Suunnitteluperiaatteet, Itäisen bulevardikaupungin itäosa

Kaupunkiympäristölautakunta päättää

• hyväksyä 9.5.2023 päivätyt Itäisen bulevardikaupungin itäosan suunnitteluperiaatteet (liite nro 4) jatkosuunnittelun pohjaksi

• antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa Kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko

www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Suunnitteluperiaatteiden keskeinen sisältö

Itäisen bulevardikaupungin itäosan suunnitteluperiaatteet koskevat Itäväylän vartta ja sitä ympäröivää aluetta, joka sijaitsee itäisessä Helsingissä Puotilan metroasemalta koilliseen Itäväylän ja Kallvikintien risteykseen saakka noin kolmen kilometrin matkalta.

Suunnitteluperiaatteiden tavoitteena on alueen tiivistyminen bulevardikaupungin periaatteiden mukaisesti urbaanimmaksi, toimivammaksi ja viihtyisämmäksi asuin-, virkistys- ja työpaikka-alueeksi samalla mahdollistaen kaupungin kestävä kasvu.

Alueesta kehitetään ilmastoviisas, ihmisen mittakaavainen, elävä sekä elämyksellinen kaupunkitila bulevardimaisen pääkadun varrella laadukkaasti täydennysrakentaen. Itäväylä pääkatuna mahdollistaa pikaraitiotien. Alueen keskeiset arvot ja ominaislaatu säilytetään, vaikka maankäyttö tehostuukin. Lopputuloksena syntyy kortteleita ja elämisen paikkoja.

Suunnitteluperiaatteiden kautta on tutkittu alueen kehittämispotentiaali ja maankäytön uudistaminen. Suunnitteluperiaatteiden mahdollistama muutos konkretisoituu asemakaavojen kautta vastaten kaupungin kasvun tavoitteisiin ja toimien veturina kehittämisen suunnalle, jossa kyseisestä osasta Itäväylän ympäristöä muodostuu osa kasvavaa kaupunkia. Tarkempi kaupunkikuvallinen ja ympäristöön sovittamisen ohjaus asemakaavamuutosten yhteydessä. Tämän myötä alueella on edellytykset kehittyä ympäristöään paremmin palvelevaksi keskukseksi.

Suunnitteluperiaatteilla hahmotetaan alueen identiteettiä ja avataan suunnittelualueeseen liittyviä reunaehtoja ja erityiskysymyksiä. Suunnitteluperiaatteissa tuodaan näkyväksi tuleviin hankkeisiin liittyvät suunnittelukysymyksiä, selvitystarpeita sekä toteuttamisen edellytyksenä olevia päätöksiä ja investointeja. Periaatteet toimivat myös keskustelun ja vuorovaikutuksen välineenä asukkaiden, maanomistajien, vuokranhaltijoiden ja alueen toimijoiden suuntaan.

Suunnitteluperiaatteet ohjaavat alueen jatkosuunnittelua, asemakaavoitusta, liikenne- ja katusuunnittelua, aukio- ja puistosuunnittelua sekä muuta alueen kehittämistä, joissa suunnitteluratkaisut tarkentuvat. Niissä esitetään yleiskaavaan ja kaupunkistrategiaan perustuen linjaukset alueen tulevalle kehittämiselle. Suunnitteluperiaatteisiin on lisäksi koottu periaatteellisen tason suunnitteluohjeita ja tutkittavia kehittämiskohteita.

Alueen suunnittelun aikajänne on erittäin pitkä – puhutaan 10–50 vuoden aikajänteellä tapahtuvista muutoksista - mahdollisesti pidemmästäkin ajanjaksosta. Itäisen bulevardikaupungin itäosan muutoksen suhteen keskeisenä taustatekijänä on koko itäisen Helsingin kehittyminen sekä Östersundomin alueen kehityspotentiaali.

Päätökset suunnitteluperiaatteiden pohjana

Suunnitteluperiaatteet edesauttavat kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista osoittamalla alueen vahvuuksiin perustuvia kaupungin kasvun mahdollisuuksia. Suunnitteluperiaatteet ovat Helsingin yleiskaavan ja yleiskaavan toteutusohjelman mukaiset.

Lisäksi Helsingin kaupungilla on voimassa useita muita ohjelmia ja linjauksia, joihin suunnittelu pohjautuu. Näitä ovat mm. Hiilineutraali Helsinki 2030, Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma (AM-ohjelma), Ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset 2019–2025, liikkumisen kehittämisohjelma, pyöräliikenteen kehittämisohjelma ja kävelyn edistämisohjelma sekä Helsingin viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelma (Vistra).

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alue käsittää Itäväylän varren ympäristöä Vartiokylän kaupunginosassa Vartioharjun ja Mellunmäen alueilla. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 160 ha.

Itäväylä on pääasiassa valtion omistuksessa oleva maantie, jota reunustavat meluesteet. Suunnittelualueen keskivaiheilla Uussillan- ja Linnavuoren puiston kohdalla on virkistys- ja viheralue sekä itäinen viheryhteys Itäväylän poikki. Tässä kohtaa sijaitsee myös toimitila-alue, jonka vieressä 2000-luvulla valmistuneita kerrostaloja. Alueilla on erityisesti autohuoltoon ja katsastukseen liittyviä toimintoja, varastotilaa sekä pienteollisuutta. Toimitila-alueella Linnanherran alue on pääasiassa yksityisomisteinen ja koillisosan alue kaupungin omistama.

Suunnitteluperiaatteiden alueella sijaitsevat mm. Linnavuorenpuisto, Linnalahdenpuisto, Uussillanpuisto, Tankovainionpuisto sekä Linnanherrankujan ja Linnanpajantien yritysalueet ja Vartiokylän ala-aste, päiväkoti Vartiokylä, päiväkoti Fallpakka, Vartiokylän kappeli ja Mellunkylän pelastusasema ja kaksi pientä päivittäistavarakauppaa. Julkinen liikenne tukeutuu bussiliikenteeseen. Puotilan metroasema sijaitsee suunnittelualueen lounaisosassa. Palvelut painottuvat Itäkeskukseen. Bredbackan asemakaavamuutoksen alue sijaitsee Länsimäentien eteläpuolella.

Suunnittelualueen rakennuskanta on pääosin pientalovaltaista. Vartioharjun pientaloalueilla tontit ovat sekä yksityisessä omistuksessa olevia että kaupungin vuokratontteja.

Suunnittelualueella on voimassa useita asemakaavoja (yhteensä 92 kpl) vuosilta 1959–2019, joissa alue on merkitty mm. asuinrakennusten, asuin- ja erillispientalojen sekä yleisten rakennusten korttelialueiksi, puisto- ja lähivirkistysalueeksi, työpaikka-alueeksi, teollisuus-, varasto- ja huoltorakennusten sekä suojaviheralueeksi.

Suunnitteluperiaatteiden aluerajauksen sisällä asui vuonna 2019 n. 5 500 asukasta.

Vuorovaikutus suunnitteluperiaatteiden valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot suunnitteluperiaatteiden valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Suunnitteluperiaatteiden valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
• Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä suunnitteluperiaatteista kohdistuivat alueen teknisiin ominaisuuksiin kuten voima- ja vesihuoltojohtoihin ja joukkoliikenteeseen, raskaan liikenteen huomioimiseen sekä kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan tuleviin tarpeisiin alueella. Kannanotoissa esitetyt asiat on huomioitu tarkoituksenmukaisella suunnitteluperiaatetasolla.

Mielipiteet

Suunnitteluperiaatteiden luonnos oli nähtävillä 9.5.–6.6.2022. Kirjallisia mielipiteitä kirjaamoon saapui 2 kpl. Toinen oli Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen Helsyn mielipide ja toinen yksityisen henkilön. Suunnittelun aikana on tullut sähköpostiviestejä suunnittelijoille sekä suoraan että palautekanavan kautta toistakymmentä.

Mielipiteet kohdistuivat suunnittelualueen lisärakentamiseen kerrostaloin nykyiselle pientalovaltaiselle asuinalueelle, pientaloalueen säilymiseen pientalovaltaisena, melu- ja pienhiukkaspäästöistä, vuorovaikutuksen vaikuttavuudesta, suunnitelman yleiskaavan mukaisuudesta, liikenne- ja pysäköintijärjestelyistä sekä aikataulusta. Keskustelua syntyi täydennysrakentamisen ilmastovaikutuksesta, päiväkoti- ja koulutoimintojen riittämättömyydestä ja suunnitteluperiaatteiden esitystekniikasta. Lisäksi kysyttiin, onko täydennysrakentamiselle todellista tarvetta, kuinka paljon asukasmäärä lisääntyy alueella ja miksi juuri Vartiokylää täytyy täydennysrakentaa. Oltiin myös huolissaan oman kodin menettämisestä erityisesti vuokratonteilla.

Yhdistykseltä tullut mielipide käsitteli luonnonsuojelua ja monimuotoisuuden vaalimista alueella.

OAS:in ja suunnitteluperiaatteiden luonnoksen nähtävilläoloaikana oli avoinna eHarava-työkalulla toteutettu asukaskysely verkossa, johon tuli 1 140 vastausta.

Kyselyssä tuli esiin, että asukkaiden mielestä alueella on selvä identiteetti ja ihmeteltiin, miksi aluetta ollaan muuttamassa. Identiteetin koettiin menevän ristiin kaupungin vision kanssa ja sen tulisi pysyä kylämäisenä pientalo- ja omakotialueena. Korkeiden rakennusten ja kerrostalojen rakentamista sekä alueen liiallista muuttumista vieroksuttiin. Huolta herätti omakotitalotonttien tulevaisuus, esimerkiksi että ne jouduttaisiin purkamaan tai tontin vuokrasopimuksia ei jatkettaisi. Ranta-aluetta haluttiin kehittää enemmän virkistysalueeksi, puistojen ja viheralueiden hoito toivottiin. Itäväylän alue merkittiin karttakyselyssä kohteeksi, joka tarvitsee kehitystä, parempaa viihtyisyyttä, paremmat liikennejärjestelyt sekä vähemmän melua.

Moni vastasi pienimuotoisen lisärakentamisen kiinnostavan. Energiaratkaisujen kehittäminen kiinnosti vastaajia selvästi, kuten aurinkopaneelien hankkiminen, maalämpö sekä muut energia- ja ilmastoystävälliset ratkaisut. Viherrakenteen kehittäminen ja hoito sekä tarve toiselle päivittäistavarakaupalle mainittiin. Asukaskyselyn tulokset on koottu tiivistetysti Asukaskyselyn loppuraporttiin (liite 7).

Mielipiteet on otettu huomioon tavoitteiden mahdollistamassa laajuudessa suunnitteluperiaatetasoisesti. Lähtötietoraportti ja selostus on eroteltu erillisiksi raporteiksi ja varsinaiset suunnitteluperiaatteet karttoineen on uusi raportti. Jatkosuunnittelussa aluerajauksia on muotoiltu ja tarkennettu. Suunnitteluperiaatteiden kehittämisen ja rakentamisen paikat kuvaavat maankäytön pääkäyttötarkoitusta, jotka sisältävät alueiden sisäiset viheralueet sekä viher- ja virkistyspalvelut. Alueilla ei ole tarkkaa rajaa, vaan vierekkäisten alueiden maankäyttöpotentiaali tutkitaan tarkemmassa suunnittelussa ja sovitetaan yhteen olemassa olevaan niin, että syntyy toimiva ja miellyttävä kaupunkirakenne - erityisesti pientaloalueiden vieressä yhteensovittaminen tehtävä erityisellä tarkkuudella. Jatkosuunnittelussa huomioidaan seudulliset ja paikalliset viher- ja virkistysverkostot sekä turvataan näiden jatkuvuus myös maankäyttöalueiden läpi ja luonto- ja kulttuuriympäristöarvot huomioidaan. Itäisen bulevardikaupungin tarjoamat mahdollisuudet maanomistajille ja kaupungin asuntotonttien vuokralaisille sekä vuokratonttien jatkamismahdollisuudet on tarkennettu. Edelleen korostetaan, että suunnitteluperiaatteiden alueen kehittäminen on erittäin pitkän aikajänteelle sijoittuvaa sekä hyvin riippuvainen Östersundomin tulevaisuuden kehityssuunnasta sekä pikaraitiotiepäätöksestä.

Kaupunkiympäristölautakunta 16.05.2023 § 265

09.05.2023 Pöydälle

Sosiaali- ja terveystoimiala 7.6.2022

Päätös tullut nähtäväksi 31.05.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §