Tutkimuslupa, Katseen herkkyys kaviotaipaleella-Kuinka lastensuojelunuoret ja heidän vastuuaikuisensa ovat kokeneet sosiaalipedagogisen hevostoiminnan

Lastensuojelun johtaja ei myönnä tutkimuslupaa ********** tutkimuslupahakemukselle ********** (AMK-opinnäytetyö).

Opinnäytetyön tavoitteena on haastattelujen avulla selvittää, kuinka lastensuojelulapset ja -nuoret sekä heidän vastuuaikuisensa ovat kokeneet tutkimussuunnitelmassa esitellyn sosiaalipedagogisen ryhmätoiminnan. Toinen tutkimusluvan hakijoista toimi sosiaalipedagogisen ryhmätoiminnan palveluntuottajana lastensuojelulle ja ryhmänvetäjänä tässä roolissa. Asiakkaat olivat valikoituneet Espoon, Helsingin ja Vantaan kunnallisista ja yksityisistä lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluista. Asiakaslapsilla oli erilaisia haasteita, kuten koulupudokkuutta ja psyykkistä oireilua.

Tutkimussuunnitelma on ansiokas, mutta tutkimusaineiston keruuta ei voida katsoa toteutetun ammattikorkeakoulun sekä sosiaali- ja terveystoimialan eettisten suositusten mukaisella tavalla. Haastateltaviksi valittiin ilman tutkimuslupaa ja käytettävissä olevien tietojen myös ilman sosiaalitoimen suostumusta viisi lasta ja nuorta sekä heidän vastuuaikuisensa, joilta tiedusteltiin ryhmätoiminnan loputtua tekstiviestitse halukkuutta osallistua haastatteluun. Asiakkaiden yhteystiedot oli saatu ja tallennettu ryhmätoiminnan toteutuksen yhteydessä. Eräälle nuorelle tehtiin testihaastattelu, jossa kysyttiin hänen saamiaan palveluja ja muita taustatekijöitä. Nuori ei kuitenkaan osannut tai halunnut nimetä esimerkiksi diagnoosejaan. Koehaastattelun ja tutkimuslupapäätöksen valmistelijalta saadun palautteen myötä opiskelijat sittemmin luopuivat taustatietojen kyselystä haastateltavilta itseltään. He ottivat uudeksi lähtökohdaksi verrata lasten ja aikuisten haastatteluvastauksia niihin 12 lapsen taustatietoihin, jotka luvanhakijalla on tiedossaan kohdeasiakkaiden hakeutuessa toiminimen ryhmätoimintaan. Taustatiedot koskevat lapsen ikää, saatuja palveluja sosiaali- ja koulutoimessa sekä psykiatriassa, nuoruusiän haastekohtia sekä perhemuotoa. Asiakirjoista ei ilmene, että asiakkailta olisi tarkoitus kysyä lupa näiden taustatietojen hyödyntämiseen.

Tutkimuslupaa varten olisi tarvittu eettisen toimikunnan lausunto, mutta Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettinen toimikunta ei anna alempia opinnäytetöitä koskevia lausuntoja. Opinnäytetyön ohjaajalta saadun selvityksen mukaan asiakkaisiin oli ilmeisestikin alustavasti otettu yhteyttä ennen opinnäytetyön varsinaista ohjausta. Ohjaajan mukaan ymmärrys tutkimusluvan ja yleensäkin tutkimuseettisten näkökulmien huomioon ottamisesta tuossa vaiheessa ei ollut kovin vahvaa.

Osaa pyydetyistä asiakirjoista ei ole toimitettu. Tämä koskee tutkimuslupahakemuksen täydennyksenä 14.4. ja 10.6. pyydettyä tietosuojaselostetta, tietosuojan tarkistuslistaa ja toisen opiskelijan omaa allekirjoitusta. Hakija on toimittanut hakemuksen täydennyksenä muokatun tutkimussuunnitelman, tiedon eettisen toimikunnan ratkaisusta, vastauksia tutkimuslupapäätöksen valmistelijan kysymyksiin tutkimuseettisistä seikoista sekä Espoon kaupungin terveyden ja hyvinvoinnin toimialan esikunnan myönteisen päätöksen tutkimusluvasta.

Opinnäytetyön otsikko on poikkeuksellisesti salattu internetissä julkaistavassa dokumentissa tutkimusluvan hakijoiden tunnistamisen estämiseksi.

Lastensuojelun sosiaalityön päällikkö ei puolla tutkimuslupaa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen 8.5.2018 § 134 mukaan sosiaalihuollon asiakirjojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjojen antamisesta päättää lastensuojelun johtaja (lastensuojeluun ja perhesosiaalityöhön kohdistuvat tutkimusluvat).