Helsingin kaupungin talousarvio vuodeksi 2023 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2023 - 2025

Poikkeava käsittelyjärjestys

Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksesta seuraavan käsittelyjärjestyksen:

Keskustelun kuluessa on tehtävä talousarviota ja taloussuunnitelmaa sekä talousarvioaloitteita koskevat ehdotukset.

Määrärahoja ja sitovia toiminnallisia tavoitteita koskevista esityksistä tulee selvitä muutettavan luvun tai kohdan numero ja nimike sekä ehdotettu muutos.

Keskustelun kuluessa tehdyistä asian käsittelyn keskeyttämistä koskevista kannatetuista ehdotuksista äänestetään ennen keskustelun jatkamista.

Keskustelun päätyttyä asian käsittely keskeytetään seuraavan valtuuston kokoukseen saakka. Asian käsittelyä jatketaan selonteolla ja äänestyksillä vasta- ja hylkäysehdotuksista sekä toivomusponsista. Jos keskustelun kuluessa ei tehdä ehdotuksia, joista äänestettäisiin seuraavassa kokouksessa, asia käsitellään loppuun tässä kokouksessa.

Palautusehdotus

Valtuutettu Mari Rantanen ehdotti valtuutettu Pia Kopran kannattamana, että kaupunginvaltuusto palauttaa talousarvion kaupunginhallitukselle uudelleenvalmisteltavaksi seuraavin huomioin:

Epävarma maailmantilanne heijastuu myös Helsingin talouden pitoon. Epävarmuus yleisestä talouden tilanteesta inflaation ja Ukrainassa käytävän sodan vuoksi edellyttää myös Helsingiltä varovaisuusperiaatetta talousarviota laadittaessa. Velkaantuminen on liian korkealla tasolla ja sen vuoksi investointeja tulee hidastaa siten, että ei-välttämättömiä hankkeita viivytetään, asuntotuotantotavoitetta lasketaan ja uusien asuinalueiden, kuten esimerkiksi Malmin lentokentän rakentamista tai esirakentamista ei aloiteta.

Kaupungin väestön kasvu perustuu edelleen pääsääntöisesti vieraskielisten muuttoihin Helsinkiin. Kaupungin väestön kasvu ei näy samassa suhteessa kuntaverotulojen kasvuna, mutta tulijat käyttävät runsaasti kaupungin palveluja. Tämä puolestaan näkyy yhä kriisiytyvinä ongelmina kaupunkilaisten peruspalveluiden saatavuudessa ja laadussa lähtien varhaiskasvatuksesta päätyen vanhusten kotihoitoon. Kehitys on johtanut siihen, että yhä useammin Helsingistä poismuuttaa työssäkäyviä lapsiperheitä hakiessaan turvallisia kouluja ja katuja mutta myös toimivia palveluja.

Helsingin talousarvio on peräti lähes 6% korkeampi kuin vuoden 2022 talousarvio. Sen sijaan, että Helsinki priorisoisi toimintojaan ja tehtäviään, lisätään menoihin rahaa epävarmassa taloustilanteessa. Talousarvion ylitys rikkoo räikeästi strategiaan kirjatun vastuuperiaatetavoitteen 2,51% menojen kasvusta vuodelle 2023. Helsinki ei siten hoida talouttaan vastuullisesti vaan rikkoen sekä strategiaan kirjatut periaatteen mutta ohittaen myös maailman ja valtion talouden näkymät.

Perussuomalaiset olisivat panostaneet talousarviossa perusasioihin ja säästänyt sellaisista asioista, jotka eivät ole lakisääteisiä. Näitä ovat esimerkiksi omankielinen opetus sekä laittomasti maassa olevien pitkäaikainen majoittaminen ja sosiaalietuudet. Lisäksi perussuomalaiset katsovat, että toimialojen sisällä tulisi käydä läpi prosessit ja toimintatavat työn tehostamiseksi ja byrokratian vähentämiseksi.

Perussuomalaisten näkemyksen mukaan Helsinki-lisä tulee palauttaa 1-3- vuotiaiden lasten perheille. Tämä toimi olisi omiaan helpottamaan varhaiskasvatuksen kriisiytynyttä tilannetta, jossa kaupungin yksiköt kärsivät työntekijäpulasta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tulisi taata ryhmäkokojen säilyminen nykyisellään, koulukirjat kaikille lapsille ja säästää puolestaan pt-rahasta ja omankielisestä opetuksesta.

Sosiaali- ja terveystoimialalla katsomme, että heikoimmista kaupunkilaisista tulee pitää erityistä huolta eikä säästötoimenpiteitä tule kohdistaa vanhus-, vammaispalveluihin ja omaishoitoon. Ikääntyneiden ympärivuorokautista hoivaa ja omaishoitoa tulee vahvistaa. Palautetaan lisäksi laittomasti maassa levien palvelut takaisin lain vaatimalle minimitasolle ja palautetaan ohjeistus vastaamaan samaa kuin ennen palveluiden laajentamista. Sote-toimialan ei tule tarjota omankielisiä palveluita eikä omia erillisiä palveluja maahanmuuttajille, ellei laki siihen erikseen velvoita.

Pelastuslaitoksen palkkaohjelmaa jatketaan, jotta saavutetaan muiden Uudenmaan pelastuslaitosten palkkataso varmistaaksemme palomiesten saatavuus. Varmistetaan ensihoidon palvelutason parantaminen. Pelastuskoulun rahoitus on turvattava ja haettava tarvittaessa yhteistyö muiden pk-seudun pelastuslaitosten kanssa jos valtion rahoitus ei toteudu.

Huoltovarmuuden ja turvallisuusympäristön muutosten vuoksi on tehtävä väestönsuojien nopeutettu korjaussuunnitelma. Lisäksi on keskeytettävä Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden alasajo, voimalat on syytä pitää käynnissä käyttöiän loppuun. Helenille kaupungin asettamat tuottovaatimukset eivät saa aiheuttaa hintojen nostoa asiakkailleen.

1 äänestys

Asian käsittelyn jatko JAA, valtuutettu Mari Rantasen palautusehdotus EI

JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: valtuutettu Mari Rantasen palautusehdotus

Jaa-äänet: 69
Mukhtar Abib, Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Laura Finne-Elonen, Elisa Gebhard, Mia Haglund, Harry Harkimo, Joel Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Fardoos Helal, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Kati Juva, Atte Kaleva, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Laura Kolehmainen, Vesa Korkkula, Sini Korpinen, Minja Koskela, Eeva Kärkkäinen, Heimo Laaksonen, Petra Malin, Otto Meri, Nina Miettinen, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Matti Niiranen, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Matias Pajula, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Wille Rydman, Minna Salminen, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Anni Sinnemäki, Seida Sohrabi, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Sinikka Vepsä, Maarit Vierunen, Ozan Yanar

Ei-äänet: 9
Mika Ebeling, Nuutti Hyttinen, Pia Kopra, Laura Korpinen, Teija Makkonen, Mikko Paunio, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Pirkko Ruohonen-Lerner

Tyhjä: 1
Marko Kettunen

Poissa: 6
Tuula Haatainen, Mari Holopainen, Mikael Jungner, Jenni Pajunen, Byoma Tamrakar, Elina Valtonen

Kaupunginvaltuusto jatkoi asian käsittelyä.

Vastaehdotukset

Valtuutettu Mari Rantanen ehdotti valtuutettu Mika Ebelingin kannattamana, että lisätään talousarviokohtaan 1 30 01 sivulle 86 uudeksi kappaleeksi 6:

Sarastian osalta edellytetään lisäksi:

Valtuutettu Terhi Peltokorpi ehdotti valtuutettu Eeva Kärkkäisen kannattamana, että kaupunginvaltuusto palauttaa kotihoidontuen Helsinki-lisän 1-2-vuotiasta lasta kotona hoitaville perheille 1.1.2023 lähtien. Tätä tarkoitusta varten lisätään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle 4 miljoonan euron lisärahoitus.

Valtuutettu Mika Ebeling ehtotti valtuutettu Pia Kopran kannattamana, että kaupunginvaltuusto päättää laajentaa Helsinki-lisän koskemaan myös 1-3 -vuotiaita lapsia vuoden 2023 alusta alkaen siten, että kotihoidon tuen Helsinki-lisää maksetaan 1.1.2023 alkaen 275 euroa/kk.

Tämän mahdollistamiseksi lisätään
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kohtaan 200 Avustukset 13,9 miljoonaa euroa.

Palautusehdotus:
Jussi Halla-aho: Kaupunginhallitus päättää palauttaa talousarvion uudelleenvalmisteltavaksi seuraavin huomioin:

Epävarma maailmantilanne heijastuu myös Helsingin talouden pitoon. Epävarmuus yleisestä talouden
tilanteesta inflaation ja Ukrainassa käytävän sodan vuoksi edellyttää myös Helsingiltä
varovaisuusperiaatetta talousarviota laadittaessa. Velkaantuminen on liian korkealla tasolla ja sen vuoksi
investointeja tulee hidastaa siten, että ei-välttämättömiä hankkeita viivytetään, asuntotuotantotavoitetta
lasketaan ja uusien asuinalueiden, kuten esimerkiksi Malmin lentokentän rakentamista tai esirakentamista
ei aloiteta.

Kaupungin väestön kasvu perustuu edelleen pääsääntöisesti vieraskielisten muuttoihin Helsinkiin.
Kaupungin väestön kasvu ei näy samassa suhteessa kuntaverotulojen kasvuna, mutta tulijat käyttävät
runsaasti kaupungin palveluja. Tämä puolestaan näkyy yhä kriisiytyvinä ongelmina kaupunkilaisten
peruspalveluiden saatavuudessa ja laadussa lähtien varhaiskasvatuksesta päätyen vanhusten kotihoitoon.
Kehitys on johtanut siihen, että yhä useammin Helsingistä poismuuttaa työssäkäyviä lapsiperheitä
hakiessaan turvallisia kouluja ja katuja mutta myös toimivia palveluja.

Helsingin talousarvio on peräti lähes 6% korkeampi kuin vuoden 2022 talousarvio. Sen sijaan, että Helsinki
priorisoisi toimintojaan ja tehtäviään, lisätään menoihin rahaa epävarmassa taloustilanteessa. Talousarvion
ylitys rikkoo räikeästi strategiaan kirjatun vastuuperiaatetavoitteen 2,51% menojen kasvusta vuodelle 2023.
Helsinki ei siten hoida talouttaan vastuullisesti vaan rikkoen sekä strategiaan kirjatut periaatteen mutta
ohittaen myös maailman ja valtion talouden näkymät.

Perussuomalaiset olisivat panostaneet talousarviossa perusasioihin ja säästänyt sellaisista asioista, jotka
eivät ole lakisääteisiä. Näitä ovat esimerkiksi omankielinen opetus sekä laittomasti maassa olevien
pitkäaikainen majoittaminen ja ilmaiset Hsl-liput. Lisäksi perussuomalaiset katsovat, että toimialojen sisällä
tulisi käydä läpi prosessit ja toimintatavat työn tehostamiseksi ja byrokratian vähentämiseksi.

Perussuomalaisten näkemyksen mukaan Helsinki-lisä tulee palauttaa 1-3-vuotiaiden lasten perheille. Tämä
toimi olisi omiaan helpottamaan varhaiskasvatuksen kriisiytynyttä tilannetta, jossa kaupungin yksiköt
kärsivät työntekijäpulasta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tulisi taata ryhmäkokojen säilyminen
nykyisellään, koulukirjat kaikille lapsille ja säätää pt-rahasta ja omankielisestä opetuksesta.

Sosiaali- ja terveystoimialalla katsomme, että heikoimmista kaupunkilaisista tulee pitää erityistä huolta eikä
säästötoimenpiteitä tule kohdistaa vanhus-, vammaispalveluihin ja omaishoitoon. Ikääntyneiden
ympärivuorokautista hoivaa ja omaishoitoa tulee vahvistaa. Palautetaan lisäksi laittomasti maassa olevien
palvelut takaisin lain vaatimalle minimitasolle ja palautetaan ohjeistus vastaamaan samaa kuin ennen
palveluiden laajentamista. Sote-toimialan ei tule tarjota omankielisiä palveluita eikä omia erillisiä palveluja
maahanmuuttajille, ellei laki siihen erikseen velvoita.

Pelastuslaitoksen palkkaohjelmaa jatketaan, jotta saavutetaan Keski-uudenmaan pelastuslaitoksen
palkkataso varmistaaksemme palomiesten saatavuus. Varmistetaan ensihoidon palvelutason
parantaminen. Pelastuskoulun rahoitus on turvattava ja haettava tarvittaessa yhteistyö muiden pk-seudun
pelastuslaitosten kanssa jos valtion rahoitus ei toteudu.

Huoltovarmuuden ja turvallisuusympäristön muutosten vuoksi on tehtävä väestönsuojien nopeutettu
korjaussuunnitelma. Lisäksi on keskeytettävä Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden alasajo, voimalat on
syytä pitää käynnissä käyttöiän loppuun.

Jussi Halla-ahon palautusehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Kaupunkiympäristölautakunta ilmaisee huolensa siitä, että toimialan talousarvio sisältää tänä vuonna poikkeuksellisen monia ongelmallisia kohtia, eikä esitystä voi tällaisenaan tuoda osaksi ensi vuoden talousarviota.

Toimialan raamipäätöksessä budjetin osaksi tuodut HSL:n infrakorvaukset tuovat toimintamenoihin 4,4 miljoonan euron vajeen, joka toteutuessaan tarkoittaisi sitä, että lukuisia toimialan tehtäviä, kuten kaupungin siisteyttä, lumen vastaanoton kehittämistä, pyöräväylien talvihoitoa tai perustavanlaatuista kaavoitus- ja suunnittelutyötä ei voida hoitaa asianmukaisella ja kaupunkistrategian edellyttämällä tavalla. Lautakunta katsoo, että kaupunkiympäristön toimialan talousarviota on seuraavassa vaiheessa korjattava näiltä osin.

Edellä olevaan liittyen lautakunta kiinnittää erikseen huomiota kaupunkiympäristön toimialan työntekijöiden kuormittuneisuuteen. Lautakunta näkee, että kokonaisuudessaan riittävällä tasolla olevat resurssit ja mahdollisuus tehdä työnsä hyvin vaikuttavat sekä tuloksellisuuteen että työhyvinvointiin myönteisesti. Lautakunta painottaa sitä, että tarpeellisten rekrytointien viivästyttämistä ei tule käyttää säästötoimenpiteenä. Näistäkin syistä edellä mainittu määrärahatarve on tärkeä.

Lisäksi lautakunta korostaa, että toimialan budjetin pienentäminen vuosittain HSL:n infrakorvauksen verran on epätarkoituksenmukainen mekanismi, joka sekä vaikeuttaa toimialan perustoimintaa että luo potentiaalisesti strategian kaupungin kestävää kasvua vastaan toimivan kannusteen, kun tuloja kasvattavien hankkeiden pääomakustannuksia leikataan toimintamenoista. Lisäksi ei ole toimivaa että osan liikennehankkeista pääomakustannukset näkyvät käyttömenoissa mutta osan ei.

Lautakunta toteaa, että nyt esitelty investointitaso ei ole riittävä ja että investoinneissa tarpeita on niin koulu- ja päiväkotihankkeissa, pyöräilyn ja kävelyn määrärahoissa kuin puistojen ja liikunta-alueiden investoinneissa. On myös tärkeää, että Viikin-Malmin raitiotie tuodaan osaksi kymmenvuotista suunnitelmaa.

Lautakunta painottaa, että toimialan tulopuolen hankinnassa täytyy arvioida huolella ja taloudellisen kestävyyden kannalta pitkäjänteisesti tontin myyntejä koskevia päätöksiä.

Lisäksi lautakunta edellyttää, että Venäjän hyökkäyssotaan liittyvän energiakriisin vuoksi valmisteltu kokonaisuus, jossa tiivistämme ja nopeutamme niitä toimia, jotka lisäävät kaupungin toimintojen energiatehokkuutta ja vähentävät energiankulutusta, on riittävän pitkälle valmisteltu talousarvion päätösprosessia varten. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää löytää ne toimet, joiden avulla säästetään energiaa tulevana talvena ja ne keinot, joissa tehtävät, pienetkin, investoinnit, maksavat itsensä nykyisillä energian hinnoilla nopeasti takaisin.

Kannattaja: Eveliina Heinäluoma

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus:
Mirita Saxberg: Lisätään uudeksi kappaleeksi päätösehdotukseen:

"Kasvatus- ja koulutuslautakunta katsoo, että varhaiskasvatus- ja opetusryhmien kokojen kasvattaminen on viimesijainen tuottavuustoimi, sillä se voisi merkittävästi heikentää oppimistuloksia, oppimisympäristön turvallisuutta sekä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen osallistuvien lasten ja henkilöstön hyvinvointia."

Kannattaja: Veli-Pekka Dufva

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Mirita Saxbergin vastaehdotuksen yksimielisesti.

Vastaehdotus:
Ted Apter: Lisäksi lautakunta vastustaa uuden sisäisen vuokramallin käyttöönottoa, mikäli se korottaisi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle sisäisiä tilavuokrien nettokustannuksia nykyiseen vuokramalliin verrattuna enemmän keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Kannattaja: Sini Korpinen

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Ted Apterin vastaehdotuksen yksimielisesti.

Vastaehdotus:
Petra Malin: Lisätään uudeksi kappaleeksi päätösehdotukseen:

Lautakunta toteaa, että raami ja sen ulkopuolelle tässä esityksessä jätetty 14,9 miljoonan osuus eivät mahdollista kaupunkistrategian mukaisesti palvelujen tarjoamista eivätkä koronapandemian jälkeisen oppimis- ja hyvinvointivelan purkua. Esitetyt 17 miljoonan leikkaukset eivät ole hyväksyttävissä.

Kannattaja: Sami Säynevirta

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Petra Malinin vastaehdotuksen yksimielisesti.

Vastaehdotus:
Nasima Razmyar: Lisäysehdotus uudeksi 2. kappaleeksi:

Samalla lautakunta edellyttää, että ensi vuoden talousarviossa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle varataan riittävät resurssit lainsäädäntöön ja kaupungin omiin päätöksiin perustuvan palvelutason ylläpitämiseksi yleisestä hintatasosta aiheutuvien kustannusten kasvusta huolimatta.

Kannattaja: Sini Korpinen

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Nasima Razmyarin vastaehdotuksen yksimielisesti.

Vastaehdotus:
Paavo Arhinmäki: Esitän ehdotuksen alkuun ennen pohjatekstejä seuraavaa tekstiä:

"Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että raami ei mahdollista kaupunkistrategian täysimääräiseen toteuttamiseen tarvittavien palvelujen tarjoamista.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla energian hinnan nousu näkyy voimakkaammin kuin muilla peruspalveluja tuottavilla toimialoilla. Tämänhetkisen arvion mukaan toimialan energiakustannukset ovat ensi vuonna 4,9 miljoonaa euroa korkeammat kuin kuluvan vuoden talousarviossa.

Jos energiakustannusten ja yleisen hintatason nousua ei huomioida ensi vuoden talousarviossa, tarkoittaa se merkittäviä leikkauksia toimialan palveluiden laatuun ja laajuuteen. Kulttuuri, liikunta, nuorisotoiminta ja kirjastot kärsivät pahasti koronapandemiasta ja palveluiden nykyisen tason heikentäminen vaikeuttaisi koronasta palautumista merkittävästi.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan mielestä toimialan käyttömenoihin pitääkin lisätä vähintään energiakustannusten nousun verran lisää määrärahoja sekä siirtää investoinneista käyttötalouden puolelle eräitä menoja.

Talousarvioehdotuksen raamissa ei myöskään ole huomioitu uusien lakisääteisten tehtävien kuten oppivelvollisuuslain vaatimia uusia vakanssien tuomaa rasitusta 0,2 miljoonaa euroa eikä nuorisoikäluokan määrän kasvun tuomaa kustannusta 0,2 miljoonaa euroa. Kaupunkistrategian toteuttamisen edellyttämiä kehittämistoimiin tarvittaisiin yhteensä 3,7 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

Lautakunta esittää huolensa irtaimen omaisuuden hankintaan osoitetun määrä rahan pienentämisestä. Se ei vastaa toimialan tarpeita. Lisäksi lautakunta katsoo, että hankintamäärärahoista miljoona euroa olisi syytä siirtää investoinneista käyttötalouden puolelle.

Tämän lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on tehnyt erilliset lausunnot talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmasta sekä liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden rakentamisohjelmasta. Lausunnoissa on kriittisiä huomioita hankkeiden priorisoinnista suhteessa toimialan palveluverkkotarpeisiin. Lautakunta pitää myös liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden osoitetun määrärahan tasoa selkeästi liian alhaisena."

Kannattaja: Nina Suomalainen

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Paavo Arhinmäen vastaehdotuksen yksimielisesti.

Sosiaali- ja terveyslautakunta ei katsonut tarpeelliseksi kuulla asiassa kutsuttuja asiantuntijoita, eivätkä nämä siitä syystä osallistuneet kokoukseen.

Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:

Vastaehdotus 1:
Puheenjohtaja Daniel Sazonov: Lisätään päätösosaan seuraava:

"Samalla lautakunta katsoo, että tämän hetken valtionrahoituksen laskelmat aiheuttavat aiempaa suurempaa tuottavuuspainetta sotepe-palveluiden järjestämiselle. Erityisen ongelmallisena lautakunta pitää valmistelussa esitettyjä arvioita siitä, että valtion lisärahoitus uusien tehtävien ja velvoitteiden toteuttamiseen ei riitä täysimääräisesti kattamaan näistä uusista tehtävistä ja velvoitteista aiheutuvia kustannuksia. Lautakunta pitää välttämättömänä vaikuttamistyön jatkamista valtionrahoituksen tason oikaisemiseksi tarvetta vastaavalle tasolle.

Lautakunta myös korostaa tarvetta varautua väestön ikääntymisestä ja väestönkasvusta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun myös vuonna 2023."

Kannattaja: jäsen Oula Silvennoinen

Vastaehdotus 2:
Jäsen Pentti Arajärvi: Lisätään päätösosaan seuraava: "Helsingin ei tule talousarviokaudella ottaa käyttöön uusia palvelumaksuja tai korottaa nykyisiä kustannustason muutosta enempää."

Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä

Vastaehdotus 3:
Jäsen Laura Korpinen: Lisätään päätösosaan seuraava:

"Maahanmuuttajille ei tule järjestää erillisiä omia palveluita pelkän maahanmuuttajastatuksen perusteella, ellei laki siihen nimenomaisesti erikseen velvoita. Sosiaali- ja terveystoimialan varoista ei tule kustantaa uskonnollisiin menoihin liittyviä tiloja. Pelastustoimen integrointia harkitessa tulee varmistaa, etteivät pelastustoimen toiminnot heikkene. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei laajenneta muunkielisiksi. Vanhusten ympärivuorokautisen laitoshoidon paikkoja ei tule vähentää tai vastaavasti on lisättävä tehostetun palveluasumisen paikkoja. Säästöjä sosiaali- ja terveystoimialalla tulisi etsiä purkamalla ylimääräistä byrokratiaa. Varat vaikeavammaisten tilapäishoitoon tulee sisällyttää budjettiin. Budjetissa pitäisi huomioida läpinäkyvästi maahanmuutosta aiheutuneet kustannukset, mihin hyväksytty kaupunkistrategia velvoittaa."

Kannattaja: jäsen Mikko Paunio