Vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2023-2025 taloussuunnitelman raami ja laatimisohjeet

Vastaehdotus:
Maarit Vierunen: Kappale 7. korvataan seuraavalla
Kaupunkitasoinen käyttötalouden kokonaisraami toimintamenoille vuodelle 2023 on 2 124 626 euroa, kun huomioidaan kaupunkitasoiset velvoitteet 7,7 milj. euroa. Kaupunkitasoisen kokonaisraamin mukaisten toimintamenojen kasvuprosentti on 2,21 % verrattuna talousarvioon 2022.

Kappale 10. korvataan seuraavalla
Investointien ohjelmoinnissa vallitseva epävarmuus tulee huomioida hankkeiden priorisoinnissa ja aikataulutuksissa. Talousarvioehdotuksiin sisältyvää investointiohjelmaa laadittaessa on priorisoitava lakisääteisten palvelutarpeiden ja kokonaistaloudellisen omaisuuden hallinnan hankkeita sekä asuntotuotantotavoitteen (8 000 asuntoa) ja kaupunkiuudistuksen toteuttamista edistäviä hankkeita. Hankkeet tulee ohjelmoida toteutettavaksi oikea-aikaisesti siten, että kaupungin eri tavoitteiden tasapainoinen toteuttaminen on mahdollista. Kokonaistaloudellisuuden priorisoinnissa erityisen vahva rooli tulee olla investoinneilla tai investointien osakokonaisuuksilla, jotka vähentävät päästöjä, joiden takaisinmaksuaika on lyhyt, ja joiden voidaan osoittaa tuottavan säästöjä tai lisäävän kustannustehokkuutta suhteessa nykytilanteeseen tai tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. Investointeja tulee ohjata kokonaisuutena, varmistaen että ohjelmoinnissa priorisoidaan edellä mainittuja lakisääteisten palvelutarpeiden ja kokonaistaloudellisen omaisuuden hallinnan hankkeita sekä asuntotuotantotavoitteen ja kaupunkiuudistuksen toteuttamista edistäviä hankkeita. Kaikkien investointien suunnittelussa ja aikataulutuksessa tulee huolehtia siitä, että kaupunkistrategiassa määriteltyä alijäämätavoitetta ei ylitetä.

Raamiteksti

S.17 toinen kappale muutetaan kuulumaan:
Kaupunkitasoinen käyttötalouden kokonaisraami toimintamenoille vuodelle 2023 on 2 124 626 euroa, kun huomioidaan kaupunkitasoiset velvoitteet 7,7 miljoonaa euroa. Kaupunkitasoisen kokonaisraamin mukaisten toimintamenojen kasvuprosentti on 2,21 % verrattuna talousarvioon 2022.

S. 17 neljän kappale (toinen kappale taulukon jälkeen) muutetaan kuulumaan:
Kaupunkiympäristölautakunnan tulee laatia talousarvioehdotuksensa siten, että joukkoliikenteen infrakustannuksiin (talousarviokohtaan 3 10 04 sisältyvistä HSL:n kuntaosuudella katettavista infrakustannuksista kaksi kolmasosaa, 3 10 06 Tuki HKL liikelaitokselle menot ja 3 10 07 Joukkoliikenne toimintakate) esitettävä määrärahamuutos yhdessä talousarviokohdalle 3 10 01 Kaupunkirakenne esitettävän määrärahamuutoksen kanssa ovat yhteensä enintään strategian menokasvutavoitteen 2,21 % mukaiset.

S. 17 edellisen (neljännen) muutetun kappaleen jälkeen lisätään uusi kappale:
“Helsingin kaupungin HSL:n TTS 2023-2025:sta antaman lausunnon tulee olla yhteneväinen raamin lähtökohtiin, jonka mukaisesti Kaupungin HSL:lle maksaman kuntaosuuden kasvu saa olla vuonna 2023 enintään raamin valmistelussa huomioitu 7,659 milj. euroa."

S. 21 lisätään ”Investointien ohjelmoinnissa vallitseva…” alkavan kappaleen perään seuraava lisäys:
Kokonaistaloudellisuuden priorisoinnissa erityisen vahva rooli tulee olla investoinneilla tai investointien osakokonaisuuksilla, jotka vähentävät päästöjä, joiden takaisinmaksuaika on lyhyt, ja joiden voidaan osoittaa tuottavan säästöjä tai lisäävän kustannustehokkuutta suhteessa nykytilanteeseen tai tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. Investointeja tulee ohjata kokonaisuutena, varmistaen että ohjelmoinnissa priorisoidaan edellä mainittuja lakisääteisten palvelutarpeiden ja kokonaistaloudellisen omaisuuden hallinnan hankkeita sekä asuntotuotantotavoitteen ja kaupunkiuudistuksen toteuttamista edistäviä hankkeita. Kaikkien investointien suunnittelussa ja aikataulutuksessa tulee huolehtia siitä, että kaupunkistrategiassa määriteltyä alijäämätavoitetta ei ylitetä.
Investointien ohjelmoinnissa tulee lisäksi huomioida, että kaupunkiympäristötoimialan investoinnit ovat luonteeltaan ja pitoajoiltaan hyvin erilaisia. Maankäytön ja joukkoliikenteen laajamittaisille kehittämishankkeille investointien todellisen pitoajan tai takaisinmaksuajan määritteleminen on hankkeiden laajuuden ja niiden sisältämien epävarmuuksien takia hyvin teoreettista. Toisaalta esimerkiksi rakennuksiin tai energiahuoltoon liittyvissä konkreettisemmissa hankkeissa takaisinmaksuajan, saavutettujen säästöjen ja kustannustehokkuuden arviointi on keskeistä investointipäätöstä tehtäessä.

S 31 lisätään ”Kaupunkistrategian mukaisesti HNH-ohjelman…” alkavan kappaleen perään seuraava lisäys:
Kaupunkistrategian mukaisesti HNH-ohjelman tavoitteena on lisätä vaikuttavuuttaan ja siksi se keskittyy entistä vahvemmin suoriin päästöihin. HNH-toimenpiteet ja talousarvioon tulevat toiminnan tavoitteet valmistellaan keskitetysti osana HNH-ohjelmaa. Toimenpiteet koskevat pääasiassa liikennettä, rakentamista ja energiaratkaisuja ja tällöin niiden päätoteuttajatahona kaupunkiorganisaatiossa on kaupunkiympäristön toimiala. Erityistä huomiota tulee kiinnittää niihin toimiin, joilla päästövähennyksiä saadaan aikaan investoinneilla, jotka maksavat itsensä takaisin lyhyessä ajassa, ja joiden voidaan osoittaa tuottavan säästöjä tai lisäävän kustannustehokkuutta suhteessa nykytilanteeseen tai tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. Tällaisten investointien kokonaismäärästä laaditaan riittävän tarkka kokonaiskäsitys ja ne viedään toteutukseen määrätietoisesti. Investointien ohjelmoinnissa tulee varmistaa, että investointeja ohjataan kokonaisuutena, priorisoiden lakisääteisten palvelutarpeiden ja kokonaistaloudellisen omaisuuden hallinnan hankkeita sekä asuntotuotantotavoitteen ja kaupunkiuudistuksen toteuttamista edistäviä hankkeita. Kaikkien investointien suunnittelussa ja aikataulutuksessa tulee huolehtia siitä, että kaupunkistrategiassa määriteltyä alijäämätavoitetta ei ylitetä.

Kannattaja: Anniina Iskanius

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Maarit Vierusen vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen