Vahingonkorvaus, autovaurio, 5.5.2022, Mäkelänkadun ja Elimäenkadun risteys

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan esittämät vaatimukset ja perusteet

Hakija on 16.5.2022 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Myöhemmin 30.7.2022 hakija on täydentänyt vaatimustaan ja yksilöinyt vaatimuksensa määräksi 404,00 euroa. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvolle aiheutui vaurioita 5.5.2022 kello 12.15 osoitteessa Elimäenkatu 32 Mäkelänkadun ja Elimäenkadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Hakijan vahinkotapahtumasta esittämän kuvauksen mukaan ajoneuvon vasen eturengas osui ajoradalla olleeseen kuoppaan. Edellä mainitun tapahtuman seurauksena ratti alkoi täristää.

Sovellettavat säännökset

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Elimäenkatu on kokoojakatu ja se on luokiteltu hoitoluokkaan II. Elimäenkadulla vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne on 5 500 ajoneuvoa (1999).

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Selvityksen mukaan kunnossapidosta vastaavan toimesta vahinkopaikalla on suoritettu tarkastus edellisen kerran ennen vahingon tapahtuma-ajankohtaa 27.4.2022. Tuolloin ei alueella havaittu korjaustarvetta. Reittiseurannan mukaan kunnossapidon tarkastusajot on suoritettu keskimäärin kahdesti viikossa. Vahinkopaikalla sijainneesta kuopasta on tullut ilmoitus kaupungin palautejärjestelmään 15.5.2022. Kyseessä oleva kuoppa on paikattu kylmäpaikkausmenetelmällä 18.5.2022.

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ajoradan märkä isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Kuopan muodostuminen tiettyyn paikkaan ei ole yleensä ennakoitavissa, ainoastaan ennakoitavaa on, että niitä syntyy tietyissä olosuhteissa ja usein kohtaan, jossa on vesilätäkkö. On huomattava, että kaikkiin ajourassa oleviin lätäköihin ei muodostu kuoppia ja toisaalta, lätäköitä on niin runsaasti ajoradoilla samaan aikaan, ettei niiden kaikkien tarkastamiseen ole realistisia mahdollisuuksia.

Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kumpulan havaintoaseman suorittamien mittausten mukaan ilman lämpötila on vahinkopäivänä 5.5.2022 vaihdellut 4 °C ja 13,2 °C välillä. Sadetta ei ole esiintynyt vahinkopäivänä eikä sitä edeltäneinä päivinä (2.5-4.5.2022). Ilman lämpötila on pysytellyt pääsääntöisesti plusasteiden puolella, mutta huhtikuun loppupuolella on esiintynyt yöpakkasia.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Tienkäyttäjän on myös ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.

Kuluva vuosi 2022 on ollut routavaurioiden osalta haasteellinen ja katujen pintoihin on syntynyt vaurioita keskimääräistä enemmän koko maassa. Asiasta on uutisoitu yleisesti valtakunnallisella tasolla.

Hakijan hakemuksen liitteenä olevan kuvan mukaan hakijan ajoneuvossa on ollut matalaprofiiliset renkaat.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös II-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kyseessä olevalta vahinkopaikalta ei ole tullut ilmoituksia kaupungin palautejärjestelmään ennen vahinkopäivää 5.5.2022. Kaupungille ei ole myöskään esitetty muita vahingonkorvausvaatimuksia koskien kyseistä vahinkopaikkaa alkuvuoden 2022 ja vahinkopäivän 5.5.2022 välisenä aikana.

Hakijan voidaan osaltaan katsoa ottaneen tietoisen riskin käyttämällä ajoneuvossaan erikoisrenkaita, koska matalaprofiiliset renkaat ovat yleisen tietämyksen mukaan erityisen herkkiä vahingoittumaan. Mitä ohuempi renkaan ilmatila on, sitä vaurioitumisherkempi rengas on. Ajoväylien laatuvaatimuksia ei voida asettaa tällaisten ääriarvojen mukaan.

Kuoppa on sijainnut ajoradalla suojatien kohdalla, jossa ajoneuvon kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Hakijan esittämien kuvien perusteella kuoppa olisi ollut väistettävissä. Vahingonkärsijällä on myös velvollisuus rajoittaa vahinkoaan.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella keväällä 2022 vallinneet haasteelliset sää- ja keliolosuhteet ovat voineet osaltaan edesauttaa kuopan muodostumiseen ajoväylään. Kaupunki on ryhtynyt toimenpiteisiin saatuaan tiedon kuopasta ja kyseisen alueen ajoväylien kuntoa on valvottu. Kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti. Näin ollen kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3-5 §, 27 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Toimivalta päätöksenteossa

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 30.12.2020 tekemän päätöksen § 53 mukaan hallinto- ja lakipalvelun lakipalvelut-yksikön päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.