Poikkeaminen, Kaivopuisto, Ehrenströmintie 7, Nyländska Jaktklubben r.f.

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 9. kaupunginosan (Kaivopuisto) kiinteistöä 432–5–2 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rannan suunnittelutarpeesta seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

1 491,55 euroa

Hakija

Nyländska Jaktklubben r.f.

Rakennuspaikka

9. kaupunginosan (Kaivopuisto) kiinteistö 432–5–2

Hakemus

Hakija hakee lupaa laitureiden ja niitä suojaavan kelluvan aallonmurtajan rakentamiseen ranta-alueelle, jossa ei ole asemakaavaa (suunnittelutarve ranta-alueella). Laituripaikkoja tarvitaan lisää erityisesti suuremmille veneille.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että Valkosaaren länsi- ja pohjoispuolella oleva, laivaliikenteelle liian matala alue on ollut tärkeä veneensäilytyspaikka ankkuri- ja poijukiinnityksessä. Eteläsataman runsaan laivaliikenteen aiheuttama aallokko on kuitenkin vähitellen tehnyt mahdottomaksi säilyttää huviveneitä tällä alueella. Nykyisin Valkosaaren laiturit mahdollistavatkin turvallisen veneiden säilytyksen ainoastaan Valkosaaren ja Klippanin välisessä suojaisessa lahdessa.

Venepaikkojen määrä tulee kasvamaan nykyisestä 120 paikasta 200–250 paikkaan. Hakijan mukaan laiturit on tarkoitus toteuttaa laadukkaina ponttoonilaitureina. Sataman runsaan laivaliikenteen aiheuttaman aallokon takia aallonmurtaja on välttämätön toimivalle pienvenesatamalle. Kaarevien aallonmurtajalaitureiden väliin on suunniteltu leveät yhdyssillat, joihin voi sijoittaa penkkejä ja valaisimia luomaan viihtyisää ja monimuotoista laituriestetiikkaa.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee ranta-aluetta, jolla on voimassa maankäyttö ja rakennuslain 72 §:n mukainen rakentamiskielto, koska ranta-alueella ei ole asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee asemakaavoittamattomalla vesialueella.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu vesialueeksi.

Alue on Suomenlinnan maailmanperintökohteen suoja-alueella.

Purjehdusseura NJK eli Nyländska jaktklubben perustettiin vuonna 1861. Kauppias Nicolas Sinebrychoff omisti Valkosaarella sijainneen laivatelakan. Sinebrychoff oli NJK:n jäsen, ja hän siirsi Valkosaaren vuokrausoikeuden NJK:lle. Nykyinen purjehduspaviljonki on rakennettu vuonna 1900 arkkitehtien Gustaf Estlander ja John Settergrenin suunnitelmien pohjalta. Purjehdusseuran perinteet Valkosaarella ovat pitkät, ja seuralaisten ja vierasvenesataman veneet ovat muodostuneet osaksi Helsingin merellistä maisemaa. Helsingin Eteläsatama on valtakunnallisesti merkittävää kansallismaisemaa ja arvokasta kulttuuriympäristöä.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Rakennuspaikan vieressä ei ole naapureita. Hakemuksesta on tiedotettu sähköpostitse 1.6.2022 alueen asukasyhdistystä ja sille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Helsingin Satama Oy:ltä Museovirastolta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:ltä, Helsingin seudun liikennekuntayhtymältä, Väylävirastolta, Suomenlinnan hoitokunnalta sekä Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi Merenkulku) sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialalta.

Helsingin Satama Oy toteaa lausunnossaan (10.6.2022), että Helsingin Satama Oy:n kauppamerenkulun satamat sijaitsevat Valkosaaren molemmin puolin ja hanke sijoittuu sataman vesialueen ja kauppamerenkulun väylien välittömään läheisyyteen. Hanke ja pienvenesataman toiminta eivät saa aiheuttaa haittaa kauppamerenkulun liikenteelle sataman vesialueella ja laivaväylillä. Sataman vesialueilla on voimassa satamajärjestys, jonka mukaan vesialueelle ei Helsingin Sataman luvatta saa asettaa mitään liikennettä haittaavaa.

Helsingin Satama Oy katsoo, että poikkeamishakemuksessa esitetyt ja suunnitelma-aineistossa ehdotetut rakenteet tulevat lähemmäs satamatoimintoja kuin aiemmin on esitetty. Kauppamerenkulun alusten potkurivirtaukset ja alusliikkeiden aiheuttamat virtaukset tulee ottaa huomioon, mitoittaa ja toteuttaa pienvenesataman rakenteissa siten, etteivät ne aiheuta vaaraa alusliikenteelle satama-altaassa, ja hankkeen tulee suunnittelu- ja toteutusratkaisuissa ottaa huomioon kauppamerenkulun alusten liikennöintiedellytykset satama-altaassa, mm.:

- osuttuaan ympäröiviin rakenteisiin kauppamerenkulun alusten potkurivirtaukset voivat kääntyä takaisin alukseen ja vaikuttaa näin aluksen ohjailtavuuteen.

- kauppamerenkulun alusten potkurivirtaukset ja alusten liikkeiden aiheuttamat virtaukset saattavat aiheuttaa häiriötä tai vahinkoa pienvenesataman rakenteille ja veneille.

Pienvenesataman alusten tulee mm. edellä mainituista syistä olla aina asianmukaisesti kiinnitettyjä.

Museovirasto toteaa lausunnossaan (27.6.2022), että hankkeella voi olla vaikutusta vedenalaiseen kulttuuriperintöön. Koska hankealue on pitkään käytössä ollutta merenkulun ja kaupungin kehittymisen historian kannalta kiinnostavaa aluetta, vedenalaisen kulttuuriperinnön kohteet ovat alueella mahdollisia. Aluetta ei ole inventoitu, joten vedenalaisen kulttuuriperinnön tilanteesta ei ole tietoa. Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat muinaismuistolain (295/63) mukaan sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa olleen uponneena yli sadan vuoden ajan. Vedenalaisia muinaisjäännöksiä voivat olla myös muut aiemmasta asutuksesta ja historiasta kertovat vedenalaiset käytöstä jääneet rakennelmat.

Museovirasto pitää tärkeänä, että hyvissä ajoin ennen sataman laajennusosan rakentamista niillä alueilla, jotka tullaan ottamaan uusina alueina käyttöön, teetetään vedenalaisen kulttuuriperinnön inventointi. Mikäli inventoinnin yhteydessä havaitaan muinaisjäännös tai muinaisjäännöksiä, riittävästä tutkimuksesta tai mahdollisista muista muinaismuistolain mukaisista toimista neuvotellaan ja sovitaan Museoviraston kanssa.

Helsingin kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (27.6.2022), että suunnitellut 1. ja 2. vaiheen uudet ponttoonilaiturit eivät muodosta sellaista näkyvää rakennelmaa, joka olisi ristiriidassa merellisen maiseman tai näkymien kanssa. Laiturien lisäksi esitetään rakennettavaksi aallonmurtajaominaisuudella varustettu ponttoonilaituri kohti pohjoista. Tämä rakennelma olisi mahdollisesti näkyvin esimerkiksi Kauppatorilta avautuvassa maisemassa, joskin nyt suunnitelmissa esitettynä matala ponttoonilaituri. Museo katsoo, että laiturin tarkempi suunnittelu osoittaa, miten se sijoittuu maisemassa. Korkea aallonmurtaja ei ole kulttuuriympäristön vaalimistavoitteiden kannalta mahdollinen. Uuden majakka-aiheen ei tule kilpailla NJK:n paviljongin kanssa eikä peittää sitä maisemassa. Kaupunginmuseolla ei ole poikkeamisesta varsinaista muuta huomautettavaa.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan (30.6.2022), että laiturit ja veneiden niihin kiinnittyminen ovat oleellinen osa venekerhojen toimintaa. Esitetyt laiturit eivät muuta Eteläsataman maiseman ominaispiirteitä, joka koostuu vesialueesta ja Helsingin kantakaupungin muodostamasta rakennetun ympäristön siluetista. Lisääntynyt venemäärä on luontevaa Valkosaaren alueen merellisessä ympäristössä. Edellä kerrostusta johtuen laiturialueen laajentaminen hakemuksessa esitetyllä tavalla on rakennetun kulttuuriympäristön ja maisemakuvan näkökulmasta perusteltua.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista lausunnoista.

Hakija ilmoittaa vastineessaan Helsingin Sataman lausuntoon seuraavasti:

Helsingin Satama toteaa, että poikkeamishakemuksessa esitetyt ja ehdotetut rakenteet tulevat lähemmäs satamatoimintoja kuin aiemmin esitetty.

Hakija ilmoittaa, että aiemmassa vaiheessa on alustavissa piirustuksissa esitetty poikkeamishakemuksesta poikkeava luonnos laiturikokonaisuudesta, jossa laiturit olisivat suoria ja satama rakentuisi pääosin 90-asteen kulmassa toisiinsa kiinnitetyistä laiturielementeistä. Poikkeamishakemuksen mukainen kokonaisuus (kaarimuotoisine laitureineen) tulisi kuitenkin sijaitsemaan kauttaaltaan samalla etäisyydellä (noin 8 metriä) väyläalueesta kuin aiemmassa alustavassa piirustuksessa.

Helsingin Satama toteaa, että kauppamerenkulun alusten potkurivirtaukset ja alusliikkeiden aiheuttamat virtaukset tulee ottaa huomioon, mitoittaa ja toteuttaa pienvenesataman rakenteissa siten, etteivät ne aiheuta vaaraa alusliikenteelle satama-altaassa ja hankkeen tulee suunnittelu- ja toteutusratkaisuissa ottaa huomioon kauppameren kulun alusten liikennöintiedellytykset satama-altaassa.

Hakija ilmoittaa, että hankkeen suunniteltu päätoteuttaja ja laituri- sekä satamarakenteiden valmistaja ja toimittaja Marinetek Finland Oy on ottanut asiaan kantaa. Edellä mainitut rakennetarpeet on otettu huomioon satamaa suunniteltaessa kuten ilmenee Marinetek Finland Oy vastauksessa:

Hakija ilmoittaa vastineessaan Museoviraston lausuntoon seuraavasti:

Museovirasto toteaa, että hyvissä ajoin ennen sataman laajennusosan rakentamista niillä alueilla, jotka tullaan ottamaan uusina alueina käyttöön, teetetään vedenalaisen kulttuuriperinnön inventointi. Inventointi antaa tiedon siitä, onko hankealueella vedenalaisia muinaisjäännöksiä.

Hakija ilmoittaa suhtautuvansa positiivisesti esitetyn mukaisen vedenalaisen kulttuuriperinnön inventoimiseen. Sen toteutukseen, laajuuteen ja aikatauluun liittyen hakija on viipymättä yhteydessä Museoviraston yhteyshenkilöön.

Hakija ilmoittaa vastineessaan Helsingin kaupunginmuseon lausuntoon seuraavasti:

Kaupunginmuseo toteaa, että vaiheessa 4 rakennettava laituri kohti koillista olisi mahdollisesti näkyvin esimerkiksi Kauppatorilta avautuvassa maisemassa, joskin nyt suunnitelmissa on esitettynä matala ponttoonilaituri. Museo katsoo, että laiturin tarkempi suunnittelu osoittaa, miten se sijoittuu maisemassa. Korkea aallonmurtaja ei ole kulttuuriympäristön vaalimistavoitteiden kannalta mahdollinen. Uuden majakka-aiheen ei tule kilpailla NJK:n paviljongin kanssa eikä peittää sitä maisemassa.

Hakija totea kuten Helsingin kaupunginmuseokin lausunnossaan, ettei kivilohkareista rakennettu kiinteä aallonmurtaja enää sisälly vaihtoehtona poikkeamislupa-hakemuksessa esitettyihin ratkaisuihin, vaan myöhemmässä vaiheessa toteutettavan vaiheen 4 laajennus tapahtuisi matalalla, aallonmurtajan ominaisuuksilla olevilla kelluvilla betoniponttooneilla, joiden mahdollinen näkyvyys kiinteänä elementtinä osana Helsingin historiallisen keskustan merellistä julkisivua olisi hyvin rajallinen. Uuteen mahdolliseen majakka-aiheisen rakennelmaan vaiheen 4 aallonmurtajan yhteyteen hakija lupaa palata erikseen. Hakija toteaa yhtyvänsä Helsingin Kaupunginmuseon näkemykseen sen toteuttamisesta.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska hanke tukee Helsingin merellisiä toimintoja ja palvelujen elinvoimaisuutta. Hanke ei aiheuta maisemallista haittaa herkässä arvoympäristössä, sillä toteutustavalla, kelluvilla aallonmurtajilla ja laiturirakenteilla, ei ole vaikutuksia Helsingin historiallisen keskustan merelliseen julkisivuun.

Vastaavia laitureita ja veneiden kiinnityspaikkoja on ollut Valkosaaren ympärillä aiemmin, ja siten esitetty hanke on historiallista jatkumoa alueen veneily- ja satamatoiminnoille. Suunnitelma mahdollistaa Eteläsataman 1800-luvulta peräisin olevan pienvenemiljöön säilymisen aktiivisena.

Helsingin Sataman Oy:n, Museoviraston ja Helsingin kaupunginmuseon lausunnoissaan esittämät näkökulmat tulee ottaa huomioon ja sopia niistä ennen rakennusluvan myöntämistä.

Kauppamerenkulun satamat sijaitsevat Valkosaaren molemmin puolin ja hanke sijoittuu sataman vesialueen ja kauppamerenkulun väylien välittömään läheisyyteen. Sataman vesialueilla on voimassa satamajärjestys, jonka mukaan vesialueelle ei Helsingin Sataman luvatta saa asettaa mitään liikennettä haittaava. Rakentamispaikan laajuus ja pienvenesataman toiminta eivät saa aiheuttaa haittaa kauppamerenkulun liikenteelle.

Koska hankealue on pitkään käytössä ollutta merenkulun ja kaupungin kehittymisen historian kannalta kiinnostavaa aluetta, vedenalaiset muinaisjäännökset ja kulttuuriperinnön kohteet ovat alueella mahdollisia. Hankkeen mahdolliset vaikutukset vedenalaiseen kulttuuriperintöön on inventoitava niillä alueilla, jotka tullaan ottamaan uusina alueina käyttöön (Muinaismuistolaki 295/63).

Osana Helsingin historiallisen keskustan merellistä julkisivua korkea aallonmurtaja ei ole kulttuuriympäristön vaalimistavoitteiden kannalta mahdollinen. Tarkemmassa jatkosuunnittelussa tulee osoittaa se, miten aallonmurtajaominaisuudella varustettu ponttoonilaituri kohti pohjoista sijoittuu ja näkyy Kauppatorilta avautuvassa maisemassa.

Vireillä olevan Eteläsataman itäosan ja Katajanokanrannan suunnitteluperiaatteiden ja kehittämishankkeiden takia alueen laajuus tulee vielä hyväksyttää asemakaavoituksella ennen rakennusluvan myöntämistä. Täten varmistetaan, ettei hankkeella ole haittaa alueen maankäytön suunnittelulle.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen tarkoituksenmukainen käyttö ja alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen ja parantaminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 72, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3b

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.