta hiekoituksia. Kunnossapitotoimenpiteet perustuvat kunnossapitopäiväkirjan merkintöihin.

Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kumpulan säähavaintoaseman suorittamien mittausten mukaan ilman lämpötila on vaihdellut vahinkopäivänä 22.2.2022 0 °C ja -10,8 °C välillä pakkasen jatkaessa kiristymistään tasaisesti vuorokauden loppua kohti. Vahingon tapahtuma-ajankohtana 22.2.2022 noin klo 12.30 ilman lämpötila on ollut -3,4 °C. Vahinkopäivänä ja sitä edeltäneen vuorokauden aikana on esiintynyt runsaita lumisateita. 21.2.2022 klo 12 ennen sateen alkamista lumikertymän määräksi mitattiin 40 cm ja vuorokauden lopussa suoritetun mittauksen mukaan lumikertymä oli 58 cm. Vahinkopäivänä sateet jatkuivat noin klo 7 asti ja 22.2.2022 klo 12 lumikertymän määräksi mitattiin 67 cm.

Ilmatieteen laitoksen julkaiseman Ilmastokatsauksen mukaan tammikuun 2022 viimeisenä viikonloppuna Valtteri-myrsky toi Etelä-Suomeen runsaasti märkää lunta. Lunta kertyi parissa päivässä yleisesti parikymmentä senttiä, mutta etenkin Uudellamaalla monin paikoin enemmänkin. Valtteri-myrskyn yhteydessä Helsingin Kumpulan mittausasemalla lumensyvyys nousi 22 senttimetristä 41 senttimetriin. Tämän jälkeen helmikuussa 2022 esiintyi runsaita lumisateita. Lumipyryjen johdosta useammalla paikkakunnalla yllettiin metrin lumensyvyyteen. Helsingin Kumpulassa rekisteröitiin suurin lumensyvyyden kasvu, 35 cm vuorokaudessa. Forecan mukaan helmikuun sademäärä oli laajalti maan etelä- ja itäosassa poikkeuksellisen suuri. Sääilmiö on poikkeuksellinen silloin, kun se esiintyy tilastollisesti keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Suuret sademäärät tarkoittivat suuria lumimääriä ja etelässä suurimmassa osassa helmikuun päiviä vähintään käytiin plussan puolella. Pintojen sulaminen ja uudelleen jäätyminen aiheuttivat monin paikoin ajoittain hyvinkin hankalia keliolosuhteita.

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista. Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei hiekoittaminen ole tarpeellista silloin, jos se on hyödytöntä, kuten silloin, jos hiekka uppoaisi lumen alle (KKO 1968 II 98).

Liukkauden torjuntaa ei ole mahdollista toteuttaa siten, että kadut eivät koskaan olisi liukkaat (KKO 1998:147). Liukkaudentorjuntatoimenpiteillä ei aina voida täysin estää jään aiheuttamaa liukkautta siinäkään tapauksessa, että kunnossapito on ollut asianmukaisella ja kunnossapitolain edellyttämällä tasolla. Aina on jokin kohta, johon on mahdollista liukastua. (Vakuutuslautakunnan ratkaisu FINE-001397.) Myös kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Laki ei edellytä sitä, että kunnossapitokalusto mitoitettaisiin kaikkein poikkeuksellisimpia tilanteita varten. Missään kunnossapidon taso ei kuitenkaan saa pitkään alittaa tyydyttävää tasoa. Poikkeuksellisen säätilan aikana huolehditaan ensin liikenteellisesti keskeisistä alueista. (HE 281/2004 vp, s. 17.)

Vahinkopaikalla on suoritettu talvihoidon kunnossapitotoimenpiteitä ja liukkaudentorjuntaa auraamalla ja hiekoittamalla sekä vahinkopäivänä, että vahinkoa edeltäneenä päivänä kaikella käytettävissä olevalla kalustolla ja työvoimalla. Kaupungille ei ole tullut kyseessä olevaa vahinkopaikkaa koskevia muita liukastumisia koskevia vahingonkorvausvaatimuksia talven 2022 aikana.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ja asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioon ottaen kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti. Näin ollen kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään eikä ole asiassa korvausvelvollinen. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53